LARS LEVI LAESTADIUS
Kaaresuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius oli arktisen luonnon ja kulttuurin tuntija, omaperäinen teologi, joka loi pohjan lestadiolaiselle herätysliikkeelle.
Maan pohjoisimman seurakunnan sielunpaimen Laestadius koki raskaana laumansa rappion. "Kadonnut on hyve, kadonnut on entinen usko, hävinnyt on hurskaus, kadonnut tapojen yksinkertaisuus" hän kirjoitti. Hengellisen herätyksen ja raittiuden nimeen saarnannut Laestadius kauhistui Lapin väestön jumalatonta elämäntyyliä ja juopottelua, josta koitui perheille ja saamelaisyhteisölle suunnatonta kärsimystä.
Valon synkkyyteen toi Kaaresuvannossa 1846 alkanut kansanherätys, joka sai aikaan pysyvän elämäntapojen muutoksen sekä Lapin väestön henkisen ja moraalis-eettisen ryhdistäytymisen. Herätyksen kokeneiden äänekkäät liikutukset antoivat ulkopuolisille aiheen kutsua heränneitä "hihhuleiksi". Laestadiuksesta tuli laajan ja elinvoimaisen herätysliikkeen johtaja ja opillinen isä.
Tiedemiehenä Laestadius oli pohjoisen kasviston tuntija, joka nimesi kymmeniä kasveja. Hän perehtyi myös eläintieteeseen, tutki sään vaihteluita ja teki geologisia havaintoja. Saamelaisen väestön elinolojen, kulttuurin, uskomusten ja uskonnon asiantuntijana Laestadius oli eturivin uskontotieteilijä ja etnografi.
Äitinsä puolelta saamelainen Laestadius loi kirjoituksillaan kotalapiksi kutsutun saamen kirjakielen, suomen kielen hän opetteli Kaaresuvannon vuosinaan. Lestadiolaisuus on edelleenkin yksi Suomen aktiivisimpia herätysliikkeitä.
Syntyi 10.1.1800 Arjeplogissa, Ruotsissa Kuoli 21.2.1861 Pajalassa, Ruotsissa
Lähteet: Jouko Talonen, Kansallisbiografia, SKS
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|