Kysy kuoroemännältä

Oletko aina halunnut tietää jotakin kuoromusiikista? Jäikö jokin ohjelmassa tehty harjoitus ihmetyttämään sinua?

Voit kysyä kuoroemännältä kuoromusiikkiin liittyvistä asioista. Kuoroemäntänä Kuoroon! -ohjelmassa toimii Yleisradiossa kuoromusiikkiin erikoistunut toimittaja Inari Nuutero.

Kysymys ja vastauspalvelu toimi vuonna 2008, mutta valitettavasti emme pysty nyt enää vastaamaan kysymyksiinne ja ne kannattaakin osoittaa vaikkapa jollekin niistä organisaatioista, jotka löytyy linkkilistastamme.

Kysymyksiä ja kuoroemännän vastauksia

Kysymys:
Hienot konsertit! Mutta me surtiin kovasti Kööpenhaminasta pois jääneiden osaa! Eikö tuo ratkaisu vienyt yhteishengen pois, vai pystyykö Teemalaulajat jatkamaan kuorona?

Vastaus:
Kyllä meitä opettajiakin kovasti suretti se, etteivät kaikki päässeet mukaan Kööpenhaminaan! Mutta me tiesimme jo alusta lähtien, että meillä on mahdollisuus ottaa mukaan vain osa kuorolaisista. Syyt olivat niin taloudelliset kuin ohjelmanteon kannalta logistiset. Teemalaulajat oli tätä ohjelmasarjaa varten luotu projektikuoro, jonka ei alun perinkään ollut tarkoitus jatkaa toimintaansa kuvausten jälkeen. Olen kuitenkin ilokseni kuullut, että yli puolet kuorolaisista on jatkanut harrastustaan eri kuorojen riveissä - välittämättä siitä, pääsikö Kööpenhaminaan tai ei. Monia kuoromatkoja on siis vielä luvassa.

Kysymys:
Onko mitenkään mahdollista saada jotenkin nuotit tuohon Jukka Linkolan Jamjoik:iin ja Anna-Mari Kähärän Suruun? Molemmat mahtavia biisejä, olisi hauska päästä laulamaan.

Vastaus:
Kiitos kysymyksestä! Tuota asiaa kannattaa nyt kysellä suoraan säveltäjiltä. Tietääkseni kumpaakaan näistä Kuoroon! -ohjelmasarjaa varten tilatuista teoksista ei ole vielä ehditty julkaista nuottina.

Kysymys:
Hei! Olisin kysellyt, että onko kuorolle tilauksena tehtyjä kappaleita (Suru ja Jamjoik) saatavana nauhoitteena? Jos on, niin mistä ja miten?

Vastaus:
Kiitos vinkistä! Kyseisistä kappaleista ei ole vielä tehty nauhoitetta, mutta laitanpa nyt asian muistiin kuoronauhoitussuunnitelmiin.

Kysymys:
Miten kauan tämä hieno Kuoroon! -sivusto on luettavissa/kuunneltavissa? Toivoisin, että tämä jäisi pysyväksi ohjeeksi meille kuorolaulusta kiinnostuneille.

Vastaus:
Tämä sivusto on kyllä luettavissa ja kuunneltavissa vielä ohjelmasarjan esityksen jälkeenkin. Päivitykset ovat kuitenkin hyvin mahdollisia ja tarpeellisiakin.

Kysymys:
Kiitokset mukaansatempaavasta ohjelmasta! Kuulin hiljattaisessa jaksossa osan kauniista surulaulusta (olikohan Anna-Mari Kähärän sävellys?). Mikähän tuo laulu mahtaa olla ja onko sitä levytetty? Sellaisen levyn ostaisin mielelläni kotiin kuunneltavaksi.

Vastaus:
Kiitos! Kyllä, kyseessä oli Anna-Mari Kähärän Teemalaulajille säveltämä uusi laulu nimeltä Suru. Laulu on niin uusi, että tietääkseni kukaan ei ole vielä ehtinyt sitä levyttää.

Kysymys:
Kuorolla, johon haluan pyrkiä, on nettisivut, joita ei päivitetä eikä sivuiltä löydy tietoja laulajarekrytoinnista. Yhteystiedot löytyvät kuoronjohtajan ja puheenjohtajan/intendentin tms. osalta. Voiko silloin yleensä ottaa yhteyttä suoraan taiteelliseen johtajaan ja pyytää päästä koelauluun? Mitä tehtäviä kuoron intendentti yleensä hoitaa?

