Allons-y kaikki kanssa-whovianit!
(Ja jälkikäteen lisäys: tää on PIIIITKÄ.) (Toinen lisäys: Hui kauhia, Bannakafalatta on julistanut haasteen sillä aikaa ko tein tätä!! :o Ää, tää ei liity mitenkaan siihen, aloitin jo aamuyhdeksältä tän väsäämisen.)
50-vuotisspesiaali tuli eilen katottua yhdessä koko muun maailman kanssa, tietenkin asiaankuuluvin eväin varustautuneena; kalapuikot ja vaniljakastike syliin ja teetermari kainaloon, syöksy kohti olkkarin sohvaa - vain viisi sekuntia myöhässä!! Onneksi oli tallentava digiboksi. Kalapuikot jäi vähän lötköiksi ko vasta viime tipassa tajusin varustautua niin ei kerenny ko mikrottamaan. Kohokastakin aioin ensin yrittää, vaan unohin pirhana vieköön ostaa munia. Olisi muuten ollut eka kohokkaani, jännityksellä odotamme seuraavaa tilaisuutta, räjähtääkö uuni vaiko kokki... Olo nyt noin vähän yli puoli vuorokautta TDOTD:n jälkeen on... sanoisinko, aika tyhjä enkä oikein tiedä mitä sanoa. :S
Tiesin kyllä jo etukäteen, että latasin ennakkoon suuret odotukset tätä jaksoa kohtaan, ehkä jopa liian suuret muistaen miten aiempienkin hartaasti odottamieni jaksojen kohdalla oli käynyt (hienon hienoinen pettymys) ja tuntien Moffatin kirjoitustyylin... Olisihan se pitänyt tietää, että jossakin kohtaa oiotaan mutkia hiukan liian suoriksi ja ehkä hypitään muutaman aikasilmukan yli. Lähinnä ihmetyttää, että mihins ne zygonit oikein jäi, mutta kaippa niiden kanssa sitten tehtiin rauha, ihmeen nopsaan vain tapahtui. Samoin se, miten Clara ja Tohtori sieltä Trenzaloresta selvisivät, mutta epäilenpä että tämä tulee paljastumaan jouluspesiaalissa. (lisäys jälkeenpäin: varsinkin kun traileri siihen viittaa)
Mutta näistä pienistä puutteista huolimatta, siltikin: FANTASTIC! MOLTO BENE! Ihana Tennant!!! (And...ding! <3 lemppari-Tohtorini) Ihana Bad Wolf!! ("Are you afraid of the big Bad Wolf, Doctor?") Ihana Smithin ja Tennantin tohtorien kohtaaminen! ("Oh, lovely!" =D) Ihana kolmen tohtorin välinen keskustelu!! ("Well, who are you boys?" jne. Reps! =D "What are you going to do, assemble a cabinet at them?" Apua, mää en kestä. =DD) Ihanat kaikki pienet ja suuret (fanservice-) yksityiskohdat joita en enää muista!! (katson uudelleen myöhemmin jahka saan tämän raapustettua) Ja ennen kaikkea: Ihanaihanaihana YLE ko esittää tämmösiä!! (Pstt, Areenassa on jo jouluspesiaali! http://areena.yle.fi/tv/2094101 Jos tuohon on luottaminen, se tulee 29.12. Jauzaa! Iih, en kestä.) Kaikein kaikkiaan kyllä tätä kannatti odottaa ja jännittää ja hypettää. En osaa kirjoittaa yhtään mitään älykästä. GAAH! (lisäys jälkeenpäin: tätä viestiä kirjottaessa tulikin virallinen varmistus jouluspesiaaliin)
Noh, älykkäästä en tiedä, mutta voisin ehkä kertoa jotain itsetäni ja whovaaniuudestani (tai jostain, kieli menee solmuun, elkää yrittäkö saada tuota oikein). Olen siis seuraillut tätä kommenttiketjua ihan sen ensimmäisestä (huhtikuusta!) viestistä alkaen (Btw, loistava ketjunkaappaus ohjelman kommentoinnista ihan omiin tarkoituksiin! Esimerkillistä työtä etten sanoisi.), mutten ole päässyt kommentoimiaan vielä kertaakaan koska olen ollut poissa kotoa ja oman koneen ääreltä lähemmäs puoli vuotta, nyyh. Hyvä kun häthätää olen kerennyt lukemaan uusimmat tuulet Suomen whovianien maailmasta. Onneksi kerkesin kuitenkin parahiksi kotiin viime viikolla pari päivää ennen TDOTD:a joten pääsin valmistautumaan siihen kunnolla, selaamaan asiaan liittyviä videoita ja linkkejä läpi. Paljon on varmaan jäänyt vielä väliin, mutta ehtiihän tässä ennen jouluspesiaalia. Kaikki jaksot on toki katsottuna ja osa ihan tallessakin boksilla. Mutta vasta pari viikkoa sitten tajusin, että miksi, MIKSI en pölijä älynnyt tallentaa ihan _kaikkia_ jaksoja kun siihen kerran oli mahdollisuus. Nyt niitä voisi sitten fiilistellä ja kelailla ees taas. No, pitää tallentaa sitten kun YLE ne seuraavan kerran uusii.
