Pentti Haanpää: Noitaympyrä

Julkaistu maanantaina 30.05.2011 1 192

 

Pentti Haanpää syntyi lokakuussa 1905 maanviljelijäperheeseen Pohjois-Pohjanmaan Pulkkilassa, myöhemmin Piippolaan liitetyssä Leskelän kylässä. Hän asusteli synnyinsijoillaan koko elämänsä. Isoisä Juho ja isä Mikko harrastivat kirjoittamista ja valtiopäivämiehenäkin toiminut isoisä oli perustamassa Suomen kirjailijaliittoa. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, nuori Pentti salasi huolellisesti kirjoitusharrastuksensa työskentelemällä iltaisin ja öisin.

 

Esikoisteos Maantietä pitkin keräsi valtavasti huomiota ja Olavi Paavolainen vertasi 20-vuotiasta Haanpäätä Aleksis Kiveen. Tulenkantajat kutsui hänet Helsinkiin. Pääkaupungin kulttuurikerma yllättyi nähdessään ison, mustatukkaisen, kierosilmäisen, tukkijätkäasuisen miehen. Vaatekertaa täydensi matkalta ostettu kirkkaanpunainen kaulahuivi. Haanpäätä juhlittiin kuin suurta sankaria: kutsuttiin iltajuhliin, haastateltiin ja maalattiin muotokuva. Kotiseudulla Piippolassa häntä pidettiin sankarin sijaan työtä vieroksuvana, laiskana joutomiehenä.

 

Noitaympyrä-romaanin päähenkilön Pate Teikan kuvaus sopii hyvin itse kirjailijaankin: ”hän kuunteli kaikkia muttei uskonut ketään”. Noitaympyrän myötä Haanpää kritisoi koko ympäröivää maailmaa ja talousjärjestelmää. Haanpää piti kirjaa parhaana tuotoksenaan, mutta julkaisijaa ei löytynyt vasemmalta eikä oikealta. Tarina kertoo 1920-30 -lukujen taitteen prekariaatista: tukkikämppien lentojätkillä ei ole vakituista työtä, ei vakituista asuntoa. Varmaa on vain epävarmuus. Suomi näyttäytyy rikkaiden maiden riistämänä kehitysmaana: jätkät hikoilevat Lapin pakkasessa mutta valmiin sahatavaran voitot kääritään toisessa maanosassa.

 

Teikka haluaisi osoittaa, että olosuhteilla on vaikutus ihmisen ruumiilliseen ja sielulliseen kehitykseen. Jos olisi varaa filmikameraan, hän tekisi ”elokuvia joissa yhdistyisivät huvi ja hyöty”. Teikan suunnittelemaa Opintoretki-elokuvaa voidaan pitää 2000-luvun tosi-tv:n esi-isänä: elokuvassa 30 maallista ja hengellistä herraa muuttaisivat tukkikämpälle ja 30 jätkää herrojen tilalle. Kamera seuraisi reaktioita. ”Kokemusta, kokemusta molemmille!” ajatteli Teikka.

 

Syrjäänvetäytyvänä miehenä tunnettu Haanpää antoi urallaan niukalti haastatteluja. Haanpää toivoi "lähtevänsä täältä hukkumalla kirkasvetiseen erämaajärveen". Vaimolleen Pentti sanoi lähtevänsä 50-vuotispäiväksi "niin kauaksi ettei kukaan tiedä missä olen". Syksyllä 1955, pari viikkoa ennen 50-vuotissyntymäpäiviään, Pentti Haanpää on kalastamassa. Vene hörppää vettä; kirjailija hukkuu järveen. Vuonna 1931 kirjoitettu Noitaympyrä julkaistaan seuraavana vuonna, 1956.

 

Teksti: Olli Laine, Yle Kulttuuri

Kirjasarjan viidennessä jaksossa 4.7. teatteriohjaaja Juha Hurme keskustelee Pentti Haanpään romaanista Noitaympyrä.

 

 

Lisää: 10 kirjaa rahasta

 

 

Suosittele192 Suosittelee

maanantaina 04.07.2011

Pentti Haanpää oli jätkä jätkien joukossa.

Taidot ja kyvyt olivat Haanpääläisyyttä, mutta arvot olivat jätkien ja köyhälistön ja syrjäytyneiden arvoja.

Tärkeimmät arvot olivat tinkimätön totuus ja armoton rehellisyys. Tuollainen yhdistelmä pelottaa.

Ei voi rahalla hallita tai vaientaa ja kertomisen lahja on huikea, jolloin kansa kuuntelee ja lukee.

Haanpäätä ei ole vieläkään nostettu ansaitsemalleen paikalleen nyky-Suomessa.

Korpijätkä Liimatainen.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä