Lihavuus - sairaus vai itseaiheutettu?

Lihavuus on itseaiheutettu tila, joka on seuraus vääristä valinnoista. Lihavuutta voidaan pitää myös syömishäiriönä samoin kuin anoreksiaa ja bulimiaa. Tilannetta ei helpota naistenlehtien epäterveellinen laihuuden ihannointi tai ihmedieetit. Mielestäni lihavat tarvitsevat apua syömishäiriöönsä samoin kuin muutkin syömishäiriöiset.

Mitä lihavien sakottamiseen tulee. Ymmärrän hyvin, että jos heiltä aletaan periä suurempia sairausvakuutusmaksuja ja korkeampaa hintaa lentomatkustuksessa. Vieväthän he kaksi paikkaa lentokoneessa joka tapauksessa.

Voihan hyvää iltaa!

Tämän aloitteen ehdottaja voisi mennä itseensä ja lakata syyllistämästä ylipainoisia, kyllä he veronsa maksavat siinä kuin laihatkin, joten tällaisten asioiden ehdottaminen on aivan turhaa.
Tehdäänkö lihavasta ihmisestä entisajan musta ja kehitysvammainen, eli piilotetaan nurkkaan, ettei yhteiskunnan imago kärsi, toivon mukaan aloitteen tekijä ei opeta lapsilleen tällaista syrjintää.
Lihava ei ole rikollinen ihminen, jolle voi asettaa sakkoja ulkoisen muotonsa perusteella, se on syrjivää toimintaa ja kielletään perustuslaissa, laiha ei ole oikeutettu etuuksiin ulkoisen olemuksensa perusteella.
Opastaako aloitteentekijä kansalaisia syrjivään toimintamuotoon.

Kärsin lapsuudessani huomaamatta jääneestä karsastuksesta, joka heikensi koordinaatiotani. Koulukiusattuna ja arkana jäin myös kilpailuun ja joukkuepeleihin suuntautuneessa koululiikunnassa aina viimeiseksi. Opin pitämään liikuntaa pilkan ja kidutuksen välineenä. Jos saatoin jollain tekosyyllä laistaa liikunnasta, jätin sen mieluusti väliin.

Vasta aikuisena, ystävien tuella, olen oivaltanut, miten ihanaa liikunta onkaan. Erityisesti joogan ja jousiammunnan rauhallisuus vetoavat minuun ja uinninkin olen löytänyt uudelleen. Olen hyvässä kunnossa ja elämä hymyilee.

Mielestäni liikuntaa tulisi lisätä jo päiväkodeissa, erityisesti ulkoleikkien muodossa. Koululiikunnassa voisi toki säilyttää myös kilpailut, mutta esim. joukkueisiinjakoa ei saisi jättää lasten omalle vastuulle. Liikunnan tulisi myös olla monipuolista ja antaa lapsille onnistumisen elämyksiä.

Tärkeintä on opettaa lapset pienestä pitäen rakastamaan liikuntaa ja omaa kehoaan - ja oppimaan, että se on huolenpidon arvoinen.

Olen vuosikymmeniä sitten terveydenhoitajan aloitteesta ja avulla vuoden mittaan laihduttanut lähes 40 kiloa. Sittemmin 10 noista kiloista "pyrkii" tulemaan takaisin ja kerta kerralta niistä eroon pääseminen on ollut vaikeampaa - vaikka miten tietäisin "kaiken" oikein syömisestä.

Runsas vuosi sitten löysin jostain lehdestä artikkelin lääkkeestä nimeltä Acomplia - ja onnistuin ylipuhumaan työterveyslääkärin sen koekäyttöön - ja sen avulla onnistuin pudottamaan n. puolen vuoden aikana n. 12 kiloa. Ja sen jälkeen on taas kulunut jo yli puoli vuotta ja kilot ovat pysyneet poissa - siihen olen taas hyvin motivoitunut onnistuneet laihtumisen jälkeen.
Ok, lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia ja tälläkin lienee jenkeissä havaittu komplikaatioita masentuneilla - mutta omalta osaltani mitään sivuvaikutuksia ei ollut ja enemmän masennuin liikakiloista kuin laihtumisestani!

Mutta - julkisuudessa lääkkeistä puhutaan äärimmäisen vähän, laihduttamiseen liitetään aina tahdonvoima ja kieltäytyminen vaikka helpompiakin keinoja on tarjolla. Tuo lääke nimittäin tuo sen tahdonvoiman ja kun kilot kuitenkin putoavat pidemmän ajan kuluessa, niin kyllä se samalla opettaa taas kerran, että tämän verran voit syödä.