Tajusin vasta nyt että tästä tekstistä saattaa muuten tulla aika piiiitkä romaani... I'm sorry. I'm so sorry. Koska en ole päässyt purkamaan fanitustani yhtään mihinkään kellekään (Majapaikkani asukit eivät välitä scifistä. Torspot! Hmpf.), olen suunnattoman täynnä patoutunutta whoviaaniuutta ja nyt se sitten hyökyy kaikki kerralla yli. Tarkoitukseni ei ole mitenkään asettaa haastetta Bannakafalattalle (Meni oikein!! Tarkistin! En kopioinut!) tai muille pitkien viestien rustaajille. Luultavasti tämä viesti näännyttää minut niin etten kirjoita (ainakaan vähään aikaan (en lupaa)) tänne enää toista (näin pitkää ainakaan) kertaa...
Oma whoviaaniuteni alkoi oikeastaan mutkan kautta. Olen ennestään hirveä scifi-fani ja kaikki mahdollinen siihen viittävä on telkkarista vahattava. Tykkään myös lukea (enimmäkseen) scifiä (vähän ehkä kovempaa kamaa, mm. vanhoista kirjailijoista Gibsonia ja Dickiä, uusista Reynoldsia ja Banksia. Ja Rajaniemi rokkaa!). Katsoin siis toki aikoinaan kun YLE ensimmäisen kerran lähetti ekan kauden, mutten oikeastaan hirveästi innostunut siitä. Scifi toki on aina hyvähyvä, mutta jotenkin olin saanut hieman vääristyneen käsityksen sarjasta ja kuvittelin sen olevan jotain vakavaakin ja älykästä scifiä. Enkä sano ettei Dr Who sitäkin (joskus) olisi. Mutta enemmänhän siinä mennään kieli poskessa ja ehkäpä enemmänkin juonivetoisesti kuin ulkoisesti koreana ja sitä en aikoinaan ymmärtänyt, olin vaan että "voi jestas miten kökköjä lavastuksia" ja "NUOKO muka on niitä hirmuisen karmivan pelottavia dalekkeja, voi apua" =D. Melkein piti pakolla katsoa pari jaksoa jossain vaiheessa, oli niin tylsää. Dalekkeja en arvostanu yhtään. (Toivottavasti ne ei osaa suomea.) Ihan kivaa scifi-hömppää, korkeintaan kolme tähteä, kahtoo paremman puutteessa. Miten väärässä sitä voikaan ihminen olla... =D
Uudelleen kiinnostus heräsi, kun kakkoselta alkoi Torchwood missä oli ihuna Capt. Jack Harkness ja ehkä vähän aikuisempi juoni. Edellee toki scifi-hömppää, mutta aawk, näähän on välistä aika pelottaviakin jaksoja! :o (En muuten vieläkään tykkää katsoa niitä joitakin jaksoja keskellä yötä yksin. Hrr, too horror...) Ja sitten ihan vinoutunutta huumoria. Ja joko sanoin etta Capt. Jack Harkness? ;) Jo entuudestaan Dr Whosta tutun Jackin tarina oli todella mielenkiintoinen. Mistä syystä piti lueskella netistä lisää, ja huomasin että ehkä se Dr Whokin voisi olla ihan hyvä sarja. Ja seikkaileehan se Jack sielläkin parissa jaksossa. =D Kun sarja sitten vuoden parin päästä alkoi toissa kesänä, olinkin jo valmiiksi asennoitunut ihan toisin ja tiesin