yle.fi

Hae yle.fi:stä

A-tuubi

A-tuubi

Romanit kouluun


Antoaneta Doncheva on lähettänyt neljä lastaan kehitysvammaisten ja mielisairaiden laitokseen, koska muuten ei olisi ollut varaa koulunkäyntiin.

Haluatko auttaa?

Lisätietoja Euroopan romanien koulutuksesta


SILMINNÄKIJÄ:
ROMANIT KOULUUN

YLE TV2 ma 13.12.2010 klo 22.05

- Emme voi lähettää lapsia kouluun, koska heillä ei ole kenkiä eikä vaatteita.

Tämä on yleisin kommentti, jonka kuulee romanighetossa syyksi sille, miksi lapset eivät käy koulua.
 

Silminnäkijä vieraili marraskuun lopulla Bulgarian luoteiskulmassa Vidinin ja Lomin kaupungeissa. Näillä alueilla on Euroopan tihein romaniasutus. Virallisen arvion mukaan romaneja on noin kolmasosa asukkaista, epävirallisesti ehkä puolet, jopa ylikin. Romanien tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan.
 

Viime aikoina pitkin EU:ta on herätty miettimään mitä romanien kerjäläislaumoille pitäisi tehdä. Yleisin hokema on, että romanien koulutustasoa pitäisi nostaa, koska se on ainoa pitkäaikainen keino nousta köyhyydestä. Se ei ole kuitenkaan kovin helppo keino. Erilaisia projekteja ja strategioita on ollut jo kauan ennen kerjäläisten vyöryä, ja silti paikoin koulunkäynnin määrä jopa laskenut.
 

Kurjuus romanighetoissa on sanoinkuvaamaton. Muta ja saasta pyörivät jaloissa. Jätehuoltoa ei ole, ja ruokaa hakevat jätekasoista niin koirat kuin ihmisetkin. Tällaisia tuhansien ihmisten ghettoja ei uskoisi olevan EU:n alueella.
 

Antoaneta Donchevalla on kahdeksan lasta ja yhdeksäs tulossa. Hän oli lähettänyt lapsensa kouluun vammaisten ja mielisairaiden laitokseen, koska siellä he saavat ainakin ruokaa ja vaatteita. Yksi vanhimmista lapsista on lähtenyt töihin kotiapulaiseksi Italiaan ja toiseksi vanhin jätti koulun kesken, jotta voisi hankkia jostain elantoa.
 

Monilapsisissa perheissä ei kuitenkaan lapsiluku vähene, vaikka rahaa ruokaan ei ole. Pahimmassa tapauksessa köyhyys on ajanut naisia myymään itseään rahasta, ja seurauksena syntyy uusia lapsia.
 

Romanit ovat eri puolilla Eurooppaa ja jopa eri puolilla Bulgariaa erittäin epäyhtenäinen ryhmä. Osa arvostaa koulutusta hyvin paljon, osa taas vähemmän. Myös toimeentulossa on suuria eroja. Jos on onnistunut pääsemään ulkomaille töihin, on varaa ja mahdollisuuksia kouluttaa lapset kunnolla. Jos taas elää vanhojen tapojen mukaan, tytöt menevät naimisiin 13-15 -vuotiaina eli keskellä yläastetta. Koulunkäynti jää väistämättä kesken.
 

Bulgariassa romanit käyvät joko ns. sekakouluja, jotka ovat yleensä kaupunkien keskustoissa tai romanikouluissa, jotka ovat lähellä heidän asuinalueitaan, ghettojen reunamilla. Romanikoulujen opetuksen taso on heikko ja kaikki koulun lopettaneet eivät välttämättä edes osaa lukea. Kaikkein parhaiten toimeentulevat tai eniten lastensa eteen ponnistelevat romanit ovat siirtäneet lapsensa sekakouluun.
 

Esimerkiksi Peter Ivanov on halunnut ehdottomasti, että hänen lapsensa saavat opetuksen sekakoulussa. Hän on tehnyt Lomin kaupungissa paljon töitä sen eteen, että muutkin vanhemmat voisivat tehdä samoin. Lomin kaupunki on onnistunut vähentämään koulupudokkaiden määrää. Valtaosa käy peruskoulun loppuun asti.
 

Koko Bulgarian tilanne on huonompi, mutta täsmällistä arviota koulunsa keskeyttäneistä on mahdoton saada. Roman Education Fund arvioi, että jopa viidennes 15 - 24 -vuotiaista ei ole saavuttanut edes lukutaitoa.
 

Silminnäkijä vieraili useissa kouluissa, sekä puhtaissa romanikouluissa että sekakouluissa. Esimerkiksi Vidin gheton viereinen romanikoulu oli niin ahdas, että sitä käydään kahdessa vuorossa. Samaan aikaan keskustan koulu suostuu ottamaan vastaan vain 2-4 romania luokkaa kohden, koska rehtorin mukaan integraatio ei muuten onnistu. Todellinen syy lienee siinä, että koulu ei halua menettää hyvää mainettaan.
 

Toimittaja: Hannele Valkeeniemi
Kuvaaja: Delyan Georgiev
Tuotanto: Yle Ajankohtaisjournalismi


Yksinhuoltajaäidin vanhin poika jäi pois koulusta 6-luokan jälkeen, koska hänen piti alkaa hankkia rahaa perheelle.