Jotenkin tuntuu ettei ongelmaa halutakaan oikeasti ratkaista - vaan jatkaa lihavien syyllistämistä!

Ohjelmassa todettiin, että köyhät ovat lihavia.

Ei tullut mieleen, ettei köyhällä ole varaa olla laiha? Se kun on niin, että terveellisimmät ruoka-aineet ovat myös kalleimpia. Köyhiä siis ohjataan lihavuuteen taloudellisin keinoin. Ehkä tämä on myös keino vähentää köyhien määrää, sillä lihavuushan on riski myös eliniän kannalta??? Eikähän köyhällä ole muutenkaan varaa riittävään terveydenhoitoon.

Monesti kuulee ajattelemattomia kommentteja siitä, ettei ruokajonoissa olevilla voi olla ruoanpuutetta heidän lihavuutensa perusteella. No, leipäjonoissa jaetaan pääasiassa jauhoja ja ryynejä ja muuta vastaavaa. Ja nehän lihottavat, mutta nälkäänsä niitä on kuitenkin syötävä.

Köyhää tietysti voisi velvoittaa kulkemaan vastaavasti enemmään, vai? Vaan mistäpä riittävä määrä kenkiä sitä varten, että pystyy liikkumaan? Itsellä on tällä hetkellä se tilanne, että mietin kahdesti, voinko lähteä liikkeelle, jotta kengät kevään kestäisivät. Uusiin kun ei ole varaa.

Onpas käsittämättömän huonoa tekstiä. Minusta toimittajan puhe on kiihottamista ihmisryhmää vastaan. Jos tälläinen sallitaan YLE:ssä niin miksei sitten ihan mikä tahansa ihmisien ominaisuuksiin kohdistuva solvaus. Toimittajan puheessa ei ole huumoria, joka pehmentäisi sanomaa. Sen sijaan toimittaja puhisee ja tuhahtelee närkästyneesti lihavien muille aiheutuvista ongelmista puhuessaan. Huono toimittaja. Enpä enää koskaan kuuntele.

En nyt oikein löytänyt sitä vitsiä tästä ehkä "nokkelaksi" ja "hauskaksi" tarkoitetusta ohjelmasta. Sen sijaan sitä samaa kuulin, mitä olen nyt tässä saanut kuulla niin kauan kuin muista.

Terveisiä siis ylipainoiselta ihmiseltä. En vain mitenkään tunnistanut jutusta itseäni. En ole koskaan "lihonut", vaan olen ollut ylipainoinen lapsesta lähtien. Sen sijaan pudotin nuoruudessa painoani viitisentoista kiloa, jonka jälkeen olen jäänyt vielä melko paljon ylipainoiseksi - painoni on pysynyt samoissa lukemissa n. 15 vuotta.

Olen melko onnellinen. Minulla ei ole sairauksia, ei ylipainoon liittyviä eikä muitakaan. Kolesterolini oli viime mittauksessa 3. Jos minua huvittaa, käyn toisinaan luistelemassa tai pelaamassa jääkiekkoa. Käyn pyörällä töissä. En löydä nykyisessä tilanteessa merkittävää motivaatiota painonpudotukseen. En vain ymmärrä missä minun ongelmani vain on.

Sanoisin että lihavuuden syyt ja vaikutukset ovat niin moninaisia, että on kohtuutonta ryöpyttää tällaista tekstiä jonkunlaisena "nokkelana" totuutena tunnin verran radiossa. MInun aamuni alkoi aika paljon huonommin kuin se olisi voinut alkaa.

terv. ylipainoinen mies

Ihmispopulaatiossa tapahtuvia muutoksia ja trendejä on tutkittu tilastotieteen keinoin jo kauan. Tilastot ja Gallupit ovat olleet suosittua kansanhuvia sanomalehdissä britti-imperiumin huippupäivistä 1800-luvulta lähtien.

Myös armeijat eri puolilla maailmaa ovat tutkineet ja tilastoineet vuosittaisia sisäänottoeriä melko kattavalla populaatio-otannalla. Kolme merkittävää trendiä on jatkunut tasaisesti noin viimeisen sadan vuoden ajan: jokainen uusi sisäänottoerä on ollut hieman älykkäämpi, pitempi ja painavampi kuin edellisten vuosien erät.

Älykkyyden ja pituuden tasaista nousua viimeisten vuosikymmenten ajan on molempia kutsuttu "akseleraation" nimellä, ja molemmille on esitetty selitykseksi ravinnon laadun ja saatavuuden yleinen paraneminen. Perimän muutokseen näin lyhyessä ajassa ei olla haluttu uskoa (epigenetiikka on tosin vieläkin lapsenkengissä), mutta ravintotieteellä sen sijaan on aina ollut suuri merkitys armeijoille. Viimeistä selitystä näille populaatiotrendeille ei varmasti vielä olla kuultu.