Vastaus:
Suosittelen, että ottaisit yhteyttä suoraan joko kuoron puheenjohtajaan/intendenttiin tai taiteelliseen johtajaan, ja mieluiten tässä järjestyksessä. Intendentin/puheenjohtajan ja taiteellisen johtajan työt jakautuvat yleensä niin, että intendentti/puheenjohtaja vastaa kaikista muista kuoron toimintaan liittyvistä asioista paitsi taiteellisista. Intendentin/puheenjohtajan tehtäviin kuuluu yleensä myös tuo tiedustelemasi uusien laulajien rekrytointi.

Kysymys:
Hei, eikö jaksot ole nähtävissä Areenassa? En löydä kuin viimeisimmän jakson. Olisi kiva katsella ne nyt, kun kuulin ohjelmasta.

Vastaus:
Tälle ohjelmalle on Areena-oikeuksia ainoastaan 7 vrk. Tämä johtuu tekijäoikeuskysymyksistä, jotka liittyvät esitettyyn musiikkiin ohjelmassa. Eli valitettavasti emme voi laittaa jo esitettyjä jaksoja uudestaan Areenaan.

Kysymys:
Milloin kuorolaiset lähtevät Kööpenhaminaan?

Vastaus:
Osa Teemalaulajista pääsee palkintomatkalle Kööpenhaminaan sarjan viimeisessä eli kymmenennessä osassa.

Kysymys:
Mikä kuoro laulaa Kuoroon -tunnarin/tunnarit? Kenen sävellykset?

Vastaus:
Tunnarit ovat katkelmia Yleisradion Jukka Linkolalta sarjaa varten tilaamasta teoksesta Jamjoik. Niitä esittää EMO Ensemble Pasi Hyökin johdolla.

Kysymys:
Missä sävellajissa on Laulukoneen laulu Ave Maria ja mistä sen voi helpoiten tietää/päätellä?

Vastaus:
Laulukoneen laulu Ave Maria on F-duurissa. Sävellajin tunnistaa nopeimmin etumerkinnöistä. Tässä tapauksessa nuottiviivaston alussa on siis yksi alennusmerkki. Laulussa myös käytetään F-duuriasteikon säveliä, esim. altto aloittaa asteikon ensimmäisestä sävelestä F:stä.

Kysymys:
Kun kurkkua alkaa kutittaa (varsinkin laulamisen alussa ja yskittää) ja ääni "vähenee", mikä avuksi? Kuinka toista ääntä esim. alttoa sopraanon pitäisi kuunnella, että se tukisi omaa laulamista oikeasta sävelestä eikä sotkisi sitä?

Vastaus:
Mainitsemasi kurkun kutiaminen voi liittyä jännittämiseen. Koeta rentouttaa itseäsi ennen laulusuoritusta ja muista hengittää hyvin. Veden juominen voi myös auttaa. Koeta välttää yskimistä, se ei ole hyväksi äänihuulille. Suosittelen laulutuntien ottamista, niin monet pulmasi voivat saada ratkaisun. Tuo toisten äänten seuraamisen taito onkin yksi kuorolaulajan tärkeimmistä taidoista. Ennen kuin voi kuunnella muita, täytyy osata oma stemmansa hyvin. Kun hallitset hyvin oman stemmasi, koeta kuunnella miltä esitettävä laulu kuulostaa kokonaisuutena. Sopraanoille tämä on usein muita stemmoja helpompaa, koska muut laulavat harmoniaa sopraanoiden laulaman melodian alle.

Kysymys:
Onko todella niin, että ohjelmassa käytetään joko osin tai kokonaan nuottikopioita? Haluaisin asiaan vastauksen, koska se askarruttaa useita kuoroharrastajia ja olemme jopa hieman kiukkuisia, mikäli näin on.

