Roomalaisen oikeuden periaatteita

Antiikin aikana kehittynyt roomalainen oikeus on edelleen länsimaisen oikeusjärjestelmän kivijalka. Roomalaisen oikeuden ihanteisiin kuuluivat muun muassa molempien osapuolten kuuleminen, pidätetyn perusoikeudet, syyttömyysolettama sekä tiukka suhtautuminen sopimusten noudattamiseen.

Roomalaisen oikeuden perustana oli 450 eKr. koottu Kahdentoista taulun lait eli leges duodecim tabularum. Tämä lakikokoelma takasi ainakin periaatteessa sen, että kaikki Rooman kansalaiset tuomittiin saman lain mukaan.

Roomalainen oikeus kehittyi ja saavutti huippunsa keisari Justinianuksen aikana 500-luvulla julkaistussa Corpus iuris civilis -nimisessä teoksessa. Siitä tuli etenkin mannereurooppalaisten oikeusjärjestelmien perusta. Esimerkiksi joissakin Saksan osissa Corpus iuris civilis oli periaatteessa voimassa olevaa oikeutta vuoteen 1900 asti.

Roomalaisen oikeuden periaatteet elävät edelleen latinankielisinä fraaseina, joita viljellään oikeuslaitoksissa eri puolilla maailmaa. Toisaalta on muistettava, että "quidquid latine dictum sit, altum videtur", eli mikä tahansa latinaksi sanottu vaikuttaa syvälliseltä.

Myös Ylen Tuomio-ohjelma kunnioittaa roomalaisen oikeuden periaatteita, kuten syyttömyysolettamaa ja sopimusten noudattamispakkoa. Demokratiassa poliitikon ja äänestäjän välille muodostuu sopimus, kun poliitikko lupaa jotakin ja kansalainen häntä äänestää.

Roomalaisen oikeuden jumalatar oli nimeltään Justitia, ja hän piti kädessään oikeuden vaakaa. Antiikin Roomassa nykysuomen u-äänne merkittiin V-kirjaimella, joten ohjelmamme marmoriin hakattu nimi kirjoitetaan TVOMIO - barbaarikielissä käytetty U otettiin latinassa käyttöön vasta renessanssin aikana.