YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Eugen Schauman
1875 - 1904
Venäläistämispolitiikan vastustaja, Bobrikovin surmaaja
Ehdokas numero 76

Ehdokas 76

EUGEN SCHAUMAN

Nuori suomenruotsalainen aatelismies Eugen Schauman tunnetaan tinkimättömänä venäläistämispolitiikan vastustajana. Schauman ampui kesäkuussa 1904 kenraalikuvernööri Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. Vaikka poliittisista syistä tehty murha oli ennenkuulumatonta Suomessa, sai Schaumanin teko hyväksynnän sortovuosien vihastuttamilta suomalaisilta. Schauman nostettiin Sveitsin Wilhelm Tellin veroiseksi kansallissankariksi.

Schaumania, joka eläessään oli kouluylihallituksen apukamreerina tuntematon rivivirkamies, pidetään yhtenä Suomen historian tunnettuna nimenä. Sotilassukuun syntynyt Schauman arvosti varhain kuolleen äitinsä hänelle lukemia Vänrikki Stoolin tarinoita ja runebergiläistä isänmaallisuutta.

Kenraalikuvernööri Bobrikovissa näytti monien mielestä henkilöityvän koko Venäjän Suomen autonomiaa vastaan harjoittama sortopolitiikka. Bobrikovia senaatinlinnan portaikossa ampunut Schauman perusteli tekoaan julkisuuteen toimittamassaan kirjeessään myös halulla kiinnittää keisarin huomiota koko valtakunnassa, myös Puolan ja Itämeren siirtokunnissa rehottaviin epäkohtiin. Schauman onkin nähty enemmän keisarin uskollisena alamaisena kuin vallankumouksellisena.

Aikalaiset ymmärsivät teon yhteisölliseksi hätävarjeluksi ja uhrikuolemaksi, ja se synnytti varsinaisen Eugen Schauman -kultin sekä yhtenäisti suomalaisten vastarintaa. Uusi kenraalikuvernööri Ivan Obolenski toimikin paljon maltillisemmin kuin Bobrikov. Olot vapautuivat pariksi vuodeksi Venäjän Japania vastaan 1904 - 1905 käymän tappiollisen sodan aiheuttaman kuohunnan seurauksena.

Syntyi 10.5.1875 Harkovissa, Ukrainassa
Kuoli 16.6.1904 Helsingissä


Lähteet:
Jussi Niinistö, Kansallisbiografia, SKS
Seppo Zetterberg, Suomi 75, Vol 1., Itsenäisen Suomen historia, Weilin & Göös

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004