Honoré de Balzac: Ukko Goriot

Julkaistu maanantaina 30.05.2011 1 117

Realistisen romaanityylin kehittäjä Honoré de Balzac syntyi Toursissa vakavaraiseen porvarisperheeseen. Honoré ihaili aatelistoa. Honorén isä Bernard-Francois Balssa oli 11-lapsisen köyhän maalaisperheen esikoinen. Ranskan vallankumouksen aikaan hänen onnistui saada virkamiehen töitä. Määrätietoinen statuksen nosto alkoi kun mies vaihtoi sukunimensä Balssasta Balzaciksi. Opportunisti saavutti hämärähommilla ja keinottelulla arvostetun aseman. Vaimoksi järjestyi vauraan perheen 18-vuotias tyttö.

Pakkoavioliittoon alistetun, miestään 32 vuotta nuoremman naisen paha olo purkautuu vihana esikoispoika Honoréa kohtaan. Lapsi tapasi vanhempiaan kerran viikossa ja isä lähetti pojalleen katoliseen sisäoppilaitokseen hyvin niukasti rahaa. Varakkaat koulukaverit kiusasivat 14-vuotiaan Honorén hermoromahdukseen. Poika lähetetään kotiin, perhe muuttaa Pariisiin ja Honoré aloittaa lukion. Hän yrittää itsemurhaa.

Honoré pääsee yliopistoon, opiskelee yöt ja työskentelee päivät asianajajan apulaisena. Vapaa-aikaa ei ole. Parikymppinen Honoré löytää kutsumuksensa: kirjailija! Se hänestä tulisi! Hän keskeyttää opinnot, ottaa lopputilin notaaritoimistosta ja suututtaa vanhempansa. Riitojen jälkeen syntyy kirjallinen sopimus, jossa isä ja äiti lupaavat maksaa pojalle 120 frangin kuukausiavustusta kahden vuoden ajan. Jos pojasta ei määräajassa tule tunnustettua kirjailijaa, hän palaa notaaritoimiston arkeen.

Kuukausittainen taskuraha riittää hädin tuskin elämiseen. Ajanvietteisiin ei ole varaa. Kymmenisen vuotta Balzac kirjoittaa salanimillä viihderomaaneja. Hän on uuttera kirjoittaja: päivässä syntyy jopa neljäkymmentä liuskaa tekstiä. Kutsumus unohtuu ja intohimon korvaa isältä peritty rahanhimo. Työnarkomaanin rytmi on merkillinen: iltakuuden maissa illallinen ja nukkumaan, puoliltaöin ylös sängystä kirjoittamaan. Työpäivät venyvät 15 tunnin mittaisiksi ja kahvia kuluu.

Balzac ei hallitse talouttaan; hän on peluri, jolle kirjoittaminen on vain yksi keino hankkia rahaa. Bisnesmies Balzac keinottelee - huonolla menestyksellä - kirjoilla, tauluilla, osakkeilla, tonteilla ja puutavaralla. Rahat hankkeisiinsa hän lainaa läheisiltään.

1830-luvun alussa Balzac löytää jälleen kutsumuksensa. Syntyy idea ennennäkemättömän laajasta, porvariston elämää kuvaavasta kirjasarjasta. Lähes 100-osainen Inhimillinen komedia saa alkunsa. Kirjailija julkaisee nyt teokset omalla nimellään, mutta lisää sukunimeensä aristokraattiselta kalskahtavan de-etuliitteen ilman minkäänlaisia virallisia perusteita. De Balzac maalailee tulevaisuuttaan: ”Olen hallitseva koko Euroopan henkistä elämää. Vielä kaksi vuotta työtä ja kärsivällisyyttä – sitten kohoan korkealle, kaikkien niiden yläpuolelle, jotka tahtoivat kahlita minua, estää kohoamiseni!” Monomaaninen kirjoittaminen jatkuu, nyt motivaattoreina ovat rahan lisäksi maine ja kunnia.

Ukko Goriot julkaistaan alun perin jatkokertomuksina talvella 1834-35. Balzacin ensimmäinen laajasti yhteiskuntaa kuvaava teos saavuttaa suuren suosion. Kirja kuvaa porvariston ja aatelisten elämää jossa ihmiset eivät kaihda keinoja himoitessaan rahaa ja rakkautta.

Teksti: Olli Laine, Yle Kulttuuri

Kirjasarjan ensimmäisessä jaksossa 6.6. poliitikko Sauli Niinistö keskustelee ranskalaisen Honoré de Balzacin romaanista Ukko Goriot.

Lisää: 10 kirjaa rahasta