Tämä leffa on kyllä osa allekirjoittaneen omaa henkilökohtaista kasvukertomusta. En sitten tiedä, onko se sitä hyvässä vaiko pahassa.

80 -luvulla nähdessäni tämän, leffan sanoma oli selkeä. Yhteiskunta ja sen edustajina vartijat ajoivat päähenkilön ratkaisuun, joka nähdään lopussa. Kaiken pahan alku ja juuri oli yhteiskunta ja sen edustajat.

90 -luvulla katsoessani leffan uudelleen, päähenkilö teki itsenäisen ratkaisun. Sen sijaan että hän olisi liittynyt osaksi yhteiskuntaa, hän päätti itse pitäytyä "omissa säännöissään", yhteiskunnan ulkopuollella. Pakotettuna hän mieluummin teki loppukohtauksessa kuvatun ratkaisun, kuin olisi "kääntänyt takkinsa" ja liittynyt osaksi järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

2000 luvun alussa, loppukohtaus oli lähinnä "Shit Happenings" - huonoa tuuria. Vahinkoja sattuu.

Mielenkiinnolla odotan tämän kymmenvuotiskauden katselua, mitä sieltä tänään nousee =)