Vastaus:
Kuorolaisille annettiin osasta harjoiteltavina olleista teoksista harjoituskopiot, koska nuottikirjat olivat liian painavia, esimerkiksi Ratsumies-oopperasta tarvittiin vain yksi kuorokohtaus. Kopioihin kuorolaiset saivat tehdä kaikenlaisia merkintöjä, jotka muutoin olisivat sotkeneet Yleisradion nuotistossa olevia alkuperäisiä nuotteja. Kopioista ei saa laulaa julkisessa esityksessä ja siksi meillä onkin alkuperäinen nuotti olemassa arkistossamme jokaista laulajaa varten. Todettakoon tässä vielä sekin seikka, että osa kuoron harjoiteltavana olleista ja esitettämistä teoksista oli Yleisradion tätä ohjelmaa varta vasten rahoittamia uusia tilauksia, joita ei edes ole kustannettu. Näin ollen meidän täytyi kopioida joko säveltäjän käsikirjoittamia partituureja tai sähköpostitse lähettämiä tiedostoja kuorolaisten käyttöön.

Kysymys:
Kuoron ääni tuntuu aivan ihanalta ja tuo miesten hissilaulu oli meidän naisten mielestä ohjelman todellinen helmi tähän mennessä. Mutta kyllä naisten laulu soi myös upeasti. ONKO SE ihan totta, että ne oli saatu aikaan samana päivänä kolmessa tunnissa? Eräs ryhmämme jäsen sanoo, ettei heidän kuoronsa saisi aikaan edes kahdessa viikossa...

Vastaus:
Kyllä vain! Kuorolaisista ylpeänä emäntänä voin todeta, että 5. osassa kuullut nais- ja mieskuorojen esitykset oli todellakin saatu aikaan kolmen tunnin harjoittelulla. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että nämä harjoitukset ja esitykset nauhoitettiin maaliskuussa, jolloin kuorolaiset olivat jo saaneet opetusta kuorolaulu-, laulu- ja nuotinlukutaidoissa reilun kahden kuukauden verran.

Kysymys:
Voiko sekakuoro laulaa suoraan mieskuorosovituksesta, vai pitääkö stemmoja muuttaa?

Vastaus:
Riippuu sovituksesta. Luulenpa kuitenkin, että sopraanoille voi tehdä aika tiukkaa laulaa tenorikorkeudelta. Sävellajin nosto saattaa auttaa asiassa, tai sitten sovitusta täytyy muokata sekakuorolle paremmin soveltuvaksi.

Kysymys:
Jaksossa viisi Marjukka Riihimäki johti naislaulajia. Pidin erittäin paljon kappaleesta, jonka he lopulta esittivät. Mikä tämä kappale oli ja kenen säveltämä?

Vastaus:
Kyseessä oli Anna-Mari Kähärän säveltämä Laulu perunoiden kiehuessa Jukka Itkosen runoon.

Kysymys:
Ohjelma vain paranee jakso jaksolta ja jos en olisi niin toivottoman ujo niin olisin jo itsekin paraikaa kolkuttelemassa kuorojen ovia! Pari jännää termiä on jaksojen myötä jäänyt mieleeni. Ruotiessaan laulajien edesottamuksia Tuuli kehui, että eräs laulaja oli laulutunnilla onnistunut laulamaan jo ihan ilman hiitä "niekkuja" tjsp. Tuulin mielestä myöskään laidalta ei ole kiva tuutata! :-D Mistähän nuo Tuuli ja Pasi oikein höpisivät ja mistähän saisi jonkun Kuoro-Suomi-sanakirjan?

Vastaus:
Siinäpä oiva vinkki kirjojen kustantajille! Koska tietääkseni Kuoro-Suomi-sanakirjaa ei vielä ole julkaistu, niin yrtän nyt parhaani mukaan vastata kysymyksiisi. Tuulin mainitsemia niekkuja käytetään usein kevyen musiikin laulamisessa. Joskus ne sopivat kappaleen tyyliin, joskus taas eivät. Niekussa jotain yksittäistä säveltä ei lauleta heti puhtaasti oikein, vaan siihen liu'utaan alakautta. Jos haluaa kuulla kuoron muut laulajat parhaiten, kannattaa laulaa kuoron keskellä. Reunassa laulavilta vaaditaan usein enemmän rohkeutta laulaa voimakkaasti, eli laidalta ei tosiaankaan ole kiva tuutata.

