Tutkiva juttu: Jätettä ei ole!
Torstaina 3.12.2009 klo 20.00, uusinta la klo 16.50
Ella Kanninen katselee maailmaa, joka on hukkumassa jätteisiin. Ohjelmassa Ella tapaa ihmisiä, jotka näkevät jätteet tulevaisuuden materiaaleina ja kierrättävät lähes kaiken.
Jokainen suomalainen tuottaa päivässä jätettä noin 1,2 kiloa. Yksi kotikasvatuksen haasteista on saada jälkikasvu laittamaan roskat roskiin, ja vielä muutama vuosi sitten kodeissa oli yksi ainoa sekajäteastia. Sieltä jätteet vietiin yleisiin roska-astioihin, joista ne kuljetettiin kaatopaikalle.
Ella Kanninen kulkee jätteen reittiä Espooseen Ämmässuolle, joka on Suomen suurin kaatopaikka. Vaikka miljoonia jätekiloja kuinka jyrättäisiin matalammaksi, on selvää, ettei tilaa ole loputtomiin. Ja kaatopaikkapalvelutkin maksavat.
Lehtiä suomalaiset keräsivät jo 1950-luvulla, ja kerrostaloyhtiöissä on jo kauan näkynyt paperinkeräysastioita. Mutta Ämmässuon kukkuloilta Ella löysin paljon sellaista, josta monelle ihmiselle olisi vielä iloa. Itse asiassa suurin osa jätteistä näytti olevan väärässä paikassa ja saavuttaneen tiensä pään aivan liian varhain.
Projektipäällikkö Anu Ihalainen SITA:sta auttaa Ellaa roskien lajittelussa ja kertoo uusista innovaatioista, joiden avulla tehokas kierrätys voidaan aloittaa jo kotipihalla myös omakotitaloissa. Teknillisellä korkeakoululla Espoon Otaniemessä jätehuoltotekniikan professori Juha Kaila punnitsee kierrätyksen ja kaatopaikkavaihtoehdon kustannuksia ja sohaisee hieman Suomen olojen kuumaa jätekeskustelua - kaatopaikatkin kun ovat jonkun bisnestä ja samalla suuri ympäristöriski.
Remake-yhtiössä Pia Leikas loihtii asiakkaiden vanhoista vaatteista lähes mitä vain, mutta uusien materiaalien kanssa ei liikkeeseen kannata tulla. Pia hankkii omat vaatteensa jätteenpolttolaitoksen astioista, joista löytyy aarteita.
Kerrostaloyhtiökin voi hankkia oman kompostin biojätteille, ja sitä esittelevät Riitta-Maija Soivio ja tyttärensä biologianopettaja Maija Flinkman. Cityihminenkin nauttii siitä, että kukkapenkkiin saa mullan kätevästi omista ja naapureiden biojätteistä muhittamalla.
Ellan ajatukset jätteiden mahdollisuuksista valaistuvat viimeistään Liljendalissa, jossa elintarvikekonsultti Heikki Manner esittelee kierrätysideologiaansa. Helsingistä maalle muuttaneelle miehelle jätteiden lajittelu on ollut elämäntapa jo lapsuudenkodista asti. Mannerin kierrätysideologiassa jokainen käytöstä poistettu vaate tai tavara on raaka-ainetta tulevaisuudelle - jätettä ei yksinkertaisesti ole!
Toimittaja Anu Jaantila