Oliko ennen kaikki paremmin?

Kirsi Virtanen puhuu asiaa ja tuoreesti. Valitettavasti esitettävä asia peittyy maneeriseen esitystapaan. Lauserytmi ja sävelkulku noudattelee samoja kaavamaisia kuvioita ja esitettävä asia peittyy. Voisi auttaa, jos harjoittelisi pitämään ajatuksensa kiinteästi esitettävässä asiassa. Silloin lauserytmi ja sävelkulku asettuisivat automaattisesti oikeiksi. On niin mahdottomasti paperista luetun tuntuista, että on pakko sulkea radio. Muita asemia kun en kuuntelekaan Classic FM:ää lukuunottamatta.

Kirsi Virtasella oli oivallinen kolumni tässä syksyllä, mikä piikitteli juuri näitä pilkun viilaajia, jotka jaksavat jaaritella hänen ruotsalaistaustan värittämästä sävelkulustaan. Itse satun kuulumaan niihin avoimiin ihmisiin, jotka kykenevät tottumaan erilaisiin puhetyyleihin ja puherytmeihin. Onneksi! On lienee raskasta elää kiinnittämällä alituisesti huomiota vähäpätöisiin seikkoihin. Jatka Kirsi samaan malliin!

...mutta huono isäntä :(

Ei niitä hyviä vanhoja aikoja todellakaan koskaan ollut. Mutta nyt olennaisempaa on, että tulevien sukupolvien tulevaisuus näyttää ylisuuren kulutuksen takia hyvin synkältä. Me näpistelememme lastemme säästöpossusta, koska meidän elintavoillamme maapalloja pitäisi olla vähintään neljä.

Tällä hetkellä talous on ottanut ylivallan politiikasta ja muista kulttuurin ja yhteiskunnan säätelymekanismeista. Ellei kvartaalikapitalismia saada takaisin hallintaan, se syö itseltään pohjan pois ja jättää jälkeensä maailman, joka on olennaisesti aikaisempia aikoja huonompi.

Mistä Kirsi olit saanut tuon ohjelmassasi mainitsemasi maapallon 6,2 miljardin väkiluvun tiedon?

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kiluku
Onko tuo 6,6 miljardia fiktiota?

Ihminen on tosiaan luova ja kekseliäs pitämään itsensä hengissä.
Jonkinlaista selviytymistä esitettiin myös Ylen lähettämässä ohjelmassa:
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/tietokoneiden_hautausmaa
voi nähdä 18.7. asti vielä täältä:
http://areena.yle.fi/toista?id=1330235

Tämäkin kommentti on lähetetty internetin välityksellä tietokoneella, tosin vanhalla mutta toimivalla sellaisella.

Kohtuus kasvuissakin saataisi olla paikallaan
meille "uhanalaisuusluokitus elinvoimainen" lajille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen

Luovaa päivänjatkoa kaikille 6,6 miljardille.

Raivostuttavan provosoivaa ja yksipuolista ajattelua Kirsi Virtasella. Asioista pitää ajatella useammasta näkökulmasta ja ennen kaikkea pidemmällä tähtäimellä. Kirsi ylistää maasta taivaaseen kapitalismin ja "kehityksen" ja luottaa näiden kaikkivoipaisuuteen.

Kirsi väitti muun muassa, että talous olisi rajaton eli jos joku vaurastuu, se ei ole keneltäkään pois. Jonkun vaurastuminen on aina jostakin pois. Suomenkin historiassa vauraus on revitty työntekijöiden selkänahasta, samaa tapahtuu maailmalla edelleen. Entistä suuremmassa määrin rahaa ollaan repimässä luonnosta ja aiheutetaan mittavat ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos. Ollaan siis syömässä tulevaisuutta etukäteen. Mitä jää tuleville sukupolville?

Maatalouden tehotuotanto on toki mahdollistanut maailman väkiluvun kasvun nykyiselleen. Tehotuotanto ei kuitenkaan ole kestävä tapa tuottaa ruokaa ihmisille - joskus tapahtuu romahdus. Entäs kun öljy loppuu ja tehotuotanto on sekoittanut ekosysteemit? Sitten ihmiskunta joutuu kokemaan kovia, kun suuri osa ihmiskunnasta tuhoutuu. Tähän asti on vielä säilynyt alueita luonnontilaisina, mutta entä sitten, kun ihminen on ottanut kaiken maan taloudelliseen toimintaan ja luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt räjähdysmäisesti? Kaikkialla viljellään muutamia hyötykasveja ja tietyt tuholaiset esiintyvät massoittain. Luonnon monimuotoisuus ja ekologinen tasapaino pitävät huolen siitä, että mikään tuholainenkaan ei lisäänny kontrolloimattomasti. Kun tätä herkkää tasapainoa järkytetään, seuraukset voivat olla katastrofaaliset! Kirsi Virtaselle siis vastaan, että maailman väkiluvun kasvu tulee saada aisoihin ja ihmisten tapa elää tulee saada kohtuullisemmaksi ja ekologisesti kestävämmäksi.

Kulutukseen nojaava talous on myös lyhytnäköistä. Se tuottaa toki hetkellisesti ylelliset olosuhteet osalle maailman väestöstä, mutta entä sitten, kun raaka-aineet ja energia käyvät vähiin?

Kapitalismi perustuu kontrolloimattomaan ahneuteen. Kukaan ei huolehdi kokonaisuudesta, siitä, että talous on kestävällä pohjalla eli kulutus ei ylitä kestävää tasoa eli ihmisten yhteenlaskettua ekologista jalanjälkeä. Myöskään kommunismi ei ole osoittautunut ratkaisuksi, tuottaahan se mahdollisuuden esimerkiksi suurhankkeisiin, kuten Kiinan jättipato tai Araljärven kuivaminen osoittavat. Kirsi Virtasen mustavalkoisessa ajattelussa näyttäisi olevan niin, että yhteiskunnassa olisi joko kapitalismi tai kommunismi vallitsevana. Itse pitäisin parhaana sellaista järjestelmää, että talous perustuisi pieniin perheyrityksiin ja mieluummin ennen kaikkea palveluihin ja vähemmän tavarantuotantoon. Valtion rooli olisi huolehtia kokonaisuudesta eli toiminta olisi kestävällä pohjalla eli taloudellinen toiminta noudattaisi luonnon asettamia reunaehtoja.

