Arkisto

Nimensä mukaisesti arkistossa asuvat edesmenneet K-rappu ja K-reppu -lähetykset. 

K-reppu 20.5.

Mikael Holmström on veneenveistäjä ja laivanrakentaja. Hän asuu Suomenlinnassa jossa sijaitsee yksi maailman vanhimmista yhä toimivista allastelakoista. Joka syksy useat perinnepurjealukset lipuvat telakan altaaseen kunnostustöitä varten.

K-reppu ohjelma seurasi viime talven ajan Ingeborg- aluksen kunnostustöitä sekä kolmen pienen ruuhen valmistumista.

Laivan- ja veneenrakentaminen on kärsivällisyyttä vaativa projekti. Siinä tarvitaan sekä kädentaitoa että kolmiulotteista hahmotuskykyä. Mikael Holmström ei tee etukäteen minkäänlaisia suunnitelmia paperille vaan veistää veneet näppituntumalla. Työvaiheita on monia ja valmiin veneen valmistumiseen kuluu paljon aikaa. Holmström vertaakin veneenveistoa pitkänmatkan juoksuun, jota itse harrastaa esimerkiksi lenkkeilemällä Helsingistä Porvooseen ja takaisin.
”Molemmissa pitää keskittyä ainoastaan seuraavaan askeleeseen eikä maaliin saapumiseen”, toteaa Mikael Holmström veneenveistämisen ja juoksemisen välisestä yhteydestä.

Veneenrakennus on yksinäisen miehen työtä jota voi välillä piristää vaikkapa soittamalla saksofonia tai lenkkeilemällä koiran kanssa Suomenlinnan upeissa maisemissa.

Keväällä pitkä uurastus päättyy laivojen ulostelakointiin sekä valmiin ruuhen vesillelaskuun.

Ohjelman on toimittanut Juha Ikävalko.

K-reppu 13.5.

Tanssii robotin kanssa

Kotkassa asuva tanssija-koreografi Thomas Freundlich asetti itselleen oudon haasteen; hän antoi itselleen tehtäväksi valmistaa tanssiteos miestanssijalle ja teollisuusrobotille. Hän sai teollisuusrobotteja valmistavalta ABB:ta koulutuksen robotin liikkeiden ohjelmointiin, sekä lainaksi ABB IRB 1600 –teollisuusrobotin. Teos esitetään Zodiakin Z-in-motion –festivaaleilla Helsingissä toukokuussa.

Käsittääkseni kyseessä on ainutlaatuinen hanke, mies ja robotti, joka painaa 250 kg terästä ja liikkuu käskettäessä hyvin nopeasti. Teoksessa on ideana tutkia sitä, miten ihmisellä on taipumus nähdä kone persoonallisena olentona. Mitä tapahtuu. jos kone liikkuukin kuin eläin ? – kertoo Thomas Freundlich.

Robotteja käytetään lukemattomissa tehtävissä kaikilla teollisuuden aloilla. Teollisuusrobotit ovat yleensä lattiaan tai kattoon kiinnitettyjä työkaluilla varustettuja "käsivarsia", joissa on 5–6 liikeakselia. Taiteen alalla robotteja on satunnaisesti nähty erilaisissa installaatioissa ja performansseissa, mutta teollisuusrobotin hyödyntäminen tasavertaisena "esiintyjänä" tanssijan kanssa on käytännössä tuntematon alue.

Juha Suomalaisen ohjaamassa K-repussa matkataan Kotkan, Vantaan ja Helsingin seuduilla ja seurataan teoksen syntyä kotona tapahtuvasta PC-pohjaisesta ohjelmoinnista valmiiseen teokseen. Voidaanko puhua esiintyjästä, jos esiintyjä onkin kone?

K-reppu 6.5.

Omien sanojensa seppä

William Blakea esikuvanaan pitävä J.K. Ihalainen on Siuronkoskelainen kirjakäsityöläinen, joka kirjoittaa kirjan, suunnittelee sen ulkoasun, painaa kirjan sekä vielä myy sen suoraan lukijalle, kädestä käteen.
"Mä nimitän välillä itseni hypnopoliitikoksi, sehän tarkottaa vaan sitä, mitä mulla on taka-ajatuksena kun mä menen lausumaan runoa, että mä hypnotisoin ihmisen ja suistan hänen valmiit ajatuksensa raiteiltaan", kertoo J.K. Ihalainen.