mitä oli tulossa. Huumori iski ihan täysillä ja varsinkin kun Tennant pääsi Tohtorina oikein vauhtiin, olin ihan myyty. Täydellinen hurahdus tapahtui sitten tänä kesänä vähän ennen kun Tennant vaihtui Smithiin, en olisi millään halunnut päästä Tennantia poijes. ISO NYYH! Tykkään toki myös Smithin Tohtorista, joskus kuudennen kauden puolivälissä tajusin jo tottuneeni häneen tohtorina. Smith ei ehkä ole ihan niiiin ahdistunut ja kanna koko maailman murheita mukanaan. Välillä vähän ärsyttävänkin huoleton, toisaalta osaa hänkin suuttua tarpeen tullen. Ecclestone taas oli synkkä ja jotenkin mieleltään vinksahtanut, sotatrauman kokenut tohtori joka ei ehkä suureen yleisöön niin iskenyt, omasta mielestänikin vähän liian vakava välillä. Ja kohta on taas edessä uusi vaihdos! Saas nähdä mitä Capaldista tykkään, ehkä ainakin eka kausi menee totutellessa. Ajattelin kyllä Ecclestonen jälkeenkin ettei se Tennant voi millään olla yhtä hyvä.
Kumppaneista oon eniten tykännyt Donnasta ja Amysta, Donnasta varsinkin siksi ettei sillä ollut mitään rakkaussuhdetta Tohtoriin (You're not mating with me, sunshine! Jos oikein muistan...) kuten Rosella ja Marthalla. Amylla taas oli todella kiinnostava ja joittenkin mielestä muka mutkikas juoni, josta tykkäsin. Muutenkin nuo aikaparadoksi-jutut yms. on musta tosi kiehtovia, olen päästäni sekaisin, myönnän. Vähiten ehkä oon pitäny Marthasta, koitin tätä kirjottaessa muistella joitain yksityiskohtia, mutten vaan saa siitä oikein mitään mieleen. Ei siis kovin kiinnostava hahmo kai... Rosekin vähän nyppii, en oikein tarkkaan osaa sanoa miksi, mutta ehkä Rose on semmoinen kliseinen tv-sarjojen huithapeli-tyttö, nätti ja ehkä vähän naiivi sidekick. Donna pisti tuulemaan ja tohtorinkin kuriin. (Parhaimpia Donna-kohtauksia ehdottomasti DoctorDonna, siinä meni tohtorit ja dalekit samalla hujauksella riviin ja järjestykseen. =D) Amyssa vähän samaa piirrettä. Plus Amyn seurauksena tietysti River Song, ehdottomasti sarjan parhautta. (Piti muuten hankkia Etsystä River Songin päiväkirjan kaltainen muistikirja. Muutenkin eBay ja BBC Shop sekä The Who Shop on ihan pahuudesta, kannattaa kiertää kaukaa jos ei ole ylimäärästä rahaa. Pöydällä nököttää mm. dalek joka huutelee "Exterminate"a, makuuhuoneesta Tardis-kello ja kaikenlaista muutakin rompetta löytyy.) Clarasta en uskalla sanoa vielä paljon mitään, mutta tähän mennessa ehkä vain aavistuksen Marthaa kiinnostavampi. Jotenkin sen asenne on niin ärsyttävä, mikään ei tunnu olevan vakavaa. Mutta toisaalta Clara on ollut vielä vähän aikaa mukana, ehkä se muuttuu tulevaisuudessa.