Kaupankäyntiä toki tarvitaan edelleen, mutta sen pitäisi perustua aineettomiin palveluihin tavaran sijaan. Aineellista kulutusta pitää välttää niin paljon kuin mahdollista.

Kirsi Virtanen tahallisesti kärjisti asioita teknisen kehityksenkin osalta. Harva kapitalismin arvostelija ajattelee, että tekninen kehitys olisi aina paha asia. Esimerkiksi Kirsin mainitsema Internet on hyvä asia, koska sen avulla usein vältetään tarvetta matkustaa paikasta toiseen ja tämähän vähentää liikennepainetta. Tekniikka on hyvä asia, jos sitä kehitetään viisaasti, eikä anneta kapitalismin määrätä, mitä keksitään. Kapitalismi saa aikaan esimerkiksi city-maastureiden tuotantoa, jos niille on kysyntää. Järkevällä suunnittelulla ja ohjauksella sen sijaan samalla energialla voitaisiin tuottaa vaikkapa junia ja linja-autoja, joita käyttämällä ihmiset voisivat liikkua pienemmällä energiankulutuksella.

Ihmiskunnalla ei ole pidemmän päälle varaa kapitalismiin ja aina vain suurempaan kerskakulutukseen. Kaikille maailman ihmisille sama elintaso kuin on meillä - tämä on mahdoton yhtälö. Jos teoriassa näin tapahtuisi, maapallon luonnonvarat olisi käytetty hetkessä. Entäs sen jälkeen? Olisi Kirsi Virtanen voinut vastata ohjelmassaan tähänkin kysymykseen!!

Kirsi Virtasen pitäisi perehtyä muuhunkin kuin taloustieteeseen. Ekologiaan perehtymisestä ei olisi yhtään haittaa, jotta hän voisi radio-ohjelmissaan puhua asioista vähän monipuolisemmin. Ekologia on vielä kovempi asia kuin talous - rahahan on vain ihmisen keksintö, mutta luonnonlakeihin ei ihmisellä ole mitään vaikutusvaltaa.

Mitä unohtui?

Ehkä et, Kirsi Virtanen, ollut kovin tosissasi tämän aamun pakinassasi?

Jos olit vakavissasi, jätit huomioimatta luonnon ja eläimet!(enkä nyt tarkoita hemmoteltuja lemmikkejä)

Luulisi melkein, että olet uskovainen joka on sitä mieltä, että "Jumala loi maan ihmistä varten ja käski täyttää sen ihmisillä ja hallita kaikkea elävää"??

Totta on, että ihmiset ovat sopeutuneet, liiankin hyvin. Ja jyränneet jo tällä porukalla, alleen eläimiä sukupuuttoon ja sen partaalle! Riistää tehokarjankasvatuksella kanoja, sikoja, lehmiä, kasvattaa turkiseläimiä keskitysleirimäisillä tarhoilla; nahkoja ökyrikkaille... loputon lista.

Terveisin Kaarina Peltokorpi, Vihti

Enhän minä sivistyneenä ja älykkäänä ihmisenä yleensä jaksa tällaisia kommentteja kirjottaa, mutta ehkä nyt tämän kerran.

Onhan se hienoa puhua mitä sylki suuhun tuo. Olen itsekin siinä mestari. Mutta noin kyyniseen ja ilkikuriseen asioiden vääntelyyn ei pysty kuin aivan erityisen pystyvä mieli. Esim Afrikan maiden köyhyys johtuu paikallisista diktaattoreista -väite on sen luokan huumoria, että sen tulee saada jonkinlaista ylistystä. Analyysit Marxista Malthusista olivat niin ohiampuvia, että ne taisivat jotenkin osua maaliin. Näistä pakinoista saisi loistavia pseudotiedeartikkeleita pienellä viilaamisella ja viittausten väliin heittelyllä. Ja ne menisivät vielä aivan täydestä sellaisilla pseudotieteen aloilla kuin taloustiede ja alkemia... Taidan mainita nyt tässä vielä sen, että jos olit tosissasi niin yksikään perustavista maailmassa vallitsevista asiantiloista ei vastaa sinun esittämiä väitteitäsi. Muuten provokaatio oli niin hieno, että parempaan on vaikea pystyä.

Karim Abboud, Nekala

Suurin osa taloustieteilijöistäkin tunnustaa, ettei loputon kasvu yksinkertaisesti ole mahdollista. Sen ymmärtääkseen ei tarvitse edes perehtyä ekologiaan, vaikka se muuten kannattettavaa olisikin.

On hienoa, että mediassa on provosoivia puheenvuoroja. Toivoisin kuitenkin, että Kirsi Virtanen toimisi omien ihanteidensa mukaisesti: ajattelisi kriittisesti ja useista näkökulmista. Kaupan, kapitalismin ja kulutuksen ylistäminen on henkistä laiskuutta, jolla pyritään vain oikeuttamaan koko ajan tapahtuvat epäoikeudenmukaisuudet ja unohtamaan oma vastuu niistä. Virtasen ajattelu ei ole rohkeaa ja tuoretta, vaan hän sortuu ajattelemaan juuri niin kuin tänä aikana KUULUUKIN ajatella. Kriittiseen ajatteluun kuuluisi juuri vallitsevan asiaintilan ja järjestelmän perinpohjainen kyseenalaistaminen, ei mustavalkoinen vertailu tyyliin "kyllä nykyinen järjestelmä on paras, vaikka se tappaa ja kiduttaa, katsokaa kuinka Neuvostoliitossa oli vielä pahempaa".

