Annettakoon jo vastaukset puuttuviin kysymyksiin.
17. Arto Härkönen Los Angelesissa -84. Uhoaminen ei ollut sitten, ehkä yllättäen, ihan katteetonta. Vaatimatonkin tulos riitti olympiakultaan.
18. Harri Hakkarainen Göteborgissa -95. Jäi finaalin jumboksi, mutta se oli sentään ainut kerta, kun hän pääsi edes finaaliin. Myös Räty ja Parviainen putosivat kolmen kierroksen jälkeen pois, ja Räty tokaisi tuolloin hyvin paikkansapitävästi, että vanhemmalla iällä joka toiset kisat menevät per.seelleen. Tätä sykliä Rädyn ura kulki vuosina 1992-97.
|