Marja Valkaman ohjaama K-reppu vie Siuronkoskelle Ihalaisen askareisiin ja ajatuksiin, Kirjo-lehden syntyyn vanhalla Heidelbergillä, sekä runon matkaan muistilapulta valmiiksi kirjaksi.

 K-reppu  29.4. 

Vastentahtoisia veistoksia

Vesa-Pekka Rannikko pyrkii tallentamaan veistoksiinsa hetken tunnelman valokuvan tavoin. Materiaalina käytetty värjätty kipsi mahdollistaa työskentelyn maalarin tapaan: veistos rakentuu värikerros kerrallaan. Makukysymys kutsuuko näitä teoksia kolmeulotteisiksi maalauksiksi vai väreistä rakennetuiksi veistoksiksi.

Nyt Rannikko valmistaa teoksia Kiasmassa toukokuussa avautuvaan Notkea katu – näyttelyyn. Hän on teoksissaan halunnut tutkia kadun evoluutiota, yllättäviä kohtaamisia ja niiden synnyttämiä uusia ilmiöitä. Rannikon installaatiossa nähdään mm. luonnollisen kokoiset veistokset graffitien värjäämästä männynrungosta ja likaisesta lumikasasta.

Puu tai graffitikuva erikseen eivät Rannikon mukaan herättäisi samaa kiinnostusta kuin niiden sattuman aikaansaama yhteisesiintyminen. Rannikkoa kiinnostaa myös lumen ennen lumenkaatopaikalle päätymistään läpikäymä prosessi, jonka tuloksena on vahingossa syntynyt lähes täydellinen modernistinen veistosmuoto.

Näitä teoksiaan Rannikko itse kutsuu vastentahtoisiksi veistoksiksi. Niiden aiheet ovat syntyneet ihmisen toiminnan tuloksena, tarkoituksenmukaisuuden lakien mukaisesti ja ilman halua miellyttää esteettisesti. Ojasta löytynyt suojamuovinkappale repsottavine teippeineen kiehtoo Rannikkoa vapaan ja villin sommittelunsa takia, jollaista hän ei omien sanojensa mukaan kykenisi itse tuottamaan.

Rannikko tutkii aihettaan pitkään valokuvaten ja piirtäen. Näennäisestä realistisuudesta, tai yhdennäköisyydestä huolimatta valmis teos ei pyri vain välittämään tietoa kuvaamastaan kappaleesta. Teosten todellinen aihe on ihmisen tapa tehdä havaintoja ja mielen liikkeet fiktion ja toden välimaastossa. Rannikon veistosta katsoessa tapahtuu aiheen tunnistamisen jälkeen todennäköisesti myös prosessi, jossa katsoja pohtii teoksen luoman illuusion ja edessään näkemänsä esineen suhdetta.

Veistoksen rakentaminen kerros kerrokselta muutamassa minuutissa kovettuvasta kipsistä on pitkää suunnittelujaksoa seuraava intensiivinen työskentelyvaihe. Aiheiden käsitteellisyydelle on vastapainona materiaalin tunteminen ja käden taito, sekä vaistonvarainen nopea toiminta. Lopputuloksena syntyy värikäs veistos kuin maalaus, tai valoskuva, niin kuin taiteilija itse teoksiaan kutsuu.

Toimittaja: Tina Cavén

tiistaina 22.4.  