Olisi ihan ok päätyä kantaan, että kapitalismi on paras kuviteltavissa oleva järjestelmä, mutta on rikollista ottaa se jo ajattelun lähtökohdaksi. Miksi, oi miksi, Kirsi Vrtanen, kieltäydyt valmiiksi ajattelemasta?

Kärsimys maailmassa ei ole vähentyntynyt, eikä vähene. Päinvastoin. Vaikka ihminen rikkaissa länsimaissa eläisikin yhä pitempään, se ei oikeuta tuudittautumaan siihen, että olemme saavuttaneet parhaan yhdessäelämisen tavan. Vaikka kulutus, kauppa ja kapitalismi eivät johtaisikaan tuhoon (mihin ne johtavat), se ei oikeuttaisi sitä, että lopetetaan parempien järjestelmien kehittely ja pyrkimys kyseenalaistaa. Sitä minä kutsun kehitykseksi ja ihmiselle ominaiseksi, en koneiden rakentelua.

Markkinatalous EI ole luonnonlaki tai muutenkaan luonnollista, kehityksen lakipiste, parhaaksi todettu tai historian loppu. Se vain on meidän tänä aikana elävien ihmisten ajattelun lähtökohta, ja siksi sen katsominen toisesta näkökulmasta vaatii hieman ponnistelua.

Toivoisin, että Virtasen peräänkuuluttamaan ajattelun ja luovuuden vapautta käytettäisiin koneiden ja lääkkeiden keksimisen lisäksi myös vaihtoehtoisten poliittisten järjestelmien ja ideologioiden kehittelyyn. Todellista luovaa ajattelua on pohtia, mikä ihmisrodun olemassaolossa on tärkeää ja miten ihmisten elämä järjestettäisiin näiden ideaalien mukaiseksi.

Kirsi Virtanen saa puhua koko Suomen kansalle tunnin viikossa. Siksi minulla on oikeus vaatia häntä ajattelemaan hieman, ennen kuin hän puhuu. Muuten vaadin hänen ohjelma-aikansa luovuttamista jollekin älykkäämmälle. Joka keskiviikkoaamu pakinoi myös Jertta Blomstedt. Hänellä riittäisi asiaa varmasti tunniksikin, ja hänen älyllisestä tinkimättömyydestään olisi jokaisella toimittajalla opittavaa.

Olipa yksisilmäistä ajattelua. Oli vaikea uskoa kuulemaansa, että joku voi todella noin rajoittuneesti ajatella. Toivottavasti kyse oli parodiasta???

Kapitalismin tuomia huonoja puolia ovat muut kirjoittajat jo tuoneetkin esille. Itselle on läheinen asia työttömyys, sillä olen työskennellyt työttömyysturvan piirissä ja nähnyt sen, mihin kurimukseen on suuri osa väestöstä ajettu kapitalistisen talouspolitiikan nimissä.

Milloin joku tekisi työttömän todelliseen tilanteeseen keskittyvän ohjelman?

Esimerkiksi siihen, kuinka työttömät pakotetaan työskentelemään ilman palkkaa? Työ ilman palkkaa luulisi kuuluvan orjayhteiskunnan toimintatapoihin. Vaan ei, se on ihan suomalaista todellisuutta.

Mahtaa olla katkeraa ammattitaitoiselle ja pitkän työuran omaavalle viisikymppiselle työttömälle, kun joutuu tarjoamaan itseään työnantajille ilmaiseksi. Ja sitten työskennellä palkattomassa työssä, kun vieressä oleva saa normaalin palkan ja muut työsuhteen edut.

Aihetta voisi lähestyä vaikkapa tuolta löytyvän kirjoituksen pohjalta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000031958818#22000000031958818

Kuvaavaa on, että em. linkin takaa löytyvän tekstin kehittelyn jälkeen kyseisellä palstalla alkoi massiivinen sensuuri. Useimmat asiakirjoitukset poistetaan nopeasti, sen sijaan ei useimmiten poisteta työttömiin kohdistuvia kiusaamistarkoituksessa laitettuja tai solvauskirjoituksia - pyynnöistä huolimatta. Erityisesti sana NAIRU tuntuu olevan vaarallinen sana.

Tai ohjelman voisi tehdä siitä, miten huonosti työtöntä yhteiskunnassa kohdellaan. Kuinka olemattomalla tuella moni työtön joutuu tulemaan toimeen. Miten työttömän perusturvaakin voidaan alentaa, jos työtön ei suostu ilmaiseksi työntekijäksi? Miten työvoimatoimistojen työvoimatoimikunnat sanktioivat työttömiä ihan liian usein sellaisin perustein, että se tuntuu suorastaan mielivallalta (posti kadottaa työvoimatoimiston lähetyksen, mistä työttömälle seuraa rangaistus, työnantaja ilmoittaa työhalukkaan työttömän oleva työhaluton, ja taas rangaistaan, työttömälle lähetetään osoitus sellaiseen paikkaan, mihin ainut mahdollinen yhteys olisi taksi ja matkaa 50 km ja taas rangaistaan jne.)

Vai eikö tuollaisesta näkökulmasta työttömyyttä lähestyvä ohjelma ole kurantti?

Väitän siis, että harjoitetusta kapitalistisesta talouspolitiikasta maksavat kovinta hintaa työttömät. Korvausta he eivät uhristaan saa, vaan vain sen, että toimivat yleisenä sylkykuppina yhteiskunnassa.

Työttömien aito lukumäärä on virallisia lukuja paljon suurempi. Työttömyystilastosta putoaa pois jo sillä, että on ilmaistyöntekijänä tai mihinkään johtamattomassa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Työttömyystilastoista putoaa pois myös jo tunnin viikossa kestävällä työllä jne., joten työttömyystilastot johtavat todella harhaan.

Mahtaakohan tämäkään kirjoitus nähdä päivänvaloa, vai onko työttömien asiaan keskittyvä kirjoitus sensuroitava täälläkin???

