Akuutin Omalääkäri

Omalääkärin uusimmat vastaukset

6.11.2013

Verikoearvot

”Mistähän johtuu, että veren valkosoluarvo on 8,3, kun viitearvot on 3,4 – 8,2? Ja kreatiniiniarvo on 49 umol/l eli paljon alle viitearvon, kun oikea olisi 60 - 100 umol/l?”

Valkosoluarvoista ei tarvitse olla huolissaan. Noihin rajoihin mahtuu 95 prosenttia terveistä ihmisistä ja loput menevät alle tai yli. Noin pienellä ylityksellä ei ole merkitystä, mutta toki sitä kannattaa seurata, jos se on vaikka nousussa. Tällainen yksittäinen pieni ylitys ei vielä kerro esimerkiksi mistään tulehduksesta.

Sama pätee kreatiniiniarvoon, joka kertoo lihasmassasta ja munuaisten kyvystä suodattaa virtsaa. Tällainen alhainen arvo kertoo siitä, että munuaiset toimivat hyvin tai sitten henkilöllä on vähänlaisesti lihasmassaa. Syytä huoleen ei siis ole. Jos taas kreatiniiniarvo olisi korkea, oltaisiin huolestuneita munuaisten toiminnasta.

Ikäihmisen liikuntamäärät

”Mikä olisi sopiva määrä liikuntaa ikäihmiselle? Jalat ovat aina vain väsyneet, vaikka koetan liikkua tosi paljon.”

Hyvä keino pohtia omaa liikkumista on UKK-instituutin liikuntapiirakka. Siitä huomataan, että riittävä määrä kestävyysliikuntaa viikossa on jo aika vähän, kaksi ja puoli tuntia. Ikäihmiselle se voi tarkoittaa vaikka reipasta kävelyä, pihatöitä tai vaikka marjastusta. Ja sen voi tehdä pienissä osissa, vaikka vain kymmenen minuuttia kerrallaan.

Kestävyyden lisäksi on tärkeä kehittää myös lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta, näitä muutaman kerran viikossa. Se voi tarkoittaa vaikka jumppaa, pallopelejä tai luonnossa liikkumista. Oman liikuntaohjelman laatimisessa kannatta käyttää ammattilaisen apua, jotta omasta harjoittelusta tulee sopivan kuormittavaa ja monipuolista.

Ja totta kai jos jalat tai muutkin lihakset ovat koko ajan tai pahasti väsyneet, kannattaa käydä lääkärissä ja tarkastaa, ettei kyse ole vaikka kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai kalkkiaineenvaihdunnan häiriöstä.

Puutuminen

”Mistä puutumisessa oikein on kyse? Tunnottomuuden ymmärtää, mutta miksi puutumisen jälkeen tikustelee? Ja onko totta se vanha varoitus, että siitä voi aiheutua kuolio, jos esimerkiksi käärii urheiluteipin niin tiukkaan, ettei veri pääse kunnolla kiertämään?

Kun hermon verenkierto häiriintyy, se ei saa happea ja seuraa puutuminen. Kun verenkierto sitten elpyy, on hermo vähän aikaa tavallaan sekaisin ja tuntuminen saattaa olla vähän mitä sattuu, polttelua, tikustelua ja niin edelleen.

Tuon liian tiukkaan teippaamisen riskit ovat kyllä aivan oikeat, siinähän lihasten ja hermojen verenkierto häiriintyy. Alaraajaan saattaa saada vaikka laskimotukoksen aikaiseksi. Side ei siis saa olla liian tiukka. Viimeistään puutumisoire on merkki siitä, että teippi tai side on vedetty kiinni liian lujasti!

Akuutin omalääkäri Risto Laitila

30.10.2013

”Mitenköhän voisi saada hankittua itselleen kuumeen? Räkätauti sen kuin jatkuu, mutta kuumetta ei vain tule. Jospa kunnon lämpö tappaisi pöpöt?”

Tähän uskomukseen törmää tuon tuosta. Jopa niin, että erilaiset kuumeennostatuskeinot ovat kovin etsittyjä internetin hakukoneissa.

Akuutti päätti testata neljää suosittua konstia, joilla kuumeen pitäisi nousta.

1) "Laita sipuli kainalon alle."

Koehenkilömme kuori punasipulin, lohkoi sen ja laittoi kainaloon kuudeksi tunniksi. Lämpöä mitattiin tunnin välein. Tulos: ei kuumetta, mutta sipulin haju seurasi testaajaa kolme päivää.

2) ”Pureskele ja syö teepussin sisältö.”

