Kirjallisuuden kääntäminen on omituista hommaa. Kaikkihan tietävät, että niin kuin laulussakin sanotaan: hevonen on häst, suola on salt ja piano on westerlund. Mutta sitten kun hevosen, suolan ja pianon merkitys kirjoittajan kulttuurissa onkin eri kuin kohdemaan kielessä, kääntäjältä vaaditaan muutakin kuin sanakirja.
Kun kääntäjä vihdoin on löytänyt sopivan kompromissin lähtö- ja kohdekielen kulttuurien välillä, viilannut alkuperäiset sanaleikit ja verbaaliset viittaukset jotenkin kirjailijan tarkoitusta vastaaviksi, kuluu parikymmentä vuotta ja aiemmin niin mainiot ja nykyaikaa vastaavat ilmaukset ovat vanhentuneet ja haalistuneet kuin muoviämpäri auringossa.
Sitten on kirjoja, joiden kirjailija on päättänyt panna parastaan ja luonut teoksestaan uutta luovan sanataiteellisen apparaatin. Yksi tällaisista moneen suuntaan tempoilevista kunnianhimon hedelmistä on irlantilaisen James Joycen tuotanto. Hänen pääteoksensa Ulysses eli Odysseus on eräänlainen Homeroksen klassikon moderni versio, joka tapahtuu yhden päivän aikana vuoden 1904 Dublinissa.
Odysseuksen päähenkilö on ilmoitushankiija Leopold Bloom, joka harhailee 16. kesäkuuta pitkin Dublinin katuja, baareja ja bordelleja. Joyce kuvaa kirjassa niin Bloomin kuin tapahtumien sivuhenkilöidenkin tajunnanvirtaa ja vaihtelee tyyliä sanomalehtikirjoituksesta poliisin tutkintapöytäkirjaan ja takaisin. Eräässä luvussa nainen synnyttää samaan aikaan kun lääketieteen opiskelijat ryyppiskelevät sairaalan kellarissa, ja tästä kertoessaan Joyce käy parodioiden läpi koko englantilaisen kirjallisuuden historian tyylit Beowulfista Brontën sisaruksiin.
Odysseuksen vallankumouksellisuudesta on useita tarinoita. Kirjan käsikirjoitus sai hylkäyksen 87:ltä kustantajalta ennen kuin eräs kirjakauppa taipui kustantamaan kirjan. Kirja on kielletty moraalittomana USA:ssa. Ja nauttiakseen kirjan lukemisesta perinteisessä mielessä lukijan kannattaa tutustua kirjasta tehtyyn tutkimukseen ainakin jonkin verran.
Joyce itse laati kirjan lukemista varten ystävälleen oppaaksi taulukon, ns. Gilbert-skeeman. Skeema on taulukko, jossa jokaiselle kirjan 18 luvulle on oma pystysarakkeensa. Joka luvusta on vaakasarakkeissa kerrottu nimi, joka viittaa Homeroksen Odysseukseen, tapahtumapaikka, kellonaika, elin, väri, symboli, tieteen- tai taiteenala ja tekniikka. Niinpä esimerkiksi luvussa 12 keskushenkilö on Kyklooppi, tapahtumapaikka kapakka, kellonaika klo 17, elin on lihakset, symboli on feeniläinen, tieteenala on politiikka ja tekniikka on gigantismi.
Taulukko saattaa olla samaa irlantilaista huumoria, kuin suuri osa kirjasta, jos opusta jaksaa lukea. Se kuitenkin antaa lupauksen siitä, että sekavalta ja sattumanvaraiselta tajunnanvirralta vaikuttava opus onkin harkittu ja taiten sommiteltu monelta eri kantilta.
Odysseusta on pidetty lähes yhtä mahdottomana kääntää kuin Joycen toista kirjallista järkälettä, Finnegan´s Wakea, jossa lähes kaikki sanat ovat Joyce itse kehittelemiä. Pentti Saarikoski kuitenkin käänsi kirjan 1960-luvun alussa suomeksi. Odysseuksen käännöstä on kiitelty mutta myös arvosteltu; käännöksen puutteena pidetään mm. sitä, että Saarikosken englannin taidot eivät olleet kovinkaan hyvät. Mutta jos Saarikoski panikin käännökseen paljon omiaan, luettu versio hänenkin Odysseuksesta on aikojen saatossa tullut.
Kahden kolossiksi kohotetun mestarin työn ei luulisi olevan kovin tarpeellinen tai haluttu uudelleenkäännettävä kirja, etenkin kun alkuperäisteoksen kieli on myrkyllisempien arvioijien mielestä lukukelvotonta potaskaa. Runoilija Leevi Lehto on kuitenkin tarttunut haastavaan urakkaan. Ei voi kuin kysyä miksi, ja ainoa vastaaja on Leevi Lehto.