K-reppu: Puhdistavat sanat

Sofi Oksasesta kertova K-reppu tutustuu erityisesti Sofin uusimpaan projektiin, Puhdistus-näytelmään ja romaaniin. Bulimiaa käsitelleen Stalinin lehmät (2003) ja Lesborakkaudesta kertovan Baby Janen (2005) jälkeen uusin romaani Puhdistus käsittelee Viron kipeää lähihistoriaa naisten tragedian kautta. Oksanen pohtii samastumiskokemuksen merkitystä historian ymmärtämisessä, naisten näkökulman tuomista historian kertomusten joukkoon sekä viron lähihistorian dokumentoimisen merkitystä. Hän sanoo haluavansa kirjoittaa Viron historian osaksi Euroopan historiaa ja aikoo jatkaa tätä Puhdistuksen jälkeenkin yhdellä tai useammalla romaanilla. K-reppu kävi Sofin matkassa Tallinnassa ja mm. pahamaineisessa Patarein vankilassa, joka on muodostunut symboliksi virolaisten Siperiaan kyydityksille toisen maailmansodan aikana. Lisäksi ohjelmassa kuullaan Sofi Oksasen sanoittamaa ja Maija Kaunismaan säveltämää musiikkia, josta muodostuu tekeillä olevan High Heels Society-projektin lähtöpiste, nainen ja kengät. Toimittaja: Jenni Linko

 K-rappu 15.4.2008

Stefan Wallin on ollut kulttuuriministerinä vuoden ajan. Mitä hän on mielestään saanut aikaan? Miten hän aikoo tarttua ilmassa oleviin kulttuurin ja taiteen muutoksiin? Miten hän määrittelee nykypäivän ja tulevaisuuden sivistysihanteen? Vieläkö kirjallisuuden tuntemus, taidemusiikin kuuntelu ja teatterissa käynti ovat sivistyksen mittareita, kun suuret ikäluokat eivät enää ole kulttuuria kuluttamassa? Mitä niiden lisäksi tai tilalle?

Mukana suorassa K-rapun lähetyksessä on myös vastavalittu Taideteollisen korkeakoulun rehtori Helena Hyvönen. Hänellä on paljon kysyttävää kulttuuriministeriltä.

K-rappu on mukana, kun Suomi on valloittamassa Pariisia omintaikeisella kulttuurillaan. Miten ranskalaiset suhtautuvat Pessiin ja Illuusiaan, jouhikkoon ja itkijänaisiin?

Kivitaiteilija Ritva Luukkanen vei mosaiikkitaulunsa ensin Kosovoon ja sieltä Albaniaan, Tiranan kansallisgalleriaan. K-rappu oli avajaisissa.

K-reppu 15.4.

ÄKKISYVIÄ KUVIA

Susanna Majuri on 31-vuotias, Islantia ja Björkiä rakastava tyttö, kuten hän itse sanoo. Oikeasti hän on kansainvälisestikin menestynyt valokuvaaja, joka on opiskellut valokuvausta Turun taideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa, jonka Helsinki Schoolin näyttelyjen yhteydessä Majurin kuvia on ollut nähtävillä niin Suomessa kuin ulkomailla.
Majurin henkilössä piilee ristiriita, sillä toisaalta tämä kikatteleva ja iloinen valokuvaaja panee ajattelemaan, että hänen kuvansa ovat vain satukirjojen kauniita kuvituksia, mutta toisaalta kun Majuri alkaa kertoa taustastaan ja oman elämänsä tummista väreistä, kuvat alkavat avautua kokonaan uudella tavalla. Iloinen vesileikki muuttuu veden syvyyksiin piiloutuneiksi salaisuuksiksi ja upottavaksi uhaksi, tai mahdollisuudeksi. Majuri kuvaa Pohjolan luontoa harmaina rospuuttokausina, joissa mekkojen ja rakennusten kirkkaat värit huutavat katsojan huomiota.
K-repussa seurataan, miten Susanna Majuri rakentaa valokuvaustilanteensa, samalla kun rakentuu kuva tummien tunteiden kuvaajasta. Ohjelmassa syntyvät ja otettavat kuvat ovat tällä kertaa matkalla Pariisiin Suomea esittelevään kulttuuritapahtumaan 100% Finlande, Täysillä Suomesta.
K-repun on toimittanut Risto Kuusisto. 

K-reppu 8.4. TAIDE TÖRMÄYSKURSSILLA

”Taiteen tehtävä on etsiä totuutta, oikeudenmukaisuutta ja kauneutta, jos sen oikein laajasti ymmärtää. Pelkkä pinta ei saa riittää. Jos siinä on oikeudenmukaisuus läsnä, niin se voi vaatia rikkomaan kauniin pinnan,” kertoo Ulla Karttunen.

