Lähtötunnelmia

Nyt se alkaa

Heräsin klo 6.00 aamulla epätavalliseen, outoon oloon. En oikein tiennyt mihin olin pääni pistänyt.. mitä tulevan pitää? Talon Espanjassa? Lentokentällä pitäisi olla 14.00, lento lähtee 17.00. Huhuii.. kauheeta.. ihanaa. Max. neljä viikkoo Espanjassa, huonolla tuurilla/tiedolla/taidolla alle viikko. Ekana en lähde, enkä toisena, sen tiedän. 

Bussi mulla lähti 7.30 ja lentokentällä olin 13.20. En halunnut mennä sisälle odottelee, vaan hengittelin ”raitista” ilmaa ja odotin Jonia ja Virveä. Vihdoin ja viimein he tulivat.. odotin noin vartin, mutta voi että se tuntui pitkälle ajalle. Kentällä kuvasimme joitain pätkiä, ne meni mun osalta ihan pyllylleen.. huomas mikä amatööri mä oon ;). Myös tuottajamme kävi meitä moikkaamassa, aina niin vihaisen näköinen.. mut ei se oikeesti ole. En usko. Ehkä sitä vaan pelotti, onko meistä mihinkään, mut eihän siitä nyt tarvii huolehtia. 

Päivä oli pitkä.. lento kesti 4h.. Madridissa oltiin 20.20 ja siellä mua odotti ihana yllätys. Mun sisko oli kentällä miehensä kanssa moikkaamassa mua. Ei keritty antaa ku pusut ja matka jatkui kohti Salamancaa.. noin 2h vielä matkaa, tai 3h.. tai en tiedä. Keltainen minibussi, kyydissä: minä, Roy, Joni, Kurt, Virve, Sirpa, Katja ja kuvausryhmän mies..kuski oli hassu, eikä sillä ollu mitään hajua minkälaisia julkkiksia sen kyydissä on.. tulevia turhia julkkiksia?? Oli pissi, nälkä ja kaikkee mahdollista.. noin klo 24.00 oltiin Salamancassa ja päästiin hotelliin ekaks yöks. Hotelli oli varattu minun nimellä..luulin että se olisi jo eka testi, mutta ei ollutkaan, harmi. Meillä oli kahden hengen huoneet..jain huoneeni Virven kans. Menin nukkuu melkein heti, mut unta sai odotella.. yliväsynyt kenties.

Kuvauksissa

Päivään kuului ihana hotellin aamupala, kuvausryhmän tapaaminen, kiertoajelua, juontajan kans ensitreffit ja perheisiin meneminen. Päivä oli oikeastaan odottelua.. Ajeltiin, kuvailtiin, kuvailtiin ajamista, kuvailtiin istumista ajoneuvossa, peruuttelua, odottamista, kuvaamista ja pissin pidättelyä.. Tykkäsin kyllä päivästä. Mut ai että jännitti nousta autosta, moikata juontaja Kristoo ja kävellä perheen luo. Mua odotti vain yksi henkilö, perheen äiti, kaunis Maria.. jolla oli nimikyltti Enriqueta.. Se oli siis mun espanjalainen nimi. Tapasimme perheet.. paikalla oli aika paljon ihmisiä ja kameroita. Oltiin kai heti jossain uutisissa ja parissa lehdessä. Siskokin oli kuullu meistä puhuttavan Madridin radiossa. Ihanaa.

Uudessa kodissa

Illan sai olla ihan rauhassa.. Kotini oli nätti, melko iso espanjalaiseksi kodiksi. Perheeseen oli majoitettu myös kaksi amerikkalaista poikaa.. normaali tapa Salamancan kaltaisissa opiskelijakaupungeissa. Perheen isä Jose näytti mulle reitin koululle, jonne heti maanantai aamuna joudun kävelemään. Näin samalla heti Salamancan keskustaa.. koulureittini kulki läpi Salamancan Plaza Mayorin. Sovin treffata Royn koulun edessä. Royta stressas hyvin paljon, ettei ymmärtänyt mitä hänen perheensä hänelle jutteli. Menimme tapakselle. Huomen aamulla oli tiedossa koulua.. millanenhan meidän ope on??
seuraava >