Koska muutkin heittelevät tänne lempijaksojaan kuutoskauden ulkopuolelta, tässäpä teille pieni lista superlatiivien arvoisista hetkistä Doctor Whon parissa.
Coolein hetki: jaksossa Veren perhe, jolloin näimme, miten käy kun Tohtorin piirtämä raja ylitetään ja ajan herran raivo pääsee valloilleen. Puhdasta, armotonta vihaa. Sillä hetkellä tunsin itseni äärettömän pieneksi. Loistavaksi kakkoseksi kirii Kirottujen matkan alkuminuuteilla nähty kohtaus, joilloin Tohtori kertoo hyvin selväsanaisesti, kuka hän on. Karismaa!
Hauskin hetki: tämä oli paha. Ensimmäisenä mieleeni tulee Tohtorin syanidimyrkytys jaksossa Murhamysteeri. Hihitin niin, että meinasin pudota sohvalta!
Itkettävin hetki: yllätys yllätys, kymmenennen Tohtorin viimeiset sanat: "En halua lähteä." Sitä ennen olin jo vollottanut itseni kipeäksi, kun Tohtori hyvästeli kumppaninsa.
Maailmankuvaa muuttanut hetki: näitäkin voisi luetella useamman, mutta yhtä en ole koskaan unohtanut. Jakson Älä räpäytä silmää! loppuminuuteilla ruutuun ilmestyvä Tohtori, joka tuijottaa katsojaa suoraan silmiin: "Älä katso pois. Älä käännä selkääsi. Ja älä räpäytä, se on tärkeintä. Älä räpäytä!" Olenko ainut, jonka näkökulma patsaisiin muuttui peruuttamattomasti tämän jakson jälkeen?
Eniten hurraa -huutoja aiheuttanut hetki: ehdottomasti kolme Tohtoria apureineen pistämässä armeijallista dalekeja matalaksi! Siinä vaiheessa nousi kädet ilmaan ja huusin Donnan ja ihmisTohtorin mukana HA!
Romahduttavin hetki: jaksossa Waters of Mars (se kuulostaa vain niin paljon vaikuttavammalta eglanniksi) Tohtorin nousu ja tuho. Se hetki, kun Adelaide Brooke ampuu itsensä kotonaan, ja oodi Sigma ilmestyy Tohtorille. Se tapa, miten hän nojaa Tardisiin ja valuu hitaasti polvilleen, se tapa miten hän katsoo oodia. "Tämäkö se on? Nytkö minä kuolen?" Sen korkeammalta ei enää voi pudota.
Hetki, jota kelaan mielessäni silloin kun kaikki tuntuu toivottomalta. Hetki, joka tuo viisautta, voimaa ja lohtua... joko tiedätte? Edessä taisto koko planeettaa vastaan. Tieto, että kuolema tulisi pian neljän koputuksen myötä. Mitä tekee Tohtori?
"There's an old Earth saying captain. A phrase of great power and wisdom, and consolation to the soul in a times of need."
"What's that then?"
"ALLONS-Y!"
Tämän voimalla minä hankin sen ajokortin, pirkule!
maanantaina 01.07.2013
Koska muutkin heittelevät tänne lempijaksojaan kuutoskauden ulkopuolelta, tässäpä teille pieni lista superlatiivien arvoisista hetkistä Doctor Whon parissa.
Coolein hetki: jaksossa Veren perhe, jolloin näimme, miten käy kun Tohtorin piirtämä raja ylitetään ja ajan herran raivo pääsee valloilleen. Puhdasta, armotonta vihaa. Sillä hetkellä tunsin itseni äärettömän pieneksi. Loistavaksi kakkoseksi kirii Kirottujen matkan alkuminuuteilla nähty kohtaus, joilloin Tohtori kertoo hyvin selväsanaisesti, kuka hän on. Karismaa!
Hauskin hetki: tämä oli paha. Ensimmäisenä mieleeni tulee Tohtorin syanidimyrkytys jaksossa Murhamysteeri. Hihitin niin, että meinasin pudota sohvalta!
Itkettävin hetki: yllätys yllätys, kymmenennen Tohtorin viimeiset sanat: "En halua lähteä." Sitä ennen olin jo vollottanut itseni kipeäksi, kun Tohtori hyvästeli kumppaninsa.
Maailmankuvaa muuttanut hetki: näitäkin voisi luetella useamman, mutta yhtä en ole koskaan unohtanut. Jakson Älä räpäytä silmää! loppuminuuteilla ruutuun ilmestyvä Tohtori, joka tuijottaa katsojaa suoraan silmiin: "Älä katso pois. Älä käännä selkääsi. Ja älä räpäytä, se on tärkeintä. Älä räpäytä!" Olenko ainut, jonka näkökulma patsaisiin muuttui peruuttamattomasti tämän jakson jälkeen?
Eniten hurraa -huutoja aiheuttanut hetki: ehdottomasti kolme Tohtoria apureineen pistämässä armeijallista dalekeja matalaksi! Siinä vaiheessa nousi kädet ilmaan ja huusin Donnan ja ihmisTohtorin mukana HA!
Romahduttavin hetki: jaksossa Waters of Mars (se kuulostaa vain niin paljon vaikuttavammalta eglanniksi) Tohtorin nousu ja tuho. Se hetki, kun Adelaide Brooke ampuu itsensä kotonaan, ja oodi Sigma ilmestyy Tohtorille. Se tapa, miten hän nojaa Tardisiin ja valuu hitaasti polvilleen, se tapa miten hän katsoo oodia. "Tämäkö se on? Nytkö minä kuolen?" Sen korkeammalta ei enää voi pudota.
Hetki, jota kelaan mielessäni silloin kun kaikki tuntuu toivottomalta. Hetki, joka tuo viisautta, voimaa ja lohtua... joko tiedätte? Edessä taisto koko planeettaa vastaan. Tieto, että kuolema tulisi pian neljän koputuksen myötä. Mitä tekee Tohtori?
"There's an old Earth saying captain. A phrase of great power and wisdom, and consolation to the soul in a times of need."
"What's that then?"
"ALLONS-Y!"
Tämän voimalla minä hankin sen ajokortin, pirkule!
– Bannakafalatta (ei varmistettu)