Kysymys:
Aloin seurata ohjelmasarjaa kesken, ja huomasin, että muutama jakso oli jo mennyt, eikä niitä ole enää Areenalla. Luulen etten suinkaan ole ainoa, jolle jaksojen pidempi näkyminen Areenalla olisi isoksi iloksi ja opiksi. Olisiko mitenkään mahdollista laittaa jo näytetytkin jaksot vielä Areenalle ja pitää jaksot siellä pidempään? tai tehdä sarja DVD, jonka voisi ostaa?

Vastaus:
Kiitos mielenkiinnostasi ohjelmaamme kohtaan! Valitettavasti emme voi tekijänoikeussyistä toistaiseksi näyttää yhtä jaksoa Areenalla kuin viikon verran sen ensimmäisestä lähetyspäivästä. Selvitämme tuota DVD-mahdollisuutta.

Kysymys:
Mistä aikuinen amatöörilaulaja voisi saada opetusta nuoteista laulamiseen, nuottien lukemiseen ja muuhun musiikin teoriaan sekä äänen muodostukseen kuoroharrastuksen tueksi? Siis kaikkea sitä oheisopetusta, mitä Teemalaulajillekin ohjelman aikana tarjottiin itse kuorolaulamisen lisäksi.

Vastaus:
Aikuiset voivat opiskella musiikkia mm. aikuisopistoissa ja työväenopistoissa kautta maan. Käy rohkeasti tutustumassa oman paikkakuntasi opetustarjontaan, vaikkapa netissä surffailemalla. Jos laulat kuorossa, jolla ei vielä ole omaa äänenmuodostajaa/laulunopettajaa, suosittelen, että keskustelisit mahdollisuudesta palkata teille sellainen. Itse ainakin toivoisin, että tämän maan kuorot lisäisivät mahdollisuuksiensa mukaan myös laulutekniikan opetusta omaan toimintaansa.

Kysymys:
Ohjelmassa on hyvin tullut esille se, että laulamaan voi oppia. Mutta mistä tietää osaako laulaa sen verran että voisi pyrkiä kuoroon? Tekisi niin kovasti mieli, mutta jos en osaakaan, niin saatan itseni naurunalaiseksi jo pyrkiessäni.

Vastaus:
Kuorolaulajan tärkein taito on pysyä omassa äänessään eli stemmassaan, vaikka vierustoveri laulaisikin jotain toista ääntä. Tätäkin taitoa voi laulutaidon ohella kehittää. Toivottavasti rohkeutesi riittää pyrkiä kuoroon. Vain kokeilemalla voit tietää, olisiko sinusta kuorolaulajaksi. Koelaulutilanne vaihtelee suuresti eri kuorojen välillä. Joihinkin kuoroihin ei edes ole pääsykoetta.

Kysymys:
Voiko kuorolaisille laittaa kauttasi viestiä?

Vastaus:
Voit toki lähettää tämän kysymyslomakkeen kautta viestin kuorolaisille, niin voimme mahdollisesti julkaista sen myös täällä nettisivuilla.

Kysymys:
Olen yrittänyt olla kuorossa, mutta en osaa laulaa oikeasta sävelestä. Saan usein kuulla, että laulan omiani. Olen ottanut joitakin yksinlaulutunteja ja joskus lähtee oikea sävel ja usein ei. Paremmin lähtee oikea, jos ope laulaa, mutta pianolla ei. Mitenkä harjaantuisin tässä kun aina pelottaa epäonnisuus? Hengitys ei myös toimi, kun ääni menee noin puolen tunnin laulamisen jälkeen ja rupeaa pyörryttämään ja haukotuttaa. Luin noita kysymyksiä ja vastauksia, mutta I ja II äänistä ei sanottu onko I korkeampi ja II matalampi vai miten?