Markkinatalous perustuu asiakkaan (nyt elävät ihmiset) äänestämiseen jaloillaan. Jos ajatellaan että asiakkaat haluavat aina hyvää, niin markkinatalous on hyvän synonyymi. Se on väline jolla hyvää hankitaan jokaiselle.

Ongelma vaan on siinä että markkinatalous toimii käytännössä väkivallalla, eli tarvitaan poliiseja ja vartijoita. Juuri poliisit on sitä ylläpitämässä. Korkeatekninen kehitys ei ole mahdollista ilman vartiota, joka turvaa tuotantokoneistoa.

Ei (ikävä kyllä) ole olemassa mitään puhtaita markkinatalousvaltioita, koska sellainen ei toimi globaalissa maailmassa vaan turvaudutaan valtionkokoisiin koneistoihin. Järjestöihin, sopimuksiin, unioneihin ja ketjuihin. Muuten oltaisiin pärekoreja kokoamassa suuryhtiöiden takapihoilla.

Tekniikan kehittyessä tavaroita tuotetaan "liiankin" halvalla, koneilla. Kuka niitä voi enää ostaa, koska myyntivoitto jakaantuu yhä pienempään piiriin. Ainoa mahdollisuus saada markkinatalous toimimaan on korkea verotus. Silloin köyhälläkin on varaa "äänestää".

Tähän saadaan vastaus vasta tulevaisuudessa, mihin bensa- ja elintarvikehinnat sitten nousevatkin.

EU tutkimuksessa Nobel tason taloustieteilijät totesivat että IMF talousohjelmat ovat aiheuttaneet vähintään yhtä suurta tuhoa ja köyhyyttä mitä sosialismi. Kyse on siitä, että vapaa markkinatalous ei toimi.
Jos Virtanen uskoo itse sanoihinsa, olen kyllä pettynyt. Olin kuvitellut hänen suhtautuvan kriittisesti asioihin ja tutkivan taustoja. Nyt hän ei sitä tehnyt; vapaa kapitalismi on köhdyttänyt ja tappanut ihmisiä ja se ei ole muka keneltäkään pois!

Virtanen sivuuttaa tahallaan uutiset: ruuan markkinahinnan nousu on jo aiheuttanut nälänhätää maailmassa ja se ei ole muka keneltäkään pois. Öljyn hinnan nousukaan ei ole keneltäkään pois, ihan totta? Uskooko Kirsi niin?

Sauli Niinistö yritti keväällä tuoda esiin ajatuksensa talouden luottamuksen heikkenemistä. Tässä siitä YouTube-klippi.

http://www.youtube.com/watch?v=KB1vyXPVtTw

Kuitenkin, Yleisradion kiinnostus rajoittui presidenttipeliin. Olisi mukavaa jos YLEN sisällä olisi jokin yhtenäinen logiikka.

Toimittajan kysellessä Niinistö ei myöntänyt olevansa markkinatalouden, vaan luottamuksen puhdasverinen kannattaja.

Kirsi ei sinällään ollut väärässä, mutta ymmärsin ohjelmasta, että markkinatalous olisi jotain "nykyaikaa". Päinvastoin kysynnän ja tarjonnan laki näyttää jäävän vanhanaikaiseksi.

Puutun yhteen juttuun (vaikka mahdollisuuksia olisi lukemattomia):

(Tosikko kun olen, en vain osaa hymähdellä tällaiselle, anteeksi.)

Kapitalismiin kriittisesti suhtautuminen ei suinkaan tarkoita, että vastustaisi vaikkapa modernia lääketiedettä.

Luonnontieteiden ja markkinatalouden kehityksen välillä toki on yhtymäkohtia, mutta talouden säätely ei tietenkään edellyttäisi siirtymistä yrteillä lääkintään. Päin vastoin: kapitalismi vaarantaa esim. patenteillaan lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden kehitysmaissa, ja tappaa äitejä ja lapsia juuri Virtasen kuvailemaan tapaan. Myös lääkkeiden tutkiminen ja kehittely yksityisissä yrityksissä markkinalogiikan ohjaamana (yhteiskunnan rahoittamien ja säätelemien tutkimuslaitosten sijaan) voi johtaa siihen, etteivät köyhien taudit edes kiinnosta tutkijoita. Onko raha sittenkään paras luovuuden ja vapauden tae? Näyttää, että vaikutukset ovat oikeasti juuri Virtasen esittämien vastaisia.

Kirsi Virtanen osoitti, ettei ollut perehtynyt kapitalismin kriitikoiden argumentointiin pelatessaan lähinnä stereotypioilla. Kriitikko on Virtasen katsannossa nostalginen vanhojen aikojen/Neuvostoliiton haikailija tai ekohippi/ekofasisti. Koko juttu perustui sellaiseen talousliberalistiseen eetokseen jossa ei ole mitään uutta sitten 1800-luvun lopun. Virtanen kyseenalaisti mm. lapsityövoiman käytön vastaisen taistelun tavalla, joka ei juuri poikkea viime vuosisadan vaihteen talousliberalistien sanahelinästä. Tällaisen ajattelun mukaan työ on kehittymättömissä oloissa eläville lapsille jonkinlainen pienempi paha. Ehkä lapsityön kriitikot voivat kuitenkin asiallisen työlainsäädännön ohessa esittää ja vaatia julkisen rahoituksen avulla järjestettävää koulutusta. Lapsityö ja halpa työvoima yleensäkin on nähty taloushistoriallisessa tutkimuksessa pikemmin kehityksen (automaation muodossa) jarruna kuin vauhdittajana.