Kuvataiteilija-tutkija Ulla Karttunen piti helmikuussa näyttelyn Helsingin Taidemuseon Kluuvin Galleriassa. Ekstaattisia Naisia -nimisen näyttelyn yhden osan muodosti Neitsythuorakirkko -niminen installaatio, jota varten Karttunen oli tulostanut internetistä ilmeisesti alaikäisten tyttöjen kuvia, sekä kuviin liittyviä tekstejä. Teos oli hänen mukaansa tarkoitettu internetissä valtavirtaistuvan lapsipornon kritiikiksi. Teos johti poliisitakavarikkoon ja myöhemmin syytteeseen. Syntyi mediatapahtuma ja Karttusta alettiin kutsua kohutaiteilijaksi. Mutta kuka Ulla Karttunen oikein on?

Juha Suomalaisen ohjaama K-reppu tiivistää tapahtumien kulun ja kertoo myös Karttusen kohun alleen jättämästä taiteesta. Karttunen mm. valmistaa kuvia digitaalisesti sämpläämällä mediakuvastoa ja uskonnollista kuvastoa toisiinsa. Syntyy suuria digitaalisia vedoksia. MateriaAlina saattaa digitaalisuuden lisäksi olla vaikkapa ketsuppi, tai kynsilakka. 

1.4. K-reppu: Tanssijan tilaisuus

Alexandra Campbell on vuodesta 2000 tanssinut maailmankuulussa ruotsalaisessa Cullberg-baletissa. Vuonna 2006 Campbell otti virkavapaata Cullberg-baletista. Oltuaan kauan instituutin jäsen, hän halusi kokeilla elämää freelancerina ja tehdä myös oman koreografian. Syntyi teos nimeltä Tila.
Ohjelmassa seurataan Campbellin ensimmäisen oman teoksen syntyä ensi-iltaan asti.Campbell halusi, että teoksesta tulisi enemmänkin elämys kuin perinteinen tanssinäytös.
Campbell korostaa, että teki teoksen lähinnä itsensä takia. Hän halusi kokeilla sitä, miten hän pystyy tuomaan omia visioitaan esille ja tiivistettyä ne puolituntiseksi esitykseksi. Ohjelmassa vieraillaan myös Cullberg-baletin harjoituksissa.
Toimittaja: Lulu Salmi

K-reppu 18.3. Kanteleen uudet luut

Timo Väänästä voidaan varauksetta pitää maailman tunnetuimpana kanteleensoittajana. Hän soitti vierailevana solistina Disneyn elokuvassa ”Narnian tarinat: Velho ja leijona.” Suomen lisäksi Väänänen on konsertoinut parissakymmenessä maassa ja levyttänyt kolme sooloalbumia. Viime toukokuussa Väänänen soitti kanteletta Euroviisujen semifinaalissa. Väänänen on myös Loituma- yhtyeen jäsen. Loituman levyttämä Ievan polkan versio valloitti maailmaa kun sitä käytettiin japanilaisen anime-hahmon, Loituma-girlin taustamusiikkina. Nykyään Loituma-girl kuuluu sarjaan internet-ilmiöt.

Kanteleen uudet luut -ohjelma näyttää kuinka Väänänen uudistaa ja kehittää kantelemusiikkia. Väänäsen musiikissa on sekä flamenco- että ambient-vaikutteitta ja perinteistä kansanmusiikkia. Ohjelmassa Väänänen kertoo, miten ihmiset suhtautuvat Suomen kansallissoittimeen, ja miten hän yrittää laajentaa ihmisten mielikuvaa kanteleesta. Lähes pakollinen kysymys kanteleensoittajille kuuluu että ”voiko kanteleella soittaa rokkia?” Väänänen käyttää tätä kysymystä taiteellisessa tohtorintutkinnossaan Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolle. Tohtorintutkinto sisältää konsertin, näyttelyn sekä valokuvateoksen. K-reppu seurasi Väänäsen pääkonsertin harjoituksia Helsingissä ja vieraili Väänäsen kotiateljeessa, jossa hän soittaa sekä perinteistä että uutta musiikkia erilaisten kanteleiden ympäröimänä.

