Agricolan jalanjäljillä

1. Kirkon uudistaja

Keski-Euroopan vaikutteet ovat aina koskettaneet myös meitä suomalaisia. Pernajan poika Mikael Agricola kohtasi uuden ajan kansainvälisessä Viipurissa. Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa käsitellään Agricolan työtä Suomen luterilaisen seurakunnan alulle panijana ja uskonpuhdistajana. Uskonpuhdistuksen myötä kirkon ja valtion uusi suhde nostatti Agricolaa urallaan eteenpäin. Kirkon ja valtion uusi suhde oli myös Agricolan henkilökohtainen tragedia. Uskonpuhdistuksella oli merkittävä vaikutus myös yhteiskuntamme rakenteiden muodostumiseen, ja nämä jäljet ovat näkyvissä vielä tänäkin päivänä.

2. Kielenkääntäjä

Agricola kehitti myös suomen kirjakieleltä, hän rakensi kielioppia sekä kehitti sanastoa. Agricola oli kielenkääntäjä ja loi perustan suomenkieliselle kirjallisuudelle. Sarjan toisessa osassa käsitellään kirjoitetun kielen merkitystä tunteiden ja informaation välittäjänä. Agricolasta henkilönä tiedämme varsin vähän. Kuitenkin osa hänen kirjeistään kuninkaalle ja ystäville on säilynyt. Nämä kirjeet kertovat Agricolan luonteesta ainakin jotakin.

3. Diplomaatti

Mikael Agricola kohosi kuninkaan suosiossa Turun piispaksi. Hänellä oli kirkollisten toimien lisäksi myös valtiollisia luottamustehtäviä. Kuningas Kustaa Vaasa nimitti hänet rauhanneuvotteluihin Moskovaan vuonna 1556. Kohtalokkaalla rauhanneuvottelumatkalla hän oli mukana Suomen olojen asiantuntijana. Matka jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Agricola kuoli lähetystön paluumatkalla heti retkikunnan ylitettyä valtakunnan rajan Karjalan Kannaksella huhtikuun 9. päivänä vuonna 1557. Tuota päivää vietetään vieläkin almanakassamme Mikael Agricolan päivänä – ja suomen kielen päivänä.

Suunnittelu ja ohjaus: Erkko Lyytinen

Tuotanto: YLE Oppiminen ja Tiede

3 osaa