TOIVO KÄRKI
Runollisen suomalaistangon isä Toivo Kärki oli sodanjälkeisen iskelmän suurin nimi. Aikansa musiikkivaikuttajan elämäntyö säveltäjänä, muusikkona, kapellimestarina ja tuottajana on sittemmin nostettu kansallisen instituution asemaan.
Nuoren jazz-säveltäjän orastava kansainvälisen ura jäi sodan jalkoihin. Kokemukset rintamalta käänsivät Kärjen sävellykset suomalaisuuden juurille, surumielisyyteen ja melankoliaan - kuitenkin uutta ilmaisua hakien ja luoden. Jatkosodan aikana syntyivät tangoklassikot Liljankukka, Siks oon mä suruinen ja Tule hiljaa.
Sodan päätyttyä Kärki yhtyeineen viihdytti tanssikiellossa olevaa maata iltamakiertueilla. Valkokankaan ikivihreät sävelmät Reppu ja reissumies, Täysikuu ja Sinun silmiesi tähden ovat Kärjen filmimusiikkia, jota syntyi yhteensä viiteenkymmeneen elokuvaan. ”Topi” Kärki ja työparinsa Reino Helismaa tehtailivat myös musiikkinäytelmiä, revyitä ja lukemattomia radiohupailuja. Kansa otti omakseen Kärjen pihkantuoksuisen jätkäviihteen, mutta kriitikoiden piirissä sitä ei säveltaiteeksi noteerattu. Rillumarei-leiman saanut Kärki hämmensikin musiikkipiirejä lukuisien peitenimiensä turvin.
Kiertue-elämään uupunut maestro siirtyi tuottamaan musiikkia, koulimaan nousevia laulajia ja jatkamaan sävellystyötään. Maan lahjakkaimpien sanoittajien kanssa toiminut Kärki ymmärsi ehkä ensimmäisenä viihdesäveltäjänä tekstin arvon suomalaisessa iskelmässä.
Syntyi 3.12.1915 Nokialla Kuoli 30.4.1992 Helsingissä
Lähteet: Ilpo Hakasalo, Kansallisgalleria, WSOY Maarit Niiniluoto, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|