|
A.I. VIRTANEN
Biokemian tutkija, nobelisti A. I. Virtanen on viime vuosisadan tunnetuin suomalainen kemisti. Voin huonon säilyvyyden ja heikkotasoisen karjanrehun parantamiseksi Virtanen keksi AIV-voisuolan ja AIV-rehun, jotka edistivät suomalaista voinvientiä sekä maidontuotantoa. Virtasen 1945 saama Nobelin palkinto teki Suomen tiedettä tunnetuksi ulkomailla ja rohkaisi mielialoja sodanjälkeisessä tilanteessa. Virtanen ennakoi jo hyvissä ajoin biotekniikan kehittymisen keskeiseksi tieteenalaksi.
Virtanen teki 50 vuotta kestäneen uran Valiolla, toimi biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja kemian professorina Helsingin yliopistossa. Virtasen useisiin käytännöllisiin uudistuksiin johtanut tutkimustyö kohdistui mm. käymisilmiöihin, ravitsemukseen ja happamuuden vaikutukseen. Maaseudulla tuotettiin 1920-luvun lopulla jo 40 000 tonnia AIV-rehua. Jatkosodan aikana tiedemiehet suosittelivat pinaatin ja salaatin korvaamista AIV-rehulla.
Virtasesta tuli 1948 perustetun Suomen Akatemian ensimmäinen esimies. Hänellä oli yli 1300 tieteellistä julkaisua, ja 44 Virtasen oppilasta väitteli tohtoriksi. Melkein kaikki seuraavan sukupolven professorit biokemiassa, ravitsemustieteessä, lääketieteellisessä kemiassa, radiokemiassa ja lähialoilla olivat hänen oppilaitaan. A. I. Virtanen onkin kyntänyt leveän saran Suomen tieteen ja tiedepolitiikan historiaan.
Syntyi 15.1.1895 Helsingissä
Kuoli 11.11.1973 Helsingissä
Lähteet:
Risto Ihamuotila, Kansallisbiografia, SKS
Anto Leikola, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|