Vihollisista ehkä pelottavimmpia ovat Hiljaisuus ja Vashta Nerada. Vashta Nerada siksi että itellä on monta hyllymetriä kirjoja ja iik, jos niissä piileskelee jossakin yksikään varjo. Olen toistuvasti vähän sivusilmällä vilkuillut kirjahyllyäni ohi kävellessä... Hiljaisuus myöskin saa
vilkuilemaan silmäkulmista. Epäilen että täällä liikkuu niitä kun välillä tulee tunne että joku on
selän takana vaan kun kääntyy niin ei siellä mitään oo. Dalekit on siinä mielessä kivempia, että ne kyllä selvästi kertovat "EXTERMINATE!" missä ovat. Olenkin alkanut hiljalleen pitää niistä, ovat kovin sympaattisia. Ja jotenkin kuuluvat Dr Who:n vakiokalustoon, kuten Tardis ja sonic screwdriver. Cybermiehet puolestaa ovat tylsiä, eiväthän ne edes tee mitään. Kuten Jeremy Clarkson Top Gearissa totesi (Smithin ollessa siellä kylässä); niitähän kerkiää juosta karkuun.
Alunperin muuten ajattelin nimimerkikseni noviisi Hame:a, mutta muistaakseni joku sitä tuolla jossain kommenttihistorian alkuhämärissä käytti niin en kehdannu varastaa sitä ja tuntuu olevan muutenkin aika suosittu nimimerkki whovianien keskuudessa. Ja vaikka eläimistä eniten pidänkin kissoista, niin ihan niiiin kissaihminen en ehkä sentään ole =D Komentaja Strax tuntui sopivalta kun on ehkä vähän unohdetumpi hahmo. Straxin tavoin tahtoisin ratkoa eteen tulevat ongelmatilanteet mieluiten sinkauttamalla ne kuuhun, hermot menee. >.< Jos joutuisin joskus hoitotehtäviin, luultavasti asenteeni olisi samankaltainen kuin Straxilla; "Jahas, mikäs vaivaa... *niks naks poks* No niin, menehän jo siitä hommiin, mars, mars". Hoitoviettiä ei siis ole. =D Ja onhan aseet cooleja, Straxin käsittelemät varsinkin. (Ja tähän Capt. Jack sanoisi että "Mitä isompi sen parempi. Ase siis... ;D" I'm sorry, oli pakko...)
Toivottavasti kenenkään takamus ei puutunu turhaan tätä lukiessa eikä YLEn nettisivut mene solmuun tästä viestistä. Paljonpa tuli asiaa vaikken muka tienny mitä sanoa... =D I'm so sorry.
sunnuntaina 24.11.2013
Allons-y kaikki kanssa-whovianit!
(Ja jälkikäteen lisäys: tää on PIIIITKÄ.) (Toinen lisäys: Hui kauhia, Bannakafalatta on julistanut haasteen sillä aikaa ko tein tätä!! :o Ää, tää ei liity mitenkaan siihen, aloitin jo aamuyhdeksältä tän väsäämisen.)
50-vuotisspesiaali tuli eilen katottua yhdessä koko muun maailman kanssa, tietenkin asiaankuuluvin eväin varustautuneena; kalapuikot ja vaniljakastike syliin ja teetermari kainaloon, syöksy kohti olkkarin sohvaa - vain viisi sekuntia myöhässä!! Onneksi oli tallentava digiboksi. Kalapuikot jäi vähän lötköiksi ko vasta viime tipassa tajusin varustautua niin ei kerenny ko mikrottamaan. Kohokastakin aioin ensin yrittää, vaan unohin pirhana vieköön ostaa munia. Olisi muuten ollut eka kohokkaani, jännityksellä odotamme seuraavaa tilaisuutta, räjähtääkö uuni vaiko kokki... Olo nyt noin vähän yli puoli vuorokautta TDOTD:n jälkeen on... sanoisinko, aika tyhjä enkä oikein tiedä mitä sanoa. :S