K-reppu: Kanteleen uudet luut -ohjelman on toimittanut Carina Chela

11.3.2008 K-reppu

K-reppu: Kokkosen flyygeli uusi sointi

Vuosikymmenet säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkosen (1921-96) soittimena palvellut Ibach-flyygeli puretaan palasiksi ja entisöidään perinteitä kunnioittaen konserttivirittäjä Matti Kyllösen verstaalla.
Matti Kyllönen tapasi Joonas Kokkosen ensimmäistä kertaa vuonna 1987 saadessaan kutsun tulla virittämään säveltäjän flyygeli Villa Kokkoseen. Uraansa aloitteleva Kyllönen pyysi Kokkoselta suosituksia apurahaan, joka mahdollistaisi jatko-opinnot Japanissa. Kokkosen vaikutusvallalla apuraha järjestyikin helposti. Nyt järvenpääläinen Matti Kyllönen on satojen konserttien ja levytysten myötä noussut yhdeksi maamme arvostetuimmista pianonvirittäjistä.
Niin ikään Järvenpäässä pitkään vaikuttanut pianisti Janne Mertanen seuraa hänelle entuudestaan tutun soittimen entisöintiä. Ohjelman lopuksi hän pääsee soittamaan uudistettua flyygeliä Villa Kokkosessa, samassa paikassa missä Mertanen esiintyi Kokkoselle vuonna 1996. Mertanen saikin tapaamisen jälkeen luvan tehdä säveltäjän Pielavesi-sarjasta maailman ensilevytyksen.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Villa Kokkonen sijaitsee Tuusulajärven länsirannalla Järvenpäässä. Flyygeli oli Joonas Kokkosen työhuoneen ja kodin sydän. Akateemikko Alvar Aalto suunnitteli talon flyygelin ympärille. Näin koko rakennuksen muoto noudattelee flyygelin linjoja.
Vuonna 1794 perustettu Ibach oli maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut pianotehdas. Sen toiminta loppui yllättäen kuvausten aikana.
Toimittaja: Tommi Virtanen

4.3.2008

K-reppu: Mesenaatti muiden rahoilla

Professori Leena Peltola on käsite taidemaailmassa. Reilun 40 vuoden aikana hän on ollut mukana ostamassa yli 6 000 taideteosta. Ateneumin taidemuseo –uransa ohella hän on ollut kokoamassa merkittäviä taidekokoelmia.

Miten kutsumustyöstä jäädään eläkkeelle? Professori Leena Peltola on tämän ongelman edessä jättäessään paikkansa Wihurin taidekokoelman asiantuntijana 86-vuoden iässä. Nykytaidetta hän on seurannut aktiivisesti jo yli 60 vuotta.

Peltolan työ on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisiin taidekokoelmiin, sillä hän on reilun 40 vuoden aikana ollut mukana yli 6000 teoksen hankinnassa. Työssään häntä on innostanut rakkaus nykytaiteeseen ja lämmin suhde taiteilijoihin. Vallasta puhuminen saa hänet nolostumaan.
Peltolan mukaan näyttelyä tai teosta katsoessa ensin toimii vaisto, ja vasta sitten järki. Teoksen tulee sekä koskettaa henkilökohtaisesti, että sopia kokoelmaan, johon sitä ollaan liittämässä. Päätöksiä ei myöskään tehdä yksin, vaan niistä keskustellaan kollegan kanssa. Ja vaikka olisi kuinka hyvä ystävä taiteilijan kanssa, ostopäätökseen se ei saa vaikuttaa.

Ilman kosketusta taidekenttään Peltola tuskin aikoo olla tulevaisuudessakaan. Ensi kesäksi hän on kokoamassa laajaa puunveistoa esittelevää näyttelyä Espoon nykytaiteen museo Emmaan. Peltola nähdään varmasti edelleen myös näyttelyiden avajaisissa, koska intohimo taiteeseen ja vuosikymmenten aikana syntyneet ystävyyssuhteet eivät katoa mihinkään.
Toimittaja: Tina Cavén
(Kuva: Jyri Valkama) 

