yle.fi

Hae yle.fi:stä

A-tuubi

A-tuubi

Ei-toivottu valtio

Abhasia yrittää olla valtio, vaikka sen on tunnustanut vain neljä maata.

SILMINNÄKIJÄ:
EI-TOIVOTTU VALTIO

YLE TV2 ma 8.11.2010 klo 22.05

Miten määritellään, millä kansalla on oikeus omaan valtioon? Entä kuinka kauan etnisistä puhdistuksista täytyy kulua aikaa, jotta väestömuutokset voidaan hyväksyä?

34-vuotias Abhasian ulkoministeri Maxim Gunjia haluaisi rakentaa maastaan Singaporen kaltaisen valtion, joka olisi avoin kaikkiin ilmansuuntiin. Gunjialla on kuitenkin yksi suuri ongelma. Maailma ei halua tunnustaa hänen maataan itsenäiseksi.

Silminnäkijä vierailee Abhasiassa, joka on julistautunut itsenäiseksi, mutta elää käytännössä Venäjän napanuorassa.

Neuvostoliiton Rivierana tunnettu Abhasia irtautui Georgiasta sodassa vuonna 1993. Georgia pitää aluetta ikivanhana historiallisena osanaan. Abhaasien mielestä historia taas osoittaa, että georgialaiset tulivat Abhasiaan sankoin joukoin, kiitos Stalinin kansallisuuspolitiikan.

Abhaasien mukaan heillä onkin suurempi oikeus itsenäisyyteen kuin Kosovolla. Tunnustuksen Abhasia on saanut vain Venäjältä ja kolmelta muulta maalta. Länsimaiden mielestä alue kuuluu Georgiaan, eikä asiasta pidä edes keskustella.

- Meille kerrotaan avoimesti, että me emme tunnusta Abhasiaa, koska Abhasia on Venäjän liittolainen. Ja Georgia on USA:n. Ei meille sanota, ettei meillä olisi oikeutta, Maxim Gunjia kertoo.

Kun länsi kieltäytyy tunnustamasta Abhasian itsenäisyyttä, se ajaa Abhasian yhä tiiviimpään liittoon Venäjän kanssa. Kaksoiskansalaisuus Venäjän kanssa ja naapurin passi on abhaasien ainoa avain maailmalle. Venäjä maksaa myös abhaasien eläkkeet. Suurvaltojen pelissä ystävyys ja avunanto ei kuitenkaan ole koskaan pyyteetöntä.

Abhasian ja Georgian sodasta on kulunut jo 17 vuotta, mutta suuri osa rakennuskannasta ja teollisuuslaitoksista on pysyvästi raunioina. Koska asuntopula on suuri, ihmisiä asutetaan myös taloihin, jotka ovat kirjaimellisesti pommin jäljiltä. Asuntojen hintoja on nostanut se, että monet venäläiset ovat ostaneet Abhasiasta asuntoja.

- Totta kai ensivaikutelma oli järkyttävä, kuinka tuolla pystyy asumaan? Mutta ihmiset pikkuhiljaa tottuvat. Abhasiassa on erittäin kallista ostaa asuntoa ja meidän kaltaisilla sellaisia summia ei ole, kertoo rauniotalossa asuva Lika Kint.

Vuosien 1992-93 sota muistutti luonteeltaan Jugoslavian sotia, jossa naapurit tappoivat toisiaan. Sota alkoi Georgian hyökkäyksellä, mutta päättyi hyökkääjän nöyryyttävään tappioon, abhaasien kostotoimiin ja georgialaisten pakoon.

Georgialaisten pakolaisten on sallittu palata Galin maakuntaan, joka on perinteisesti ollut vain georgialaisten asuttama alue. Muualle heidän on vaikea päästä. Kaukasuksella, jossa verikosto kuuluu kulttuuriin, naapureiden pahoja tekoja ei anneta helpolla anteeksi.

- Yksi nainen menetti neljä poikaansa. Kuinka hän voisi elää, jos hänen naapuriinsa palaisi ihminen joka tappoi heidät? Minä tappaisin hänen asemassaan, kertoo naissotaveteraani Esmeralda Arzhba.

Toimittajat: Kai Juvakka ja Salla Nazarenko
Tuottaja:      Hannele Valkeeniemi
Tuotanto:     YLE Ajankohtaisjournalismi ja Docman OÜ

Tanssikoulu Abhasiassa