Se että kritisoi nykyistä kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää, ei tarkoita negatiivista asennoitumista kaikkiin sen piirteisiin. En ymmärrä miten se voisi olla edes mahdollista, sillä olemme kaikki kapitalistisen teollistumisen historian lapsia. Tuottavuuden nousu, työnjaon eriytyminen ja aineellisen elintason kasvu ovat kiistämättömiä tosiasioita. Tietyt kapitalistisen talouden piirteet tai tendenssit on syytä asettaa abstraktin teoreettisen tarkastelun alle. Näin teki nerokkaalla tavalla Virtasen haukkuma Karl Marx. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa taloudelliseen reduktionismiin, jossa kaikki yhteiskunnan ilmiöt palautetaan taloudellisesta sfääristä (joka on nimenomaan abstraktio) johtuviksi. Vaikka kapitalistinen talousjärjestelmä saattaa talousuutisissa esittäytyä omana, muusta yhteiskunnasta ja todellisuudesta erillisenä systeeminään, se ei sitä tietenkään oikeasti ole. Jos tehdään teoreettinen erottelu ihmisten sosiaalisessa toiminnassa siten, että erotetaan poliittinen (sen enempää tarkentamatta mistä on kysymys) omaksi alueekseen, voidaan todeta että sillä on ollut (ja on yhä) valtava merkitys yhteiskunnan muotoutumiseen sellaiseksi kuin se on. Merkitystä on ollut myös sellaisella poliittisella toiminnalla, joka ei ole pitänyt pyhänä Virtasen palvomaa yksityistä omistusoikeutta. Tarkoitan vasemmistolaista työväenliikettä eri muodoissaan. Olisiko hyvinvointivaltiollinen kapitalismi mahdollinen esimerkiksi ilman ammattiyhdistysliikettä? Tulonsiirrot rikkailta köyhille sekä kollektiiviset palkankorotusvaatimukset nähtiin vapaan omistusoikeuden ja yritteliäisyyden tuhoajina 1800-luvulla. Samat huolenaiheet ovat säilyneet nykyisillä uusliberalismin ideologeilla ja heidän seuraajillaan – Virtanen mukaan luettuna. Pohjaa massamuotoiselle kulutukselle ei yksinkertaisesti olisi ollut ilman näitä punaisten pirulaisten ja silmille hyppivien työläisten vaatimia pikkujuttuja.

Yksityisomaisuuden suojan kannustavan vaikutuksen Virtanen nosti erääksi edistyksen ja hyvän yhteiskunnan tärkeimmistä edellytyksistä. Nykyisessä kapitalismissa ihmiset eivät työskentele ”omaan laskuunsa” vaan sen peruspiirteisiin kuuluu laaja palkkatyöläisyys (minkä Virtanen myös totesi). Kannustinvaikutus ei tule ”luonnostaan” vaan vaatii erimuotoisia kontrollitoimia. Kannustavuutta, jonka Virtanen antoi ymmärtää vapaan markkinatalouden myötäsyntyisenä ominaisuutena, joudutaan käytännössä tukemaan valtion ja työnantajien kontrollitoimin. Tästä tämän päivän esimerkkeinä Euroopassa kannustava sosiaaliturvajärjestelmä, joka pakottaa ihmiset työhön kuin työhön. Työnantajalla on tietysti liuta keinoja työntekijöidensä tarkkailemiseksi ja kontrolloimiseksi mm. valtiosta ja sen työlainsäädännöstä riippuen. Siellä missä yksityisomaisuuden suoja on parhain, täytyy työntekijän yksityisyyden suojan olla heikompi. Kameravalvonta kehittyneemmissä valtioissa (siellä missä ay-liike ei ole saanut läpi sitä rajoittavaa lainsäädäntöä) ja työnantajan palkkaamat kyylät vähemmän kehittyneissä saattavat toimia loistavina yksityisen omistusoikeuden suojelijoina. Näitä pakkokeinoja mielenkiintoisempaa pohdittavaa antavat toki historiallisesti kehittyneet ideologiset muodot vaikkapa kalvinistisen työetiikan muodossa. Pintapuolisesta, huonon kahvipöytäkeskustelun tasoisesta radio-ohjelmasta ei hevillä sellaiseen ponnisteta. Kapitalismin kritiikki ja yleensäkin yhteiskuntakritiikki on parhaimmillaan tunkeutumista juurille. Se ponnistaa tämän yhteiskunnan analyysista, eikä keinotekoisten utopioiden kehittelemisestä. Sen ansiosta saatetaan huomata että kapitalismikin on historiallisen kehityksen jatkuvasti muotoaan muuttava tulos, ei ikuisten luonnonlakien ilmentymä tai evoluution päätepiste. Saatetaan jopa huomata että sen rautaiset lait ovat ylitettävissä. Kritiikkiä on tietysti monenlaista, se on myönnettävä. Kaikkea sellaista ei tarvitse kuitenkaan tunkea saman nimikkeen alle. Yleisradion ohjelmia toimittavilta odottaisi edes hieman arkijärjen latteuksien kyseenalaistamista ja perehtyneisyyttä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kirsi Virtanen osoitti, ettei ollut perehtynyt kapitalismin kriitikoiden argumentointiin pelatessaan lähinnä stereotypioilla. Kriitikko on Virtasen katsannossa nostalginen vanhojen aikojen/Neuvostoliiton haikailija tai ekohippi/ekofasisti. Koko juttu perustui sellaiseen talousliberalistiseen eetokseen jossa ei ole mitään uutta sitten 1800-luvun lopun. Virtanen kyseenalaisti mm. lapsityövoiman käytön vastaisen taistelun tavalla, joka ei juuri poikkea viime vuosisadan vaihteen talousliberalistien sanahelinästä. Tällaisen ajattelun mukaan työ on kehittymättömissä oloissa eläville lapsille jonkinlainen pienempi paha. Ehkä lapsityön kriitikot voivat kuitenkin asiallisen työlainsäädännön ohessa esittää ja vaatia julkisen rahoituksen avulla järjestettävää koulutusta. Lapsityö ja halpa työvoima yleensäkin on nähty taloushistoriallisessa tutkimuksessa pikemmin kehityksen (automaation muodossa) jarruna kuin vauhdittajana.

