Suomessa työn verotuksesta päättävät monet. Horisontissa siintää tasa-vero, jota kohti olemme ottaneet varmoja askeleita viime vuosina. Tämä on kovan luokan poliittinen kysymys, sillä on kyse hyvinvointivaltion rahoituspohjasta mutta erityisesti sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Valtion tuloverotus on progressiivista, suurituloisia verotetaan ankarammin kuin pienituloisia. Mutta kyllä pienituloisetkin veroja maksavat.
Veroasteikoissa on ollut jo pitkään pienimmissä tuloryhmissä korkeampi porras kuin suuremmissa tuloissa. Kati Peltolan ja Pirkko Melenderin ”Reilu verokirja” osoittaa kuinka EU:n normien mukaisen köyhyysrajan alittavistakin tuloista meillä kerätään tuloveroa. Yli miljoonan suomalaisen ei olisi pitänyt maksaa tuloveroa lainkaan vuoden 2006 tietojen perusteella. Kuitenkin he maksoivat keskimäärin 8,4 prosenttia eli noin 529 miljoonaa euroa. Suurituloisten eli yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti oli keskimäärin 35 prosenttia, veropotti rahassa yli kymmenkertainen, siis 5 872 miljoonaan euroa.
Jos köyhyysrajan alapuolella olevien verot olisi siirretty suurituloisimman ryhmän maksettavaksi - siis noin 160 000 suomalaisen – heidän veroprosenttinsa olisi noussut noin 38 prosenttiin. Ei aivan mahdottoman epäoikeudenmukaista.
Kunnallisverotuksen tasaveroluonnetta lievittää vuoden alussa 2 200 euroon noussut perusvähennys pienimmissä tuloissa, mutta silti kuntavero on tasavero. Työntekijöitten ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut ovat pääsääntöisesti suhteellisesti samansuuruisia eri tulotasoilla. Kulutusta verotetaan samalla veroprosentilla. Osa meistä voi muuttaa työtulonsa tasaverotuksen piiriin pääomatuloina.
Mikäli meillä Suomessa olisi työmarkkinoiden muutoksen huomioiva perustoimeentuloturva vaikkapa negatiivisena tuloverona, meillä e ei jätettäisi ketään, saisimme sosiaalisesti ehyemmän yhteiskunnan ja kaiken lisäksi enemmän yhteistä hyvää, josta hyötyvät myös suurituloiset.
Negatiivinen tulovero takaa kaikille perusturvan. Kun toimeentulo kasvaa, maksamme veroja, kun se heikkenee, saamme sosiaalisia tulonsiirtoja perustulona. Negatiivisen tuloveron etuna on, että se vähentää köyhyyttä ja köyhiä ihmisiä pomputtavaa byrokratiaa. Se voimaannuttaa työntekijöitä, koska he voivat joustavasti parantaa työllisyystilannettaan pelkäämättä taloudellisia seurauksia. Työnantajille puolestaan koituu eduksi motivoituneen työvoiman saanti. Jotkut saattavat jopa valita vapaaehtoisesti pienillä tuloilla elämisen, joka puolestaan vähentää ympäristöä rasittavaa kulutusta. Pieni-tuloisten perheiden ostovoiman lisäyksestä koituu paikallista hyvää paikallisena kulutuksena. Se taas on kestävän kehityksen mukaista.
Hienoa on sekin, että negatiivinen tulovero vahvistaa demokratiaa kun ihmisten huoli jokapäiväisestä toimeentulosta tulee vähemmän tärkeäksi ja voi ajatella muutakin, vaikkapa kouluttautumista tai yhteiskunnallista vaikuttamista. Myös yhteiskunnallinen tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuvat käytännössä eikä vain juhlapuheissa.
Keskeinen vasta-argumentti negatiiviselle tuloverolle tai sen variaatiolle perustulolle on ollut se, että ihmiset heittäytyisivät yhteiskunnan eläteiksi ja että se on kallis. Mutta esimerkiksi toimeentulotukea todellisuudessa alikäytetään. Tukeen oikeutettuja olisi reilut kaksi kertaa enemmän kuin tuen piirissä tosiasiallisesti on.
Puhutaanpa rahasta myös toisen esimerkin kautta. Suomessa perusturvan nostaminen 120 eurolla – joka on vielä riittämätön perustoimeentuloturvan ja sen uudistamisen kannalta - maksaisi noin 300 miljoonaa euroa mutta siitäkin tulisi osa takaisin verotuloina, vähentyneenä asumistukena ja toimeentulotukimenoina.
Pohjoismainen malli, jossa on lisäksi ansiosidonnainen turva sairastumista, työttömyyttä ja eläkkeelle jäämistä varten yhdistettynä aktiiviseen työllisyys-, koulutus- ja terveyspolitiikkaan on ollut ja on edelleen tehokas tapa torjua köyhyyttä.
Mutta perusta – perustoimeentuloturva – on valettava uusiksi. Tämän vuoden veroratkaisujen hinta oli 1060 miljoonaa euroa. Sen voisi käyttää toisin. Tällä kertaa negatiivisesti, joka olisikin positiivista.