Vastaus:
Vastaan ensi tuohon jälkimmäiseen kysymykseen: kyllä vain, esimerkiksi I sopraano on korkeampi ja II sopraano matalampi ääni jne. Tuohon oikeasta sävelestä laulamiseen liittyen pelkäänpä hiukan, että sinulla on ongelmia sävelkorvan kanssa. Jos yhtään lohduttaa, et ole asian kanssa yksin. Uskon kuitenkin, että sävelkorvaa voi harjaannuttaa laulamalla esimerkiksi jonkun hyvän laulajan levytyksen päälle. Laula vaikka yksin kotona, niin ettei sinun tarvitse jännittää epäonnistumista. Olen itsekin huomannut saman ilmiön, että laulamista matkimalla on usein helpompi toistaa ääni oikein, mutta pianon kanssa hankalampaa. Hakeudu kuoroharjoituksissa keskelle omaa stemmaasi, niin että voit helpommin kuulla mitä ääntä sinun pitäisi laulaa. Kuuntele entistä enemmän, mitä stemmasi vahvimmat laulajat tekevät, ja pyri matkimaan heitä. Hengityksen parantamiseksi voit kokeilla lisätä aerobista liikuntaa, ja/tai hakeutua vaikkapa fysioterapeutin vastaanotolle. Suosittelen kuitenkin, että keskustelisit asiasta myös oman laulunopettajasi kanssa. Koulutetuilta laulunopettajilta löytyy kyllä myös neuvoja hengityksen parantamiseksi.

Kysymys:
Vähentääkö säestyksen käyttö mielestäsi kuoroesityksen tasoa? Säestystähän käytetään pääsääntöisesti viihdekuorojen esityksissä.

Vastaus:
Mielestäni säestys ei vähennä kuoroesityksen tasoa, jos se sopii esityksen tyyliin. Onhan olemassa myös teoksia, jotka on varta vasten kirjoitettu kuorolle ja jollekin säestyssoittimelle. A cappella -teoksia pidetään usein kuitenkin haastavampina teoksina esittää, koska kuorolaiset eivät niissä saa tukea säestyksestä, eli eivät esimerkiksi kuule sointuja pianosäestyksestä. Kuorolaisilta vaaditaan silloin enemmän korvaa mm. sävellyksen vireessä pitämiseen.

Kysymys:
Ohjelmanne kuoron rakentamisesta ja laulun opettelemisesta on oikein mielenkiintoinen ja saa varmasti monet haikailemaan kuorolauluharrastuksen pariin. Jos edellisestä kuoroharrastuksesta on jo aikaa 25 vuotta, mistä kannattaisi aloittaa?

Vastaus:
Kiitos! Tässä muutamia vihjeitä, jotka löytyvät myös Sulasolin kuorosuomi-sivustoilta:
1) Kuorosuomen Kuorot -sivuilta löytyy esittelyjä suomalaisista kuoroista sekä linkkejä kuorojen kotisivuille. Siellä voi rauhassa tutustua kuoroihin ja valita mieleisensä. Luettelo täydentyy jatkuvasti. Löydät sivuston osoitteesta: http://www.sulasol.fi/kuorosuomi/
2) Suuri osa maamme kuoroista kuuluu johonkin kuoroliittoon. Liitot antavat mieluusti omien jäsenkuorojensa yhteystietoja ja niistä löytyy myös maamme kuorokulttuurin asiantuntemusta.
3) Järjestäytymättömistä kuoroista saa parhaiten tietoja kuntien kulttuuritoimistoista.
Emännän lisävihje: Suomi on tuhansien kuorojen maa. On siis hyvin mahdollista, että myös sinun tuttavapiiriisi kuuluu kuoromusiikin harrastajia. Kysele rohkeasti heiltä vinkkejä itsellesi sopivista kuoroista omalla paikkakunnallasi.

Kysymys:
Miksi koelauluissa joitakin kokelaita säestettiin pianolla vapaavalintaisen kappaleen aikana, mutta toisia ei? Kuvittelisin, että säestyksen kanssa on helpompi pysyä nuotissa, ja tarkoitus oli kai testata sitäkin.

Vastaus:
Koelauluraati teki sellaisen päätöksen, että ei ollut väliä lauletaanko säestyksen kanssa vai ilman. Kaikkien kuoroon pyrkivien sävelkorva kun tuli joka tapauksessa testattua Pasin toistamistehtävän avulla.

Kysymys:
Eihän ohjelmassa näytettykään kaikkia koelaulajia! Miksei? Se olisi ollut kiinnostavaa. Oletan, että monet olivat parempia kuin muutamat ohjelmassa olleet?

Vastaus:
Koska koelaulajia oli niin paljon, emme valitettavasti voineet näyttää ohjelmassa kaikkien suorituksia. Kuoroon! -ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa pyritään kuitenkin näyttämään mahdollisimman kattava otos kuoroon valittujen laulajien lähtötasosta.