Tiesin kyllä jo etukäteen, että latasin ennakkoon suuret odotukset tätä jaksoa kohtaan, ehkä jopa liian suuret muistaen miten aiempienkin hartaasti odottamieni jaksojen kohdalla oli käynyt (hienon hienoinen pettymys) ja tuntien Moffatin kirjoitustyylin... Olisihan se pitänyt tietää, että jossakin kohtaa oiotaan mutkia hiukan liian suoriksi ja ehkä hypitään muutaman aikasilmukan yli. Lähinnä ihmetyttää, että mihins ne zygonit oikein jäi, mutta kaippa niiden kanssa sitten tehtiin rauha, ihmeen nopsaan vain tapahtui. Samoin se, miten Clara ja Tohtori sieltä Trenzaloresta selvisivät, mutta epäilenpä että tämä tulee paljastumaan jouluspesiaalissa. (lisäys jälkeenpäin: varsinkin kun traileri siihen viittaa)
Mutta näistä pienistä puutteista huolimatta, siltikin: FANTASTIC! MOLTO BENE! Ihana Tennant!!! (And...ding! <3 lemppari-Tohtorini) Ihana Bad Wolf!! ("Are you afraid of the big Bad Wolf, Doctor?") Ihana Smithin ja Tennantin tohtorien kohtaaminen! ("Oh, lovely!" =D) Ihana kolmen tohtorin välinen keskustelu!! ("Well, who are you boys?" jne. Reps! =D "What are you going to do, assemble a cabinet at them?" Apua, mää en kestä. =DD) Ihanat kaikki pienet ja suuret (fanservice-) yksityiskohdat joita en enää muista!! (katson uudelleen myöhemmin jahka saan tämän raapustettua) Ja ennen kaikkea: Ihanaihanaihana YLE ko esittää tämmösiä!! (Pstt, Areenassa on jo jouluspesiaali! http://areena.yle.fi/tv/2094101 Jos tuohon on luottaminen, se tulee 29.12. Jauzaa! Iih, en kestä.) Kaikein kaikkiaan kyllä tätä kannatti odottaa ja jännittää ja hypettää. En osaa kirjoittaa yhtään mitään älykästä. GAAH! (lisäys jälkeenpäin: tätä viestiä kirjottaessa tulikin virallinen varmistus jouluspesiaaliin)
Noh, älykkäästä en tiedä, mutta voisin ehkä kertoa jotain itsetäni ja whovaaniuudestani (tai jostain, kieli menee solmuun, elkää yrittäkö saada tuota oikein). Olen siis seuraillut tätä kommenttiketjua ihan sen ensimmäisestä (huhtikuusta!) viestistä alkaen (Btw, loistava ketjunkaappaus ohjelman kommentoinnista ihan omiin tarkoituksiin! Esimerkillistä työtä etten sanoisi.), mutten ole päässyt kommentoimiaan vielä kertaakaan koska olen ollut poissa kotoa ja oman koneen ääreltä lähemmäs puoli vuotta, nyyh. Hyvä kun häthätää olen kerennyt lukemaan uusimmat tuulet Suomen whovianien maailmasta. Onneksi kerkesin kuitenkin parahiksi kotiin viime viikolla pari päivää ennen TDOTD:a joten pääsin valmistautumaan siihen kunnolla, selaamaan asiaan liittyviä videoita ja linkkejä läpi. Paljon on varmaan jäänyt vielä väliin, mutta ehtiihän tässä ennen jouluspesiaalia. Kaikki jaksot on toki katsottuna ja osa ihan tallessakin boksilla. Mutta vasta pari viikkoa sitten tajusin, että miksi, MIKSI en pölijä älynnyt tallentaa ihan _kaikkia_ jaksoja kun siihen kerran oli mahdollisuus. Nyt niitä voisi sitten fiilistellä ja kelailla ees taas. No, pitää tallentaa sitten kun YLE ne seuraavan kerran uusii.
Tajusin vasta nyt että tästä tekstistä saattaa muuten tulla aika piiiitkä romaani... I'm sorry. I'm so sorry. Koska en ole päässyt purkamaan fanitustani yhtään mihinkään kellekään (Majapaikkani asukit eivät välitä scifistä. Torspot! Hmpf.), olen suunnattoman täynnä patoutunutta whoviaaniuutta ja nyt se sitten hyökyy kaikki kerralla yli. Tarkoitukseni ei ole mitenkään asettaa haastetta Bannakafalattalle (Meni oikein!! Tarkistin! En kopioinut!) tai muille pitkien viestien rustaajille. Luultavasti tämä viesti näännyttää minut niin etten kirjoita (ainakaan vähään aikaan (en lupaa)) tänne enää toista (näin pitkää ainakaan) kertaa...