Koehenkilömme söi yhden annospussillisen teelehtiä. Tässä yhteydessä hän oli pakotettu juomaan lasin vettä teelehtien päälle. Lämpöä mitattiin tunnin välein. Tulos: ei kuumetta.

3) ”Sekoita kuumaan veteen 1 tl hiivaa, yhden sitruunan mehu, puolet teepussin sisällöstä ja hammastahnaa.”

Koehenkilömme sekoittui juoman ja joi. Lämpöä mitattiin tunnin välein. Tulos: ei kuumetta, mutta vatsaa väänsi seuraavaan aamuun.

4) "Laita appelsiinin tai mandariinin kuoria tai teepusseja sukkiin yöksi.”

Koehenkilömme laittoi appelsiinin ja mandariinin kuoria sekä teepusseja molempiin sukkiin ennen nukkumaanmenoa. Lämpö mitattiin aamulla. Tulos: ei kuumetta, mutta sukat olivat raikkaat, joskin kosteat.

Osin leikkimielinen testi osoitti, ettei kuumeennostaminen välttämättä ole kovin helppoa. Tosin semmoiseen ei ole tarvettakaan, sillä keinotekoisesti nostettu kuume ei auta paranemista.

Oikeastihan kuume nousee, kun saamme elimistöömme jonkin viruksen tai muun taudinaiheuttajan, ja immuunipuolustus herää. Sen oheistuotteena myös kehomme lämpötila nousee.

Pieni lämmönnousu kyllä tehostaa immuunipuolustuksen toimintaa, mutta ei ole sellaista ohituskaistaa, jonka avulla pelkän kuumeen hankkiminen auttaisi taklaamaan jotakin tautia. Kuume ei siis nosta immuunipuolustusta, vaan kuume nousee immuunipuolustuksen kautta. Keinotekoisesta kuumeen nostamisesta – jos se nyt sattuisi onnistumaan – ei siis ole mitään hyötyä.

Akuutin omalääkäri Risto Laitila

23.10.2013

Laktoosi-intoleranssi ja hengitysoireet

”Voiko laktoosiallergia aiheuttaa hengenahdistusta, joka ei ilmene niinkään ilman haukkomisena, yskimisenä ja muuna tavanomaisena oireena, vaan nimenomaan, että tuntuu kuin henki ei kulkisi sisään ja ulos vaivattomasti ja hengitysilma olisi raskaan tuntuista?”

Oireet kuulostavat astman oireilta, eikä laktoosi–intoleranssin kyllä pitäisi sellaisia aiheuttaa. Jos olisi niin kova turvotus vatsassa, että paksusuoli olisi täynnä kaasua ja painaisi palleaa, voisi ehkä aiheutua ahtauden tunnetta, mutta ei sekään hengitysteitä tukkoon laita. Joku muu syy oireiden taustalta täytyy siis löytyä.

Haimasyövän perinnöllisyys

”Kysyisin miten voi olla mahdollista, että samasta suvusta neljällä on haimasyöpä. Kaikki ovat elossa. Kaksi on noin 80-vuotiaita ja kaksi vähän yli 60-vuotiasta. Asia huolettaa. Ilmeisesti meidän suvussa on geenivirhe joka altistaa haimasyövälle. Voitteko kertoa vielä altistavia tekijöitä?”

Ilahduttavaa kuulla, että nämä ihmiset ovat hengissä, sillä haimasyöpä on hankala, aggressiivinen syöpä.

Todennäköisesti kyse on sattumasta. Haimasyövän riskitekijöiden listassa on kyllä suvussa esiintyvä haimasyöpä, mutta ei oikein tarkkaan tiedetä, kuinka se periytyy. On olemassa siis geneettisiä poikkeavuuksia, joihin liittyy haimasyövän perinnöllisyys, mutta ne ovat erittäin harvinaisia.

Muita riskitekijöitä ovat muun muassa tupakoiminen, diabetes, ylipaino ja joskus sairastettu haimatulehdus. Olisin siis huoletta, riski on kuitenkin todella pieni. Toki niin, että jos tulee kipuoireita, herkemmin tutkittaisiin vaikka ultraäänellä haiman kunto.

Kantakalvon tulehdus ja jalkineet

”Olen muutaman kuukauden kärsinyt kantakalvon tulehduksesta. Auttaisikohan siihen ns. paljasjalkakengät vai olisiko päin vastoin mahdollisimman paljon tuetut jalkineet hyvät?”