26.2. 2008

K-reppu: Kotwican suuri päivä

Suomalainen Musta jää pääsi Berliinin elokuvajuhlien tavoiteltuun kilpailusarjaan. K-reppu seurasi ohjaaja Petri Kotwican suurta päivää punaiselle matolle salamavalojen räiskeeseen ja näyttää, mitä elokuvamaailman glamourin kulisseissa tapahtuu. Olli Kangassalon toimittamassa ohjelmassa Kotwica puhuu elokuvanäkemyksistään ja kilpailun mukanaan tuomasta suuresta huomiosta.
Kilpailusarjassa Petri kotwica on rintarinnan Paul Thomas Andersonin ja Errol Morrisin kaltaisten maailmankuulujen ohjaajien kanssa. Viiden tähden hotellissa Kotwicalla ei ole omien sanojensa mukaan varaa edes kahvikuppiin ja juhlapuvun rusetin suoraan saaminen vaatii ponnistuksia.
– Tilanne vaatii kylmän viileää pokerinaamaa, tuumaa Kotwica.
Elokuvajuhlilla Mustan jään julkisuuskuvaa ja haastatteluita vartioi kanadalainen lehdistöpäällikkö Stephen Lan. Mm. Jackie Chania ja Isabella Rossellinia medialle kaupannut pr-mies kehuu Kotwican ja Outi Mäenpään edustusvalmiuksia ja ahkeruutta. Glamour-touhu hymyilyttää Kotwicaa.
- Elokuvan tekemisen syy ei saa olla itsetunnon pönkittäminen ulkoisen statuksen merkeillä, toteaa Kotwica. Toimittaja: Olli Kangassalo

K-rappu
Miksi kansallisoopperan johtaminen on niin vaikeaa? Onko vika hallintomalleissa vai henkilökemioissa? K-rapun suorassa lähetyksessä haastateltavina oopperan uusi pääjohtaja Päivi Kärkkäinen ja viime viikolla irtisanoutunut hallintojohtaja Pekka Kauranen.
Voiko ammattitaiteilija elää ilman manageria? Onko kuuluttava johonkin talliin? Mitä vastaavat FILIn johtaja Iris Schwanck ja Ismo Alanko, joka myös esiintyy Teho Majamäen kanssa suorassa lähetyksessä. Aiheesta haastateltavina lisäksi säveltäjä Kaija Saariaho, professori Yrjö Kukkapuro, designmanageri Laura Sarvilinna ja galleristi Kaisu Rechbinder.

19.2.2008

K-reppu: Koreografin vastaanotto

Koreografi ja tanssitaiteilija Favela Vera Ortiz piti tammikuun lopussa
Lasipalatsissa koreografin vastaanottoa. Kuka tahansa halukas sattoi varata
ajan ja mennä vastaanotolle luomaan Favelan kanssa itselleen oman
soolotanssin.
K-reppu seuraa kolmen eri-ikäisen suomalaisen prosessia Favelan
vastaanotolla ja esittää lopputuloksena syntyneet soolotanssiteokset.
Uuden tanssin keskus Zodiak toi Suomeen käsitteen sosiaalinen
koreografi. Se tarkoittaa erilaisia konsepteja joissa tanssi tulee osaksi
sosiaalista todellisuutta, yhteisöä ja tätä hetkeä. Siinä koreografi aloittaa
työnsä kysymällä, miten hänen taiteensa on vuorovaikutuksessa yhteiskunnan
kanssa. Toimittaja: Jenni Linko

12.2.2008

K-reppu: Ärräpäitä ruudussa
Milla Paloniemen Kiroileva siili –sarjakuva on saavuttanut suuren suosion. Ensimmäistä sarjakuva-albumia on myyty jo 30 000 kappaletta. Se on paljon enemmän kuin kotimaisten suosituimpien kaunokirjojen myynti.
Milla Paloniemi on kiehtova ja persoonallinen taiteilija, jonka sarjakuvat koskettavat katsojaa ilmaisuvoimallaan.
Paloniemi sai idean Kiroilevasta siilistä koulussa, oppitunnin aikana. Ohjelma vierailee Paloniemen kotona, jossa hän työskentelee. Yhtenä inspiraation lähteenä on sarjakuvapiirtäjän oma Veera-koira. Seuramme Paloniemeä ravintolaan, jossa hän käy istuskelemassa ja hakemassa ideoita sarjakuviin mm. ravintolan muista asiakkaista.
Milla Paloniemi on piirtänyt sarjakuvia lähes koko elämänsä. Helmikuun 14. päivä ilmestyy toinen Kiroileva Siili sarjakuva-albumi.
K-reppu: Ärräpäitä ruudussa –ohjelman on toimittanut Carina Chela.

