P.E. SVINHUFVUD
P. E. Svinhufvud vaikutti Suomen itsenäistymisen saavuttamiseen ja lujittamiseen kolmessa vaiheessa. Svinhufvud oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen oikeustaistelun näkyvin hahmo. Hän johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia ja hankki Saksan tuen puolustuksen vahvistamiseksi. Pääministerinä ja presidenttinä Svinhufvud johti 30-luvulla niin äärivasemmiston kuin –oikeistonkin taltuttamista sekä ohjasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaisen yhteistyön tielle.
Turun hovioikeuden tuomarina toiminut Svinhufvud politisoitui venäläistämispolitiikasta nousseen laillisuuskiistan myötä. Perustuslaillisen Svinhufvudin mielestä oikeuden tuli noudattaa perustuslakia, ei venäläistettyjä lakeja. Eduskunnan puhemiehenä Svinhufvudin laillisuutta korostaneet avajaispuheet johtivat eduskunnan toistuvaan hajottamiseen. Jyrkkyys johti kuitenkin itsenäistymiseen johtaneeseen laajaan vastarintaan.
Svinhufvud karkotettiin Siperiaan uuden laillisuuskiistan myötä, josta palasi vasta maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Kansallissankarina juhlittu Svinhufvud nimitettiin oikeuskansleriksi. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi. Senaatti antoi pääministeri Svinhufvudin johdolla itsenäisyysjulistuksen, ja hän haki tunnustuksen V. I. Leniniltä. Sisällissodan jälkeen Svinhufvud valittiin valtionhoitajaksi.
Svinhufvud yritti saada sotilasliiton Saksan kanssa, ja johti Suomen valtiosäännön muuttamista monarkistiseksi. Saksan tappio sodassa johti Svinhufvudin eroon. Lapuanliikkeen järjestäydyttyä Svinhufvud kutsuttiin pääministeriksi 1930. Presidentinvaaleissa 1931 täpärästi K. J. Ståhlbergin voittanut Kokoomuksen ehdokas, vahvana presidenttinä tunnettu ”Ukko-Pekka” aloitti Suomen armeijan kehittämisen.
Syntyi 15.12.1861 Sääksmäellä Kuoli 29.2.1944 Luumäellä
Lähteet: Martti Häikiö, Kansallisbiografia, SKS Juhani Mylly, Kansallisgalleria, WSOY
Kuva: Suomen Kuvapalvelu
|