Agricola ja kieli

Vuonna  2007 tulee kuluneeksi 450 vuotta Mikael Agricolan (n. 1510 - 9.4.1557) kuolemasta. Agricola oli pappi ja uskonpuhdistaja – uskonpuhdistuksen oppien mukaan hän halusi, että kansa voisi lukea Jumalan sanaa omalla kielellään. Hän käänsi ja kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat, ja loi näin pohjan suomen kirjakielelle.


Koulu-tv:n kaksi 15-minuuttista osiota tutustuttavat katsojan paitsi Agricolan  elämään, ennen kaikkea hänen kirjoittamiinsa teksteihin ja kieleen. Molemmat osat  sisältävät lainauksia Agricolan laatimista teksteistä; mukana on runo- ja proosamuotoisia esipuheita ja esimerkkejä niin Abc-kirjan rukouksista, Rukouskirjan terveydenhoidollisista neuvoista kuin Psalttarin epäjumalaluettelostakin. Toisaalta ohjelmassa pistäydytään myös Agricolan elämän keskeisillä paikkakunnilla - paitsi Turussa, myös Viipurissa, Tukholmassa ja Wittenbergissä.

Ohjelman kehyskertomuksessa Juhana Herttuan lukion oppilaat Turussa harjoittelevat ja valmistavat valmiiksi esitykseksi Marja-Riitta Perttulan kirjoittaman näytelmän Mikael Agricolasta, suomen kirjakielen isästä. Näin Agricolan elämästä ja suomen kielestä kerrotaan myös nuorten kautta – heidän harjoittelemansa näytelmän ja haastattelujen sekä kieleen liittyvien keskustelujen kautta.


Nuoret tutustuvat teksteihin ja etsivät eroja ja yhtäläisyyksiä Agricolan kielen ja nykyisen kirjakielen välillä. Agricola joutui tekemään monia valintoja luodessaan suomen kirjakieltä. Hänen perujaan kirjakielemme pohjautuu yhä eniten juuri Varsinais-Suomen murteeseen. Monia sanoja ei ollut suomeksi, ja Agricola joutui keksimään suomen kieleen sanastoa: yhä edelleen ovat käytössä mm. sanat Luoja, Vapahtaja, inhimillinen, nöyrä, vihollinen ja isänmaa. - Ja sama työ jatkuu tänä päivänä: kieli elää ja muuttuu, saa vaikutteita vieraista kielistä, uutta sanastoa luodaan, jotkut kielen muodot katoavat ja uusia syntyy. Myös asiantuntija kommentoi hauskoin esimerkein kielen muuttumista.

Nuoret miettivät myös, millaisista asioista Agricola kirjoitti ja mitä tekstit kertovat Agricolan ajatuksista ja mielipiteistä. He joutuvat myös miettimään, mikä on Agrcicolan työn merkitys: olisiko Suomea ja suomalaisia edes olemassa, jos kirjakieltä ei olisi luotu?

Ohjelman tarkoitus on innostaa myös katsojia miettimään suhdettaan omaan kieleen. Maailmalla on monia uhanalaisia kieliä ja monia, joiden kirjakieltä vasta luodaan. Mikä merkitys omalla kielellä on kansalliselle identiteetille? Ovatko monet kielet maailmassa rikkaus vai este ymmärtämiselle? Entä mikä on oman kielen merkitys minulle itselleni? Jos oma kieli on tärkeä, miksi se on tärkeä?

Lähetykset: TV1 1. osa 26.3. 2007 ja 2. osa 2.4.2007.