Se että kritisoi nykyistä kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää, ei tarkoita negatiivista asennoitumista kaikkiin sen piirteisiin. En ymmärrä miten se voisi olla edes mahdollista, sillä olemme kaikki kapitalistisen teollistumisen historian lapsia. Tuottavuuden nousu, työnjaon eriytyminen ja aineellisen elintason kasvu ovat kiistämättömiä tosiasioita. Tietyt kapitalistisen talouden piirteet tai tendenssit on syytä asettaa abstraktin teoreettisen tarkastelun alle. Näin teki nerokkaalla tavalla Virtasen haukkuma Karl Marx. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa taloudelliseen reduktionismiin, jossa kaikki yhteiskunnan ilmiöt palautetaan taloudellisesta sfääristä (joka on nimenomaan abstraktio) johtuviksi. Vaikka kapitalistinen talousjärjestelmä saattaa talousuutisissa esittäytyä omana, muusta yhteiskunnasta ja todellisuudesta erillisenä systeeminään, se ei sitä tietenkään oikeasti ole. Jos tehdään teoreettinen erottelu ihmisten sosiaalisessa toiminnassa siten, että erotetaan poliittinen (sen enempää tarkentamatta mistä on kysymys) omaksi alueekseen, voidaan todeta että sillä on ollut (ja on yhä) valtava merkitys yhteiskunnan muotoutumiseen sellaiseksi kuin se on. Merkitystä on ollut myös sellaisella poliittisella toiminnalla, joka ei ole pitänyt pyhänä Virtasen palvomaa yksityistä omistusoikeutta. Tarkoitan vasemmistolaista työväenliikettä eri muodoissaan. Olisiko hyvinvointivaltiollinen kapitalismi mahdollinen esimerkiksi ilman ammattiyhdistysliikettä? Tulonsiirrot rikkailta köyhille sekä kollektiiviset palkankorotusvaatimukset nähtiin vapaan omistusoikeuden ja yritteliäisyyden tuhoajina 1800-luvulla. Samat huolenaiheet ovat säilyneet nykyisillä uusliberalismin ideologeilla ja heidän seuraajillaan – Virtanen mukaan luettuna. Pohjaa massamuotoiselle kulutukselle ei yksinkertaisesti olisi ollut ilman näitä punaisten pirulaisten ja silmille hyppivien työläisten vaatimia pikkujuttuja.

Yksityisomaisuuden suojan kannustavan vaikutuksen Virtanen nosti erääksi edistyksen ja hyvän yhteiskunnan tärkeimmistä edellytyksistä. Nykyisessä kapitalismissa ihmiset eivät työskentele "omaan laskuunsa" vaan sen peruspiirteisiin kuuluu laaja palkkatyöläisyys (minkä Virtanen myös totesi). Kannustinvaikutus ei tule "luonnostaan" vaan vaatii erimuotoisia kontrollitoimia. Kannustavuutta, jonka Virtanen antoi ymmärtää vapaan markkinatalouden myötäsyntyisenä ominaisuutena, joudutaan käytännössä tukemaan valtion ja työnantajien kontrollitoimin. Tästä tämän päivän esimerkkeinä Euroopassa kannustava sosiaaliturvajärjestelmä, joka pakottaa ihmiset työhön kuin työhön. Työnantajalla on tietysti liuta keinoja työntekijöidensä tarkkailemiseksi ja kontrolloimiseksi mm. valtiosta ja sen työlainsäädännöstä riippuen. Siellä missä yksityisomaisuuden suoja on parhain, täytyy työntekijän yksityisyyden suojan olla heikompi. Kameravalvonta kehittyneemmissä valtioissa (siellä missä ay-liike ei ole saanut läpi sitä rajoittavaa lainsäädäntöä) ja työnantajan palkkaamat kyylät vähemmän kehittyneissä saattavat toimia loistavina yksityisen omistusoikeuden suojelijoina. Näitä pakkokeinoja mielenkiintoisempaa pohdittavaa antavat toki historiallisesti kehittyneet ideologiset muodot vaikkapa kalvinistisen työetiikan muodossa. Pintapuolisesta, huonon kahvipöytäkeskustelun tasoisesta radio-ohjelmasta ei hevillä sellaiseen ponnisteta. Kapitalismin kritiikki ja yleensäkin yhteiskuntakritiikki on parhaimmillaan tunkeutumista juurille. Se ponnistaa tämän yhteiskunnan analyysista, eikä keinotekoisten utopioiden kehittelemisestä. Sen ansiosta saatetaan huomata että kapitalismikin on historiallisen kehityksen jatkuvasti muotoaan muuttava tulos, ei ikuisten luonnonlakien ilmentymä tai evoluution päätepiste. Saatetaan jopa huomata että sen rautaiset lait ovat ylitettävissä. Kritiikkiä on tietysti monenlaista, se on myönnettävä. Kaikkea sellaista ei tarvitse kuitenkaan tunkea saman nimikkeen alle. Yleisradion ohjelmia toimittavilta odottaisi edes hieman arkijärjen latteuksien kyseenalaistamista ja perehtyneisyyttä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kommentoimatta sen enempäà itse ohjelman sisältöä, oli kiva kuunnella vaihteeksi ohjelmaa, jonka kaltaista ei vielä hiljakkoin olisi uskonut YLE:n julkaisevan, brezhneviläisen aikakauden tiedonvälityksestä puhumattakaan. Mielestäni oli hyvä tuoda kapitalismia kerrankin positiivisesti esille vaikka vain pintaa raapaisemallakin. Ainoastaan hänen tiedonpuutteestaan johtuvaan uskovien ja uskontojen pilkkaaminen hieman häiritsee, vaikka puolustankin hänen ja muiden oikeutta omaan mielipiteeseen. Uskontokin (mika hyvänsä niistä monista) on alue, jota ei opi ymmärtämään siihen tutustumatta.

Hienoa että YLEstäkin tulee vaihteeksi jotain älyllistä ohjelmaa iänikuisen vasemmistosonnan lisäksi. Kiitos Kirsi!

Tämän palstan kommentoijien kuluneiden argumenttien tyhjyys ja suorastaan aggressiivinen hyökkäys osoittaa, että vastaaville ohjelmille olisi erittäin suurta kysyntää. En tosin ihmettele kommenttien tasoa, kun taistolaiskommunistipakinoitsijaakin pidetään näemmä "älyllisyyden" huipentumana.

