Se oli tosi hyvä episodi. Oli paljon viittauksia vanhoihin yhdentoistan episodehin kuten kuuluikin olla. Ripa oli hassu hahmo vaikka se olikin pelkkä pää ja se vain hymyili koko ajan.
Juoni oli ihan hyvä. Tohtori häipyi sarjasta kuin sankari ja hän sai arvoisensa liikuttavan lopun. Vihdoinkin saatiin vastaus mitä tohtori näki hotellihuoneessaan ja miksi Tardis räjähti.
Episodissa oli paljon hauskaa huumoria ja sehän oli tosi hyvä juttu. Totuuskenttä vitsi oli yksi hauskimmista kohdista. Luulen että tuohon loppui myös niiden halkeamien esiintyminen.

Oli kiva nähdä vanhoja Doctor Who pahiksia ja Dalekit olivat tiestysti suuressa osassa niistä vihollisista. Tasha Lem oli ok hahmo. Oli hyvä että tohtori kuoli vanhaan ikään eikä siihen että hänet olisi vain ammuttu. Jäi mietityttämään että kun tohtori vanheni Trenzaloressa niin onko Capaldin tohtori noin 2000 vuotta vanha?

Luulin kuten jotkut muutkin kun Clara meni lopussa Tardikseen niin luulin että sieltä kävelee ylös Capaldi onneksi niin ei käynyt. Regeneraatio oli tosi pitkä mutta loistava. Tohtori piti eeppisen puheen kellotornissa kun alkoi uusiutumaan ja Dalekit saivat kyytiä hurraa! Tohtorin puhe muuttumisesta ennen kuin vaihtuu saa minut aina vähän surulliseksi paras puhe ikinä ennen regeneroitumista. Oli todella ihanaa taas nähdä Amy Pond toivoinkin näkeväni hänet viimeisessä episodissa ja toiveeni toteutui ja se saikin minut itkemään. Capaldi oli erikoinen tohtori en odota seuraava kautta mutta varmaan katson sitä kun se alkaa tulemaan Yleltä syksyllä.

Doctor Who varmaan jatkuu vielä seuraavat 50-vuotta kun tohtori sai uuden regeneration setin.
Epäilen sitä mutta aika sen näyttää

Thats all folks and until next time!

– The Master (ei varmistettu)