5.2.2008

K-reppu:  Koukussa rytmiin

Rumpali ja monipuolinen jazz-muusikko Teppo Mäkynen on Suomen jazz-elämän keskeinen hahmo. Lukuisilla palkinnoilla palkittu ja useissa kokoonpanoissa soittava Mäkynen yhdistelee vapaasti tyylejä ja soittaa usein kaiken itse.
”Mulla on selkärangassa vahvasti rytmiorientaatio, eli pystyn tuomaan svengiä ja sykettä esiin rummuilla. Siinä, mitä soitan, syke on tärkein elementti. Siksi rummut ovat tärkeä ja olennaista se, onko syke kiivas, löysä vai heiluva!”, Mäkynen kertoo instrumentistaan.
Mm. The Five Corners Quintetin rumpalina tunnetun Teppo Mäkysen musiikissa on vaikutteita soulista ja funkista, sekä katukoripallosta. Viime syksynä hän julkaisi levyn Stance Brothers –yhtyeen nimissä. Levyllä Mäkynen itse soittaa lähes kaikkia instrumentteja. Mitä liikkuu rumpalin mielessä, kun hän soittaessaan näyttää vajoavan lähes ekstaasiin?
Juha Suomalaisen ohjaama K-reppu seurasi Teppo Mäkysen muusikon arkea ja työtä, sekä samalla näyttää, kuinka musiikkia syntyy Mäkysen kotistudiossa.

K-rappu 
Kun äänilevykauppa on kriisissä, musiikkidokumentit ovat nostaneet päätään. Millaisen dokumentin saisi Kari Tapiosta ja Eero Raittisesta? Onko suomalainen iskelmä tuontitavaraa vai kansanperinnettä? Euroviisukarsintojen alkaessa musiikin raja-aitoja kaatamassa ja kevyen musiikin salaisuudet paljastamassa Kari Tapio, Eero Raittinen, Maarit Niiniluoto ja Kari Kriikku.

29.1.2008

K-reppu: Lahja José Saramagolle

Nobel-palkittu kirjailija José Saramago vietti 85-vuotispäiviään Marraskuussa 2007. Juhlien ainoa ohjelmanumero oli Lisbeth Landefortin ohjaama kamarimusiikkiteos Laulustaan lintu tunnetaan.
Lisbeth Landefortin luoma teos perustuu José Saramagon teokseen Baltasar ja Blimuda. Teoksessa Saramago kuvaa Domenico Scarlattin elämää. Landefortin teoksen toinen kivijalka on Domenico Scarlattin cembalosonaateissa.
Lisbeth Landefort ja teoksen cembalisti Elina Mustonen kutsuivat vuosi sitten José Saramagon Suomeen katsomaan kamarimusiikkiteosta. Saramago ihastui näkemäänsä ja kutsui suomalaiset taiteilijat juhliinsa.
Arto Hyvösen toimittama K-reppu seuraa Lisbeth Landefortin johtaman seurueen matkaa Madridiin ja Nobel-palkitun José Saramagon syntymäpäiväjuhlille.