Oma whoviaaniuteni alkoi oikeastaan mutkan kautta. Olen ennestään hirveä scifi-fani ja kaikki mahdollinen siihen viittävä on telkkarista vahattava. Tykkään myös lukea (enimmäkseen) scifiä (vähän ehkä kovempaa kamaa, mm. vanhoista kirjailijoista Gibsonia ja Dickiä, uusista Reynoldsia ja Banksia. Ja Rajaniemi rokkaa!). Katsoin siis toki aikoinaan kun YLE ensimmäisen kerran lähetti ekan kauden, mutten oikeastaan hirveästi innostunut siitä. Scifi toki on aina hyvähyvä, mutta jotenkin olin saanut hieman vääristyneen käsityksen sarjasta ja kuvittelin sen olevan jotain vakavaakin ja älykästä scifiä. Enkä sano ettei Dr Who sitäkin (joskus) olisi. Mutta enemmänhän siinä mennään kieli poskessa ja ehkäpä enemmänkin juonivetoisesti kuin ulkoisesti koreana ja sitä en aikoinaan ymmärtänyt, olin vaan että "voi jestas miten kökköjä lavastuksia" ja "NUOKO muka on niitä hirmuisen karmivan pelottavia dalekkeja, voi apua" =D. Melkein piti pakolla katsoa pari jaksoa jossain vaiheessa, oli niin tylsää. Dalekkeja en arvostanu yhtään. (Toivottavasti ne ei osaa suomea.) Ihan kivaa scifi-hömppää, korkeintaan kolme tähteä, kahtoo paremman puutteessa. Miten väärässä sitä voikaan ihminen olla... =D
Uudelleen kiinnostus heräsi, kun kakkoselta alkoi Torchwood missä oli ihuna Capt. Jack Harkness ja ehkä vähän aikuisempi juoni. Edellee toki scifi-hömppää, mutta aawk, näähän on välistä aika pelottaviakin jaksoja! :o (En muuten vieläkään tykkää katsoa niitä joitakin jaksoja keskellä yötä yksin. Hrr, too horror...) Ja sitten ihan vinoutunutta huumoria. Ja joko sanoin etta Capt. Jack Harkness? ;) Jo entuudestaan Dr Whosta tutun Jackin tarina oli todella mielenkiintoinen. Mistä syystä piti lueskella netistä lisää, ja huomasin että ehkä se Dr Whokin voisi olla ihan hyvä sarja. Ja seikkaileehan se Jack sielläkin parissa jaksossa. =D Kun sarja sitten vuoden parin päästä alkoi toissa kesänä, olinkin jo valmiiksi asennoitunut ihan toisin ja tiesin mitä oli tulossa. Huumori iski ihan täysillä ja varsinkin kun Tennant pääsi Tohtorina oikein vauhtiin, olin ihan myyty. Täydellinen hurahdus tapahtui sitten tänä kesänä vähän ennen kun Tennant vaihtui Smithiin, en olisi millään halunnut päästä Tennantia poijes. ISO NYYH! Tykkään toki myös Smithin Tohtorista, joskus kuudennen kauden puolivälissä tajusin jo tottuneeni häneen tohtorina. Smith ei ehkä ole ihan niiiin ahdistunut ja kanna koko maailman murheita mukanaan. Välillä vähän ärsyttävänkin huoleton, toisaalta osaa hänkin suuttua tarpeen tullen. Ecclestone taas oli synkkä ja jotenkin mieleltään vinksahtanut, sotatrauman kokenut tohtori joka ei ehkä suureen yleisöön niin iskenyt, omasta mielestänikin vähän liian vakava välillä. Ja kohta on taas edessä uusi vaihdos! Saas nähdä mitä Capaldista tykkään, ehkä ainakin eka kausi menee totutellessa. Ajattelin kyllä Ecclestonen jälkeenkin ettei se Tennant voi millään olla yhtä hyvä.