Olen ennenkin kehunut Kirsiä, mutta teen sen taas. Ja jaksan ihmetellä kommentoijien puusilmäistä ääliövasemmistolaisuutta. Olis kivaa, jos kaikilla olis kivaa, mutta näin ei ikävä kyllä ole koskaan ollut eikä tule olemaan.
Mitä tulee siihen, että jossain menee huonosti ja jossain hyvin, niin voisiko sitä mitenkään selittää yhteiskunnan kautta. Ilman ihmisiä ei yhteiskuntaa ole olemassa. Ihmiset muodostavat yhteiskunnan. Natsien yhteiskunta oli paha, koska sen muodostivat pahat natsit?? Nyt änkyräkommentaattorit nyökyttelevät? Hyvä. Maailmassa on paljon pahoja maita, joissa ihmisiä pidätetään ja kidutetaan mielivaltaisesti, niissä nähdään nälkää, omaisuus jakautuu erittäin epätasapuolisesti ja korruptio rehottaa kuin feministin kainalo! Natseja ei ole ollut enää 65 vuoteen, mutta olisiko samalla analogialla mahdollista hakea näiden maiden rappion syytä sikäläisistä yhteiskunnista? Siis ihmisistä, jotka sen muodostavat?

Afikan köyhyys olisi siis kapitalismin parantavan voiman puutetta? Wow! Sivistyneet ihmiset eivät muuten pidä Marxia kommunismin perustajana, vaikka hän onkin keksinyt termin kapitalismi.

YLEn välittämä maailmankuva on yleensä aina tiukan marksilaista, mitä nyt välillä hieman ekomerkittyä meloonivihreällä. Hauskaa että joskus ääneen pääsevät muutkin kuin äärivasemmistolaiset toimittajat.

Hyvä Kirsi Virtanen,

Kenen elämä, keidenkä elämä on tullut jatkuvasti paremmaksi viimeisen sadan vuoden aikana? Missähän mielessä paremmaksi? No, onhan heitä, onhan meitä. Sinä ja minä. Ilman antibiootteja olisin minäkin kuollut vauvan kehtoon. Mutta suuri harmiko tuokaan olisi ollut?

Kenenkähän, keidenkähän kustannuksella meillä on nyt niin pehmonen, turvallisen tuntuisesti vähän ylipainoinen olo? Missähän maissa ne sellaiset mahtavat asua, ne joita on lukumääräisesti aina vain enemmän ja enemmän? Ne köyhät, likaiset ja tyhmät, joilla ei ole kykyä eikä kunnianhimoa rakentaa itselleen hyvää elämää.

Kuinkahan monta vuotta kestääkään vielä meidän pöyhkeä hyväolomme? Kunka kauan sitä oikeastaan on jo kestänyt? Miten verrata eri sukupolvien "hyvää elämää"? Eri kulttureiden? Alkoiko ihmisen hyvä elämä maan päällä silloin, kun keksittiin sähkö? Tai auto? Tai tämä tietsikka? Paraniko se elämä vuosi vuodelta ja paraneeko se koko ajan tästä edelleenkin aina vain paremmaksi elämäksi. Niin että meidän lapsenlapsenlapsenetclapsillaan olisi sitten lopulta aivan täydellisen ihana elämä?

Ainakin tiedämme kiistatta, että tänään, meidän todellisessa, tämänhetkisessä maailmassamme nk. kapitalistiseen liberalismiin rakentuva kultturimme on kovaa vauhtia uhkaamassa kaikkien maailman ihmisten olemassaoloa. Ja lukemattomien ihmisen ulkopuolisten eliöiden olemassaoloa. Johtuuko inehmojen rodun tulevaisuuden epävarmuus sitten kapitalismista sinänsä vai Johanneksen ilmestyskirjan ennustusten sisäistämisestä, tai uinuuko nykyisessä taloudellisessa maailmanjärjestyksessämme oikeasti jonkinlainen tuhon sikiö? Sitä olisi ehkä terveellistä pohdiskella.

Masentavan ohuesti ajateltu, vaihtoehtoja avaamaton ja yksisilmäinen radiopakina oli iso pettymys usein virkeitä kolumnejasi seuranneelle.

Hyvää kesää kuitenkin,
Mikael Helasvuo
Helsinki

Kai tämä oli sitä tunteella tehtyä ohjelmaa. Valitettavasti taloustutkimus ei edes ole sellaista, mitä Kirsi luulee. Toisaalta siinä tapauksessa, jos Virtanen näkee köyhyyden, nälän ja syrjäytymisen hyvänä asiana, niin mikäs siinä, en enää jaksa ohjelmia kuunnella. Jos äärioikeiston mielestä Ylessä on niin hirveästi vasemmistolaista, niin onhan heille sentään nyt yksi ohjelma.

Kirsilta tuli kerrankin asiaa. Se, että hän ei ole kansantalouden asiantuntija ei haittaa, sillä hän näkee asian aivan niin kuin enemmistö muitakin suomalaisia (kommenteissa tosin saattaa olla enemmistö "brezneviläisen ajan ja tiedonvälityksen" uhreja). Kirsi tekee sen saman johtopäätöksen, kuin perussuomalainen Matti Meikäläinenkin siitä, mikä on nostanut meidän kaikkien hyvinvointiamme. On turha lähteä jeesustelemaan yksityiskohdilla ja tulevaisuuden ennakoinnilla, etenkin kun sekin perustuu em. "breznevin ajan" luomaan pelon ajatusmalliin: kapitalistit ovat ahneita eivätkä ajattele huomista näin tuhoavat luonnon ja maailman". Kapitalistit ja kapitalistimaiden johdot ajattelevat huomista. He tekevat sitä jopa huomattavasti enemmän kuin mitä esimerkiksi itänaapurimme teki siihen aikaan, kun sen piti olla mallivaltio joka suhteessa ja jota nämä jeesustelijat ylistivät joka käänteessä (Suomestakin lähetettiin sinne nuorisoa opiskelemaan luonnonsuojelua, melkoista teatteria).
Moraalin puuttuminen tosin ei johda kuitenkaan koviin hyviin tuloksiin pitkällä tähtäimellä kapitalismissakaan. Sen puuttuminen lahotti entisen NL:kin melko nopeasti. Sen seuraukset tulevat riivaamaan NL:n entisiä osia vielä pitkään.

