Vaikka Markku Salo ei ole psykologi, hänen puheensa olivat täysin linjassa psykopaattitutkijoiden Robert Haren ja Hervey Cleckleyn ajatusten kanssa. Itse asiassa asianajaja saattaa olla parempi bongaamaan narsisti /psykopaatin, koska bongaajan on tärkeää osata tekoja, eikä niinkään puheista. Puheet voivat olla kluniita, mutta konkreettiset teot antavat ne viiden pisteen vihjeet psykiatreille ja psykologeillekin.
Ohjelmassa puhuttii pahanlaatuisesta narsismista, koska vain narsismilla on diagnostiset kriteerit vankilan ulkopuolella. Psykopaattisuuden astetta arvioidaa käytännössä vain mielentilatutkimuksissa tai vankien vaarallisuusarvioissa. Niihin "narsistit" pääsevät / joutuvat enimmäkseen murhattuaan jonkun. Mikä on tietys uhrin kannalta myöhäistä.
Ehkä hämmennystä narsismin määritelmässä on se, että ensinnäkin on olemassa hyvänlaatuista narsismia ja sitten pahanlaatuista, johon viitataan sanalla persoonallisuushäiriö. Toisekseen eri oppisuuntien psykologit ja psykiatrit määrittelevät narsismin hieman eri tavoin. Voi olla, että varhaislapsuuden kokemuksilla on tekemistä narsismin kanssa, mutta itse uskon enemmänkin biologisiin tekijöihin.
Niin narsismi kuin psykopatia on yleisempää miehillä kuin naisilla, mutta jotkut ulkoa päin lempeältäkin vaikuttavat naiset voivat osoittautua psykopaateiksi ja pahanlaatuisiksi narsisteiksi. Esimerkkinä olkoon vaikkapa vanhusten murhista epäilty ja tuomiota odottava perushoitaja, joka käsittääkseni sai luonnehäiriöisen diagnoosin.
Psykopatian ja narsismin arvioinnissa on käy todellakin monesti niin, että aiheeseen perehtymätön erehtyy luulemaan narsistia uhriksi ja uhria narsistiksi. Mutta kyllähän se totuus tekoja tarkkaillessa lopulta paljastuu.
On erittäin tärkeää, että tietoisuus persoonallisuushäiriöistä ylipäätään lisääntyy. Narsismi ja sen sisarukset huomionhakuinen, epäsosiaalinen ja epävakaa persoonallisuus ovat vain pieni osa persoonallisuushäiriöistä.
maanantaina 04.04.2011
Vaikka Markku Salo ei ole psykologi, hänen puheensa olivat täysin linjassa psykopaattitutkijoiden Robert Haren ja Hervey Cleckleyn ajatusten kanssa. Itse asiassa asianajaja saattaa olla parempi bongaamaan narsisti /psykopaatin, koska bongaajan on tärkeää osata tekoja, eikä niinkään puheista. Puheet voivat olla kluniita, mutta konkreettiset teot antavat ne viiden pisteen vihjeet psykiatreille ja psykologeillekin.
Ohjelmassa puhuttii pahanlaatuisesta narsismista, koska vain narsismilla on diagnostiset kriteerit vankilan ulkopuolella. Psykopaattisuuden astetta arvioidaa käytännössä vain mielentilatutkimuksissa tai vankien vaarallisuusarvioissa. Niihin "narsistit" pääsevät / joutuvat enimmäkseen murhattuaan jonkun. Mikä on tietys uhrin kannalta myöhäistä.
Ehkä hämmennystä narsismin määritelmässä on se, että ensinnäkin on olemassa hyvänlaatuista narsismia ja sitten pahanlaatuista, johon viitataan sanalla persoonallisuushäiriö. Toisekseen eri oppisuuntien psykologit ja psykiatrit määrittelevät narsismin hieman eri tavoin. Voi olla, että varhaislapsuuden kokemuksilla on tekemistä narsismin kanssa, mutta itse uskon enemmänkin biologisiin tekijöihin.
Niin narsismi kuin psykopatia on yleisempää miehillä kuin naisilla, mutta jotkut ulkoa päin lempeältäkin vaikuttavat naiset voivat osoittautua psykopaateiksi ja pahanlaatuisiksi narsisteiksi. Esimerkkinä olkoon vaikkapa vanhusten murhista epäilty ja tuomiota odottava perushoitaja, joka käsittääkseni sai luonnehäiriöisen diagnoosin.
Psykopatian ja narsismin arvioinnissa on käy todellakin monesti niin, että aiheeseen perehtymätön erehtyy luulemaan narsistia uhriksi ja uhria narsistiksi. Mutta kyllähän se totuus tekoja tarkkaillessa lopulta paljastuu.
On erittäin tärkeää, että tietoisuus persoonallisuushäiriöistä ylipäätään lisääntyy. Narsismi ja sen sisarukset huomionhakuinen, epäsosiaalinen ja epävakaa persoonallisuus ovat vain pieni osa persoonallisuushäiriöistä.
Tuimakka psykologitäti
– Tuimakka