Kumppaneista oon eniten tykännyt Donnasta ja Amysta, Donnasta varsinkin siksi ettei sillä ollut mitään rakkaussuhdetta Tohtoriin (You're not mating with me, sunshine! Jos oikein muistan...) kuten Rosella ja Marthalla. Amylla taas oli todella kiinnostava ja joittenkin mielestä muka mutkikas juoni, josta tykkäsin. Muutenkin nuo aikaparadoksi-jutut yms. on musta tosi kiehtovia, olen päästäni sekaisin, myönnän. Vähiten ehkä oon pitäny Marthasta, koitin tätä kirjottaessa muistella joitain yksityiskohtia, mutten vaan saa siitä oikein mitään mieleen. Ei siis kovin kiinnostava hahmo kai... Rosekin vähän nyppii, en oikein tarkkaan osaa sanoa miksi, mutta ehkä Rose on semmoinen kliseinen tv-sarjojen huithapeli-tyttö, nätti ja ehkä vähän naiivi sidekick. Donna pisti tuulemaan ja tohtorinkin kuriin. (Parhaimpia Donna-kohtauksia ehdottomasti DoctorDonna, siinä meni tohtorit ja dalekit samalla hujauksella riviin ja järjestykseen. =D) Amyssa vähän samaa piirrettä. Plus Amyn seurauksena tietysti River Song, ehdottomasti sarjan parhautta. (Piti muuten hankkia Etsystä River Songin päiväkirjan kaltainen muistikirja. Muutenkin eBay ja BBC Shop sekä The Who Shop on ihan pahuudesta, kannattaa kiertää kaukaa jos ei ole ylimäärästä rahaa. Pöydällä nököttää mm. dalek joka huutelee "Exterminate"a, makuuhuoneesta Tardis-kello ja kaikenlaista muutakin rompetta löytyy.) Clarasta en uskalla sanoa vielä paljon mitään, mutta tähän mennessa ehkä vain aavistuksen Marthaa kiinnostavampi. Jotenkin sen asenne on niin ärsyttävä, mikään ei tunnu olevan vakavaa. Mutta toisaalta Clara on ollut vielä vähän aikaa mukana, ehkä se muuttuu tulevaisuudessa.
Vihollisista ehkä pelottavimmpia ovat Hiljaisuus ja Vashta Nerada. Vashta Nerada siksi että itellä on monta hyllymetriä kirjoja ja iik, jos niissä piileskelee jossakin yksikään varjo. Olen toistuvasti vähän sivusilmällä vilkuillut kirjahyllyäni ohi kävellessä... Hiljaisuus myöskin saa
vilkuilemaan silmäkulmista. Epäilen että täällä liikkuu niitä kun välillä tulee tunne että joku on
selän takana vaan kun kääntyy niin ei siellä mitään oo. Dalekit on siinä mielessä kivempia, että ne kyllä selvästi kertovat "EXTERMINATE!" missä ovat. Olenkin alkanut hiljalleen pitää niistä, ovat kovin sympaattisia. Ja jotenkin kuuluvat Dr Who:n vakiokalustoon, kuten Tardis ja sonic screwdriver. Cybermiehet puolestaa ovat tylsiä, eiväthän ne edes tee mitään. Kuten Jeremy Clarkson Top Gearissa totesi (Smithin ollessa siellä kylässä); niitähän kerkiää juosta karkuun.
Alunperin muuten ajattelin nimimerkikseni noviisi Hame:a, mutta muistaakseni joku sitä tuolla jossain kommenttihistorian alkuhämärissä käytti niin en kehdannu varastaa sitä ja tuntuu olevan muutenkin aika suosittu nimimerkki whovianien keskuudessa. Ja vaikka eläimistä eniten pidänkin kissoista, niin ihan niiiin kissaihminen en ehkä sentään ole =D Komentaja Strax tuntui sopivalta kun on ehkä vähän unohdetumpi hahmo. Straxin tavoin tahtoisin ratkoa eteen tulevat ongelmatilanteet mieluiten sinkauttamalla ne kuuhun, hermot menee. >.< Jos joutuisin joskus hoitotehtäviin, luultavasti asenteeni olisi samankaltainen kuin Straxilla; "Jahas, mikäs vaivaa... *niks naks poks* No niin, menehän jo siitä hommiin, mars, mars". Hoitoviettiä ei siis ole. =D Ja onhan aseet cooleja, Straxin käsittelemät varsinkin. (Ja tähän Capt. Jack sanoisi että "Mitä isompi sen parempi. Ase siis... ;D" I'm sorry, oli pakko...)
Toivottavasti kenenkään takamus ei puutunu turhaan tätä lukiessa eikä YLEn nettisivut mene solmuun tästä viestistä. Paljonpa tuli asiaa vaikken muka tienny mitä sanoa... =D I'm so sorry.
Allons-y!
– Komentaja Strax (ei varmistettu)