Kirsi Virtanen toi esiin varteenotettavan näkökohdan yrittäjien (ja myös yrittäjähenkisten) osuudesta kehitykseen.
Päättäjien tulisikin kaikin tavoin pyrkiä helpottamaan yrittäjien elämää ja varsinkin pienentämään lakimuutoksien aiheuttamaa riskiä yritystoiminnalle. Riski on yrittäjälle kustannustekijä; mitä pienempi riski sitä pienempi katevaatimus ja alempi hinta. Pienempi riski pienentää alalle tulon kynnystä ja alentaa hintoja kilpailun kautta.

Lohdullista, että joku valtamediassa jaksaa selventää tätä asiaa. Sellaiselle on enemmänkin tarvetta, kuten huomaa melkein kaikkien kommentoijien vastauksista. Kapitalismi on paras vaihtoehto ja jokainen joka ymmärtää mitä vapaa markkinatalous tarkoittaa, on samaa mieltä. Jokaisen joka on seurannut Kiinan, Viron ja Intian valtavaa nousua köyhyydestä vain reilussa vuoskymmenessä luulisi tajuavan tämän.
Mitä "kokeiluihin" ja "laajempaan katsantoon" tulee, niin onhan sitä kaikenlaisia yhteiskuntakokeiluja ollut maailman sivu. Jostain syystä vain vapaiden ihmisten vapaa keskinäinen kanssakäyminen eli demokraattinen kapitalismi tuntuu toimivan.

Onko kommentoijien mielestä ainoa kritiikki Kirsin juttua kohtaan vain se, että se ei edustanut oikeaa mielipidettä?

Mikä meni kommentoijien mielestä vikaan tässä Kirsin jutussa? Missä oli se looginen virhe? Voin sanoa ettei loogista virhettä ollut, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäi ajatuskuvio, jossa muutetaan Kirsin faktat Kirsin mielipiteiksi ja sitten hyökätään Kirsiä vastaan.

Toinen kommentoijien vilunkikonsti oli kritiikki kapitalismia vastaan, ilman termin oikeaa määritelmää. Esimerkiksi uusliberalismi on nykyään yleinen haukkumatermi kaikkea vastustettavaa kohtaan. Sitä käytetään usein myös asioista, joita haukkuja edustaa. Korporatismi on uusliberalismia, eli markkinatalouden ja sosiaalidemokratian yhteisvaikutusta. Valtiolla on pakkovalta, jota yritys käyttää hyväkseen turvatakseen erityisasemansa. Ilman valtiota ei olisi korporatismia, joten valtio tuo pahuuden uusliberalismiin.

Onko kapitalismi-sosialismi ja evolutio-luotu sama ongelma eri nimillä ? Onko Jeesus sosialisti ainakin puheiltaan, vai puhuuko hän jostain taivaallisesta talousjärjestyksestä ?

Tämä oli ehdottomasti surkein kuulemistani Kirsi Virtasen ohejlmista. Missä lymyää huumori, jolla Kirsi sai asian kuin asian näyttämään koomiset puolensa. Muutamassa viimeisessä ohjelmassa hän on puhunut totisesti ja tosissaan. Jotkut asiat ovatkin vakavastti otettavia, mutta ei niistä kannata tällä tavalla paasata. Se huumori, se puree paremin.
raija

Oikeastaan ei jaksa kuunnella moista jaarittelua joka kerta loppuun vaan suljen radion. Musiikkimaku on Kirsillä ihan ok. Suosittelen siirtymistä musiikkitoimittajaksi.

Oikeiston (ja joskus vasemmistonkin) nuhteettomat ritarit jaksavat käydä kylmää sotaansa vuodesta toiseen. Aina uusi sukupolvi löytää samat yksisilmäiset argumentit ja hurahtaa kritiikittömästi uskoon. "Kapitalismi on kaiken hyvän lähde ja jos et usko olet kelvoton kommunisti, Pohjois-Korean ihailija." Hei haloo, me muut lopetettiin sotimasta tätä sotaa parikymmentä vuotta sitten.

Eihän näihin samoihin virsiin viitsi reagoida, paitsi jos joku erityisen pöyristyttävä kärjistys tai väärinymmärrys osuu silmään -- tai korvaan.

Nyt onnistui tämä onneton pölvästi puolustamaan lapsityövoiman käyttöä!

Onneksi nämä virtaset lopulta hävisivät 1800-luvun Suomessa taisteltuaan vuosikymmenet lasten orjuuttamisen puolesta. Lapsityövoima kiellettiin ja miten kävi? Kostiko kapitalismi heti ja armotta? Ehkä se yritti, mutta patruunan oli siitä huolimatta nyt pakko palkata lapsen sijaan äiti ja lapsi olikin kohta verovaroilla kustannetussa koulussa, ehkä ilman kenkiä mutta koulussa yhtä kaikki. Tie hyvinvointiin oli auki.

Olihan siellä ohjelmassa muutakin, jonka tiimoilta voisin jos viitsisin päästellä höyryä, mutta antaa olla. Googlaa nyt kuitenkin 'market failures', että edes vähän parannut kritiikittömyydestäsi. Tai ehkä peräti voisit lukaista pari kirjaa. Suosittelen vaikkapa Joseph Stiglitziä tai Jeffrey Sachsia.

Jos taas haluat parantua malariasta, kokeile ikivanhaa kiinalaista, ehkä parhaiten toimivaa malarialääkettä, artemisia annuaa ;-)