Paljasjalkatossut taitavat olla sellaiset, joissa ei ole lainkaan vaimennusta. Eräänlainen standardihoito tällaiseen vaivaan on kantapiikkityyny. Se on kantapään alle kenkään laitettava silikonityyny, jossa on reikä kantaluun kohdalla. Tämä vaimentaa kantapäähän tulevaa painetta ja helpottaa oireita.

Lähtökohtaisesti ei siis paljasjalkakenkiä, vaan mieluummin enemmän vaimennusta. Muita hoitoja ovat sitten venytykset, kortisonipistokset ja vaikka yön aikana käytettävä tuki, joka pitää nilkkaa oikeassa asennossa.

Onko aivastuksen pidättäminen vaarallista?

”Onko totta, että aivastusta ei saisi pidättää? Voiko siitä koitua jotain oikeaa vaaraa?”

Aivastus saattaa singahtaa jopa 160 kilometriä tunnissa, aikamoinen tornado! Tuollaisen painepulssin pidättäminen saattaa tosiaan aiheuttaa paljonkin tuhoa. Korvat saattavat vaurioitua, tärykalvot puhjeta, nenässä jotakin voi mennä rikki, keuhkoputket ja -rakkulat saattavat vaurioitua ja niin edelleen. Eihän aina näin tietenkään käy, mutta huonolla tuurilla se on mahdollista.

Aivastellaan siis reilusti, mutta ei toki päin toisia. Omaan hihaan on hyvä paukauttaa, jos ei satu nenäliinaa olemaan mukana.

Akuutin omalääkäri Risto Laitila

16.10.2013

Särkylääkkeet ja nenäverenvuoto

”Minulla vuotaa nenästä verta tosi usein ja helposti. Käytän aika usein särkylääkkeitä, voiko se aiheuttaa nenäverenvuotoa? Käytän reseptivapaita särkylääkkeitä. Jos ne ovat nenäverenvuodon taustalla, voivatko ne aiheuttaa myös vaikka aivoverenvuodon?”

Aspiriiniin eli asetyylisalisyylihappoon voi tällainen kyllä liittyä, mutta ei muihin kipulääkkeisiin. Kannattaa siis olla varovainen sen kanssa, jos on toistuvaa nenäverenvuotoa.

Jos asetyylisalisyylihappoa käyttää verenkiertolääkkeenä ja tulee nenäverenvuotoja, kannattaa puhua lääkärin kanssa. On nimittäin tosiaan todettu, että nenäverenvuoto ja toistutuva Aspiriinin käyttö liittyvät suurentuneeseen aivoverenvuodon riskiin.

Sepelvaltimoiden supistelu ja sydämen vajaatoiminta

”Voiko sepelvaltimoiden supistelu aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ilman, että sydänlihas olisi vaurioitunut?”

Kyllä tällainen ilmiö on olemassa. Siinä sydänlihasta ruokkivat sepelvaltimot ovat täysin terveet, mutta niillä on omituinen taipumus supistella. Siitä seuraa hapenpuutetta, mutta jotta tästä seuraisi vajaatoimintaa, tarvitaan pitkäkestoinen hapenpuute, eikä tällainen supistelu oikein voi semmoista aiheuttaa. Rintakipua siis kyllä, mutta ei vajaatoimintaa.

Vaivaa hoidetaan verisuonia laajentavilla lääkkeillä.

Jäykkäkouristusrokote

”Mistä tiedän, onko jäykkäkouristusrokotteeni voimassa? Mihin sitä edes tarvitsen? Mitä tapahtuu, jos se ei olekaan enää voimassa?”

Jäykkäkouristusbakteeri on joka paikassa, maaperässä ja vaikka nenässä. Huonolla tuurilla sen voi siis saada, jos tule vaikka haava. Jäykkäkouristus tulee nopeasti, leukalukolla se tavallisesti alkaa, pitkät lihakset lamaantuvat ja hengenlähtö voi olla lähellä.

Rokotteen tulisikin aina olla voimassa. Kannattaa muistella, missä piikin on viimeksi voinut saada: armeijassa, työpaikalla tai vaikka jonkun onnettomuuden yhteydessä. Tieto omasta rokotteesta on voimassa siellä, missä sen on viimeksi saanut, mutta mitään yleistä vaikka puhelinnumeroa ei ainakaan vielä ole olemassa, johon voisi soittaa ja kysyä onko rokote voimassa.

Perussääntö on, että kymmenen vuoden välein jäykkäkouristusrokote pitäisi uusia. Jos tarve vaatii, se voidaan kyllä laittaa vaikka viiden vuoden väleinkin.

Akuutin omalääkäri Risto Laitila