Punkkien ilta
Torstaina 20.8.2009 alkaen klo 20.00, toinen lähetys la 22.8. klo 16.30
Punkkien ilta -tiedeteemaan kuului torstaina 20.8. kysymys-vastauspalvelu netissä. Katsojat saivat kysyä lääkäriltä punkkien tartuttamista taudeista.
Lue katsojien lähettämiä kysymyksiä ja lääkärin vastauksia
Illan alkuun esitetään kotimainen reportaasi Punkit ja borrelioosi. Punkki eli puutiainen on yksi ihmiselle vaarallisimmista eläimistä Suomessa, huomattavasti vaikkapa sutta tai karhua vaarallisempi. Tässä Sakari Silvolan toimittamassa reportaasissa selvitetään, mikä tekee tästä pienestä, sokeasta hämähäkkieläimestä näin pahan riesan.
Punkinpuremasta voi saada elimistöönsä eräiden arvioiden mukaan jopa satoja pieneliöitä. Ohjelmassa tutustutaan punkkiin tauteja tartuttavana eläimenä sekä erityisesti borrelioosiin, joka on punkkitaudeista yleisin ja monella tavalla hankalin. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua rokotteella, mutta borrelioosiin rokotetta ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään. Borrelioosia esiintyy kaikkialla siellä missä punkkejakin, ja eräillä seuduilla jopa puolet punkeista kantaa borreliabakteeria.
Ohjelma esittelee punkkia ja borrelioosia monista näkökulmista. Ääneen pääsee biologi, joka kertoo punkin elinvaiheista luonnossa. Kymmeniä vuosia borrelioosia sairastaneen potilaan näkökulma on aivan toinen: hänelle punkinpurema on merkinnyt terveyden romahtamista ja työkyvyn menettämistä. Borreliabakteeri löydettiin vasta 1980-luvun alussa, mutta tautia tiedetään olleen Suomessa kauan. Ohjelmassa pohditaan myös kuoliko kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi borrelioosiin?
Illan toinen ohjelma: Puhetta punkkitaudeista
Borrelioosiin ja sen hoitoon liittyy yhä useita avoimia kysymyksiä ja ristiriitoja. Lääketieteessä ei ole yksimielisyyttä siitä, voiko borrelioosi muuttua krooniseksi. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että pitkään jatkuvat oireet eivät ole borreliabakteerin aiheuttamia, koska bakteeri kuolee kahden tai kolmen viikon antibioottikuurilla. Toinen koulukunta vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan bakteeri on selviytymiskykyinen ja pystyy suojautumaan monin keinoin antibiootteja vastaan.
Muun muassa potilaita edustava järjestö katsoo, että taudin vakavuutta ei ymmärretä eikä potilaille aina anneta riittävän pitkää lääkitystä. Eräiden lääkäreiden mielestä taas pitkien antibioottikuurien eduista ei ole selvää näyttöä.
Kiistanalaisesta aiheesta ovat keskustelemassa infektiolääkäri Asko Järvinen HUSista ja lääkäri Ilkka Vartiovaara, joka on sairastanut borrelioosia yli 20 vuoden ajan. Juontajana Mia Paju.
Lisäksi saamme väläyksen Ruotsin tilanteesta, jossa osa borrelioosiin sairastuneista potilaista ei ole tyytyväinen hoidon tasoon vaan lähtee hakemaan apua Saksasta. Joiden ruotsalaisten lääkäreiden mielestä borrelioosista on tullut muodikas tauti. Mitä sanovat suomalaiset lääkärit?
Asiaa myös vakavasta puutiaisaivokuumeesta eli Kumlingen taudista, jota punkit tartuttavat.
Tuotanto YLE Oppiminen ja tiede.