René Goscinny & Albert Uderzo: Asterix

Julkaistu maanantaina 25.06.2012 0 88

"Taivas putoaa niskaan!" Mitään muuta pelättävää pienen, roomalaisten saartaman gallialaiskylän asukkailla ei ole. Taikajuoman ansiosta Asterix ja Obelix pystyvät vaivatta kukistamaan jopa mahtavan Julius Caesarin tunkeilevat sotajoukot.

Ranskalainen Asterix-sarjakuva syntyi puolanranskalaisen käsikirjoittajan René Goscinnyn ja italianranskalaisen piirtäjän Albert Uderzon yhteistyönä vuonna 1959. Goscinnylta tilattiin nimenomaan ranskalaissankariin perustuva sarjakuva, vastapainoksi suosituille jenkkisarjiksille.

Rooman valtakunnan puristuksessa elävän pienen gallialaiskylän taisteluista kertova Asterix sai ristiriitaisen vastaanoton: kehujen lisäksi sarjakuvaa syytettiin rasistiseksi ja väkivaltaiseksi. Toisaalta kohun ansiosta nuorten seikkailusarjakuva saavutti myös aikuisyleisön, joka ihastui välittömästi sen parodiseen tyyliin. Jatkossa Goscinny kirjoittikin sarjakuvaan yhä enemmän aikuisille suunnattua satiiria.

Asterixin gallialaiskylän nimellinen johtaja, päällikkö Aladobix, panostaa erityisesti ulkoisiin vallantunnuksiin: hän näyttäytyy kyläläisille ylväästi kilven päällä seisoen. Todellista valtaa käyttävät kuitenkin Asterix ja kylän vanha tietäjä Akvavitix. Yhteisön kannalta kaksikko onkin korvaamaton: Asterix kylän sankarillisena puolustajana, ja Akvavitix kylän turvallisuuden takaavan, salaisen taikajuoman valmistajana.

Gallialaiskylä kokeilee demokratiaa

Asterix ja Caesarin lahja -tarinassa Aladobixen päällikkyyttä uhataan: kylään saapuu haastaja, majatalonpitäjä Ortopedix. Seuraa vaalit, joiden taustalla peliään pelaavat niin kyläläiset kuin itse kandidaattien vaimot. Jopa ikuisten ystävysten Asterixin ja Obelixin välit joutuvat koetukselle. Eivätkä ehdokkaiden väittelyä tiiviisti seuraavat kyläläiset kuule vaalihurmokseltaan Asterixin varoittavia sanoja roomalaisten hyökkäyksestä. Kenties demokratia ei vain sovi tähän pieneen kylään.

Asterixin tekijöiden yhteistyö päättyi yllättäen Goscinnyn sydänkohtaukseen 1977. Parin vuoden suruajan jälkeen Uderzo rupesi sekä käsikirjoittamaan että piirtämään Asterixeja, ja tarinat yksinkertaistuivat; Uderzo on kertonut kirjoittavansa n. 10-vuotiaille lapsille. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, Asterixin myyntiluvut ovat kasvaneet entisestään ja albumeja on käännetty yli 100 eri kielelle ja murteelle. Hahmojen pohjalta on tehty toistakymmentä elokuvaa, lukuisia tietokonepelejä ja Pariisissa toimii jopa Asterix-huvipuisto.

Vaikka gallialaiskylä käykin jatkuvaa sotaa roomalaisia vastaan, sarjakuvan tekijät korostavat, etteivät halua politikoida. "Olisi suorastaan rikollista yrittää kertoa lapsille poliittisia viestejä sarjakuvien avulla” Uderzo sanoi Goscinnyn kuoleman jälkeen. Hän muistutti myös Euroopan synkästä historiasta, Hitlerin ja Mussolinin nuorisoliikkeiden seurauksista.

Teksti: Olli Laine, Yle Kulttuuri. Kuva: Kuva: STT Lehtikuva, AFP

Kirjasarjan neljännessä jaksossa 28.6. Irina Krohn keskustelee René Goscinnyn & Albert Uderzon Asterixista.

René Goscinny

• syntyi 14.8.1926 Pariisissa

• kuoli 5.11.1977 Pariisissa

• käsikirjoitti Asterixin lisäksi mm. Lucky Luke ja Ahmed Ahne -sarjakuvia

• viimeiseksi Asterix-tarinaksi jäi Asterix Belgiassa (1979)

Albert Uderzo

• syntyi 25.4.1927 Fismesissä, Ranskassa

• ensimmäinen kosketus sarjakuviin Disneyn Mikki Hiiri

• ensimmäinen Uderzon käsikirjoittama Asterix oli nimeltään Syvä kuilu (1980)

• suuntasi Asterixin n. 10-vuotiaille lapsille

Lisää: 10 kirjaa vallasta