15.1.2008

K-reppu: Uutismies rikoksen polulla

K-reppu-reportaasi seuraa rikoskirjailija Matti Röngän Saksan pr-kiertuetta.
Rönkä lukee kääntäjänsä kanssa otteita kirjoistaan yleisölle ja jakaa
nimikirjoituksia ihailijoille. Tilaisuudet ovat yleisömenestyksiä.
Karlsruhessa Rönkä kohtaa myös toisen suomalalaisen dekkarikirjailijan Leena
Lehtolaisen.
Neljä rikoskirjaa kirjoittanut Rönkä on noussut nopeasti kotimaisten
dekkarikirjailijoiden kärkeen. Hänet palkittu mm pohjoismaisella
dekkaripalkinnolla, Lasiavaimella. Kotimaassa myyntiluvut ovat lähteneet
nousuun, ja ensimmäinen romaani on julkaistu Saksassa. Alle kolmentuhannen
kappaleen myynnin jälkeen saksalainen kustantaja ei vielä uskalla veikata
Röngälle samanlaista menestystä kuin Leena Lehtolaiselle, jonka kirjoja on
myyty Saksan markkinoilla jo satojatuhansia.
Ylen TV 1:n uutisankkurina Rönkä on tullut tutuksi kansalle. Olli
Kangassalon toimittamassa K-repussa paljastuu uutismies Röngän yksityisempi
minä. Kirjailija Rönkä vaeltaa matkalaukkuineen tilaisuudesta toiseen ja
puhuu avoimesti tavoitteistaan ja työtavoistaan. Paljastuu, että dekkari on
kirjailijalle ikään kuin tekosyy kirjoittaa kiinnostavista asioista, kuten
siirtolaisuuteen liittyvistä ongelmista ja pienen ihmisen moraalisista
ratkaisuista.

K-rappu
Helsingin uljas Musiikkitalo on uutisten kestoaihe. Tuleeko siihen monttuun jotain, ja jos tulee niin mitä, ja milloin, ja mitä siellä sitten tehdään, ja kuka tekee. Mutta nopeita ja ristiriidattomia eivät ole olleet vanhemmatkaan projektit, puhutaan sitten Ateneumista tai pyramideista. Studiossa asiasta puhumassa opetusministeriön yliarkkitehti Tuulikki Terho ja Helsingin kulttuurijohtaja Pekka Timonen.
Yksi pitkän projektin läpikäynneistä rakennuksista on nykytaiteen museo Kiasma, joka on ehtinyt 10 vuoden ikään. Juhlavuoden näyttelyssä ihmetellään muun muassa mitä se taide nyt sitten oikein onkaan. Entä onko Hannu Karpo taiteilija, kun hänen dokumenttejaan esitetään Kiasmassa? Docpoint-festivaali kunnioittaa Hannu Karpon elämäntyötä, ja sen kunniaksi K-rapulla on asiaa Karposta. Ja Karpo studiossa. 2800 dokumentin palkittu tekijä ei yleensä perustele ratkaisujaan ja tekemisiään kenellekään, koska ei perustele niitä itselleenkään, vaan toimii intuition varassa. Dokumenttien tekemisessä on 60 % sitkeyttä, 30 % hyvää onnea ja 10 % osaamista, sanoo Karpo itse.
Lisäksi lähetyksen aikana selviää miksi niin monella - ja kellä - sarjakuvan supersankarilla on juutalaiset sukujuuret. 

8.1.2008
K-reppu Erik Lindström remix
Erik Lindströmin unohtumaton sävellys Muistatko Monrepos’n sai uuden elämän Ira Kaspin esittämänä. Uuden sukupolven jazz-sovituksen klassikkoon teki Antti Rissanen.
Erik Lindström on käynyt Viipurissa vain kerran, mutta hänen säveltämänään Monrepos on jättänyt jäljen suomalaiseen musiikkiin ja sielunmaisemaan.
Ira Kaspi ja Antti Rissanen eivät ole koskaan käyneet Monrepos’n puistossa, mutta musiikki ei tunne maantieteellisiä ja sukupolvien rajoja.
85-vuotias Erik Lindström on suomalaisen jazzin tukipilari ja legenda, yli 500 iskelmän, mm. kappaleiden Ranskalaiset korot ja Armi, säveltäjä. Ira Kaspi, on yksi suomalaisen jazz-laulun huipuista ja Antti Rissanen mm. Sibelius Akatemian Big Bandin johtaja.
He työskentelivät kuukausia yhdessä toteuttaakseen Iran unelman levyttää Erik Lindströmin sävellyksiä. Unelman kruunasi konsertti Savoy-teatterissa joulukuussa 2007 Erik Lindströmin soittaessa vibrafonia.
Anna Kulicka-Soisalon-Soinisen toimittama K-reppu seuraa uudelleen sovitusta ideasta konserttilavalle.