Kysymys:
Ilmeisesti nuotinlukutaito auttaa paljonkin omassa stemmassa pysymistä, vai onko kyky ihan vaan korvassa eli sitä joko osaa tai ei? Ymmärsin että kuoroon ei ole asiaa, jos ei pysy stemmassa. Jos ei heti pysy, voiko siihen harjaantua?

Vastaus:
Nuotinlukutaito nopeuttaa varsinkin hankalampien kappaleiden omaksumista. Nuotit osaavana on myös helpompi hahmottaa, mitä muut stemmat laulavat. Onhan kirjojakin mukavampaa lukea, kun osaa kirjaimet. Kuorossa voi kuitenkin laulaa, vaikka ei osaisikaan lukea nuotteja. Yritä löytää itsellesi kuoro, jonka harjoitusvauhti ei ole kovin nopea, niin ehdit omaksua harjoiteltavat kappaleet. Itse ainakin uskon että sävelkorvaa voi kehittää harjoittelemalla, vaikka jotkut meistä ovatkin lähtökohtaisesti musikaalisempia kuin toiset.

Kysymys:
Olisinko mahdollinen kuorolainen? En ole esiintynyt laulukuorossa tai yksinlaulajana. Olen näytellyt harrastajateattereissa kolmessa eri näytelmässä, joissa on lauleltu. Keväällä 2007 aloitin laulunopiskelun. Tällä hetkellä suunnittelen mennä teille tai vastaaville alan yhteisöille testattavaksi. Ääneni on bassobaritoni, tumma, täyteläinen, se soi ja on vilpitön.

Vastaus:
Sinähän kuulostat juuri sellaiselta ihmiseltä, jonka pitäisi hakeutua kuoroon! Monet kuorot maassamme kaipaavat lisää mieslaulajia riveihinsä. Voit käydä kurkistamassa esimerkiksi tällä sivustolla olevaa kuorosuomi-linkkiä. Sieltä löytyy paljon tietoa suomalaisista kuoroista.

Kysymys:
Harmittaa, kun en tiennyt asiasta silloin kun "haku oli päällä". Onko suunnitelmissa uusia vastaavia juttuja?

Vastaus:
Tällä hetkellä näyttää kyllä siltä, että tämä Kuoroon!-ohjelma on ainutlaatuinen produktio.

Kysymys:
Koelauluraati puhui kakkossopraanoista ja ykköstenoreista... meni yli hilseen. Selittäisitkö minulle, mitä ne tarkoittavat?

Vastaus:
Yleisimmässä muodossaan sekakuoro jakautuu neljään ääneen eli stemmaan: sopraanoon, alttoon, tenoriin ja bassoon, korkeimmasta naisäänestä matalimpaan miesääneen. Sekakuorolle kirjoitetaan usein myös kahdeksanäänisiä teoksia niin, että sopraanot jakautuvat ykkössopraanoiksi ja kakkossopraanoiksi, altot ykkösaltoiksi ja kakkosaltoiksi jne. Tästä syystä koelauluraatimme kuunteli kuoroon pyrkiviä jo sillä korvalla, mihin ääniin heidät laitettaisiin tässä kahdeksanäänisessä kuorosatsissa.

Kysysmys:
Laulavatko kaikki ohjelmaan valitut laulajat nykyisin kuorossa?

Vastaus:
Tällä hetkellä tiedossani on, että noin puolet Teemalaulajista on jatkanut kuoroharrastustaan myös tämän TV-projektin jälkeen. Ja sehän jos jokin ilahduttaa kuoroemännän mieltä.

Kysymys:
Ensimmäistä jaksoa katsoessa tuntui siltä, etteivät kaikki laulajat löytäneet puoliakaan oikeista äänistä. Mistä tiesitte, että kaikki pystyvät laulamaan kuorossa?

Vastaus:
Kuoronjohtaja Pasin, laulunopettaja Tuulin ja säveltapailunopettaja Teuvon tehtävänä oli koelauluissa kuunnella kuoroon pyrkivien sävelkorvaa ja laulutaitoa. Jännitys ja kokemattomuus varmasti aiheuttivat monilla pyrkijöillä sen, etteivät kaikki Pasin pianosta soittamat äänet heti löytyneet. Raati kuunteli myös sitä, pystyvätkö laulajat korjaamaan virheitään. Kuorolaulussa kun yksi tärkeimmistä asioista on osata kuunnella itseään ja muita.