yle.fi

Hae yle.fi:stä

A-tuubi

A-tuubi

Köyhä ja kipeä

Caj Liljestrand auttaa nykyään toisia köyhiä ja kipeitä asunnottomien yössä.

SILMINNÄKIJÄ:
KÖYHÄ JA KIPEÄ

YLE TV2 ma 29.3.2010 klo 22.05

Köyhyys vaarantaa terveytesi! Hyvätuloiset, pitkän koulutuksen saaneet ja hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pidempään ja terveempinä kuin muut. Näin siitä huolimatta, että väestön terveyseroja on yritetty tasata jo kolmisenkymmentä vuotta.

Mitä paremmat tulot, sitä enemmän voi valita, mistä terveyspalvelunsa hakee - yksityiseltä vai julkiselta. Huono-osaisella, työttömällä tai pätkätyöläisellä ei myös ole työterveyshuoltoa, kuten lähes 2 miljoonalla palkansaajalla. Myös kaihileikkauksia, lonkan tekonivelleikkauksia ja pallolaajennuksia tehdään tarve huomioon ottaen enemmän suurituloisille kuin pienituloisille. Miksi?

Silminnäkijän toimittaja Tiina Merikanto tutkii kolmen esimerkkihenkilön kautta, miten oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus jäävät toteutumatta terveydessä. Rikkonainen työsuhde, mielenterveysongelmat ja työttömyys vievät noidankehään, jossa ollaan köyhiä ja kipeitä – ja kipeitä ja köyhiä.

Caj Liljestrandin lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat sijaisperheet ja pelko. 20 vuotta elämästä kului kadulla ja viinaan. Nyt 59-vuotias Liljestrand on ollut 20 vuotta raittiina. Entinen stereokartoittaja ja veneveistäjä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle pari vuotta sitten mielenterveyssyistä.

- Mä näen maailman tänä päivän sellaisena, jos mä vertaan sinne katuelämään, niin siellähän tuli syödyksi jos ei itse syönyt, mutta kyllä tän päivän yhteiskuntakin on kaikilla tasoilla ihan samanlainen, syö tai tule syödyksi, hän kuvaa.

38-vuotias Saara valmistui 1990-luvun lamaan. Työt olivat pätkätöitä. Tuli masennus ja kipuoireyhtymä. Tutuiksi tulivat myös työttömyys, sairasloma ja puute rahasta. Tällä hetkellä Saaran tulot ovat noin 600 euroa kuussa. Jos masennukseen avun saaminen ei ollut helppoa, ei se ollut sitä muihinkaan sairauksiin. Saaraa ei otettu vakavasti.

- Olen näiden useamman vuoden kokemuksella todennut, että pitää osoittaa olevansa mahdollisimman fiksu, ja kun mä menen lääkärin vastaanotolle mun pitää olla huoliteltu, mahdollisimman asiallinen, jotenkin osoittaa se, että mä en ole luuseri tai syrjäytynyt, tai että mä en kykenisi huolehtimaan itsestäni, sanoo Saara.

53-vuotiaan Jukka Lehtosen elämää on nuoresta asti leimannut mielenterveyden häiriö.

- Tuntuu, että se seuraa koko ajan mukana, se tietyllä tavalla koko ajan toistaa itteensä, ei ole mahdollisuutta saada semmosta tukea, että pystyisi ihan oikeesti palaamaan tähän järjestelmään.”

Mielenterveydenhäiriö on tehnyt Jukan työurasta pirstaleisen. Toimeentulo on läpi vuosien pääasiassa tullut joko määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä tai sairauspäivärahasta. Jukalle jää vuokran jälkeen käteen noin 500 euroa kuussa.

- Yksi tärkeimmistä ja merkittävämpiä asioita sen jaksamisen ja oman mielenterveyden kannalta on jatkuva rahan puute. Usein tulee niitä epätoivon hetkiä ja tulee semmonen olo, että mä en jaksa enää tätä, mä ne jaksa kokko ajan tapella rahan kanssa ja kituuttaa, ja sitten tulee se syyllisyys, et miks mä olen tämmönen, mä en pysty käymään normaalisti töissä.

Suomi ylpeilee sillä, että me emme ole luokkayhteiskunta. Eri väestönosien kuolleisuuserot ovat kuitenkin vain kasvaneet.

Toimittaja: Tiina Merikanto
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaisjournalismi