Ensimmäiseksi dokumentin kolmatta osaa katsoessa tuli mieleen vastasyntynyt ja dementoitunut vanhus. Jos tietoisuus ei ole aivojen toiminnan tulos niin miksi vauvalla tai dementoituneella ei ole käsitystä itsestä erillisenä olentona ? Pitäisi olla jos tietoisuus erillinen aivoista riippumaton itsenäinen "sielu". Olisiko syy kuitenkin se että aivot eivät ole kehittyneet tai ne ovat tuhoutuneet.
Vaan kun em. pohdin tieteen puolesta liputtaen niin eiköhän jo seuraavana päivänä tullut uutinen. "Cernissä on löydetty alkeishiukkasia (neutriino) joiden nopeus on valoa suurempi."
Ja vaikka tämä tieto osoittautuisi ennenaikaiseksi niin historiassa nämä tieteen "faktaksi" osoitetut tapahtumat - vai sittenkin vain teoriat on useaan kertaan jouduttu vaihtamaan uudeksi totuudeksi.
Pieni on ihmisen ymmärrys. Tämä on kai tunnustettava sekä uskovan että skeptikon.
Hämmästyn että miten voit väittää että vauvalla ei olisi käsitystä itsestä erillisenä olentona ? On ihmisiä jolla on kertynyt muistoja hyvinkin varhaiselta ajalta, vauva ajalta ja on kerrottu jopa muistoja kohdustakin asti, itse K Pääätalokin on muistaakseni kertonut muistaneensa kohdussa olosta. Itselläni on tunneperäisiä muistoja syntymästä, rinnalla olosta ja muusta vauva ajasta. Syntymä itsessään on itse asiassa kauhistuttava tapahtuma jonka uskon myös kuoleman olevan. Ei tieteellä ole sinänsä ole näissä asioissa merkitystä, tiede ei pysty sielua selittämään eikä löytämään. Se on jokaisen itse löydettävä ja ymmärrettävä itsessään. Vaikka ihminen on käynyt kuussa ja saavuttanut kaikenlaista tieteen avulla, niin niillä ei ole todellisuudessa mitään merkitystä, ei yhtään mitään. On aivan älytöntä puhaltaa rahaa tälläiseen turhuuteen kun iso osa väestöä näkee nälkää. Mitä väliä jos joku on käynyt kuussa ja mikä maa sinne on ekana ehtinyt. Pitäisi pyrkiä kohti kaikkien syiden alkusyytä.
PERJANTAINA 23.9.2011