Sydämellinen kiitos Sohvasurffaajien kakkoskaudesta, joka hurahti loppuun aivan liian nopeasti. Jaksoja olisi voinut olla enemmänkin, myös sitä edellisessä "libanonilaisen" kommentissa mainittua tavallisen (tylsän?) arjen kuvausta. Hymyillen katselin ohjelmaanne, mutta myös sydän syrjällään liikutuksesta kyynelöiden. Jotkut ohikiitävät hetket, yksittäiset katseet (esimerkiksi Lotan ja pienen tytön välillä) sykähdyttivät aitoudellaan. Ne kertovat välittämisestä ja syvästä ymmärtämisestä, siteestä ihmisten välillä. Loppujen lopuksi me olemme kaikki samanlaisia, varallisuudesta, kielestä, historiasta, asuinpaikasta ja pigmentin määrästä riippumatta.

Mukavaa, että myös Pia oli kameran edessä ensimmäistä kautta enemmän. Lopputeksteissä mainitaan Pian ohella kuvaajaksi Joona Pettersson. Surffailitteko siis kolmisin?

– Outi K-U (ei varmistettu)