Piti vielä kattoa uudestaan toi viimeinen Pond-jaksot ennen ku ne poistuu.
Toisin kuin tohtori, niin mä oikeastaan pidän jäähyväisistä. Siis ne saa mut ihan kamalasti itkemään (Doomsday, romahdan aina!!), mutta on kuitenkin hyvä, että tarinakokonaisuudet saavat arvoisensa lopun. Sitten voi uusi tarina taas jatkaa eteenpäin. Esim. Kymppitohtorikin ajoi itsensä niin romahduspisteeseen, että loppu oli vääjäämätön. Mutta pidän tarinoista, jotka loppuu. Sellaiset tv-sarjat, jotka jatkuu ja jatkuu samanlaisina, alkaa lopulta vaan toistaa samaa. Tohtorikin toki jatkuu ja jatkuu, mutta on aina kuin ihan eri sarja.. Lukuisat loput ja uudet alut pitää tohtorin katkeransuloisella tavalla niin tuoreena.

...Paitsi Donnan lopusta en kyllä hirveästi tykännyt, se oli jotenkin niin epäreilu.
Enkä siitä, että enää on kolme jaksoa jäljellä. Koska tämän lopun jälkeen uutta ei tule niin pitkään aikaan. Oi, tohtori kumppaneineen on tosiaan vieny mun sydämeni. Kivaa ja surullista jännittää kohta taas uutta tohtoria.

– Fani (ei varmistettu)