Tilastotieeteen vaarana on tulkintojen selektiivisyys. Tunnuslukujen ideana on juurikin poimia suuresta informaatiomassasta vain oleellisena pidetyt asiat. Mutta mistäpä tilastoon perustuvaa lehtijuttua lukeva voi tietää, ettei mitään olennaista ole jätetty pois?

Lihavuuden terveysriskit ovat suurimmalta osaltaan tilastollisia riskejä, ja varmasti tilastollisesti tosia. Mutta samaa tilastollista ajattelua pitäisi soveltaa myös laihduttamisesta puhuttaessa. Tutkimukset nimittäin kertovat, että riippumatta laihdutusmenetelmästä, 98% painonpudottajista palaa viiden vuoden sisällä alkuperäiseen painoonsa ainakin kerran. Jos tätä tilastoa toistettaisiin julkisuudessa samalla varmuudella kuin lihavuuden terveysriskeistä kertovia tilastoja, kaikki jo tietäisivät, että pysyvä painonpudottaminen, siis sellainen josta ehtisi saada pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, on tilastollisesti mahdotonta.

Mutta toki onnistuneen laihdutuksen vaikutukset kestävät sen aikaa, että ehtii ottaa hymyilevät "jälkeen" -kuvat. Ja harrastavathan ihmiset lottoakin, tilastollisista todennäköisyyksistä piittaamatta.

Tuolla asenteella on maailmassa saatu paljon pahaa
aikaan: siis "koska olet erilainen, epäilen että aiheutat
sillä minulle/yhteiskunnalle lisälaskua ja olet muutenkin
laiska, veltto ja halveksuttava".
Kuinka haluaisit nämä erilaiset ihmiset poistaa junista,
lentokoneista,silmistäsi? Sopisiko keskitysleiri vähära-
vintoisella dieetillä? Ai, sitä on jo kokeiltu.
Tarkista asenteesi ja laajenna ymmärrystäsi ihmisistä ja
maailmastasi. Aloita peilistä.Suvaitse erilaisuutta.

Tervehdys,

Tulipa sattumalta radiosta tämä ohjelma niin, että olin kuulolla. Tämän päivän YLEn Aamu-TV:ssä vähemmistövaltuutettu ja sähköisen maailman sananvapausjärjestön EFFI ry:n edustaja keskustelivat sananvapaudesta ja siitä, mitä saa sanoa ja mitä ei.

Jos oikein ymmärsin, vähemmistövaltuutetun mukaan väestöryhmistä käytetyt loukkaavat nimitykset (kuten tietyn naapurimaan ihmisistä käytetty r-sana tai tummaihoisista käytetty n-sana) ovat tuomioperuste (eli voi rapsahtaa rangaistus) paitsi kunnianloukkausjutuissa, myös silloin, kun niitä käytetään loukkaavasti ryhmistä. Vähemmistövaltuutettu viittasi tuoreeseen oikeustapaukseen, jossa espoolainen Mikko Ellilä tuomittiin käräjäoikeudessa nettijulkaisustaan.

Kun nämä kaksi sattuivat samana päivänä korviin, tuli mieleen, että onko näissä kahdessa ilmaisussa (nettisivusto ja tämä radio-ohjelma) mitään periaatteellista eroa? Radio-ohjelmassa käytettiin monia yleisesti erittäin loukkaavina pidettyjä termejä ja ilmaisuja ylipainoisesta väestönosasta, ja peräti myös lapsista. Onkohan YLEssä mahdettu tämän ohjelman tiimoilta miettiä leivättömän pöydän ääreen joutumisen riskiä?

Aiemmin olisin arvellut, että tämä radio-ohjelma ilman muuta olisi pysynyt laillisen sananvapauden piirissä ja tuollaiselle pohdinnalle ei olisi erityistä tarvetta, mutta vähemmistövaltuutetun kannanotot ja espoolaismiehen saama tuomio muuttavat näkökulmaa. Aikanaan kun asia oli esillä, vilkaisin tuota sivustoa, josta espoolaismies nyt tuomion sai, ja minusta oli yllättävää että sen katsottiin menevän rikoksen puolelle. Kyseessä oleva lakipykälä on ymmärtääkseni tämä pykälä rikoslaista:

"Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Minusta ohjelmassa oli paikoin loukkaavista termeistä huolimatta myös ajatuksia herättävää pohdintaa. Jos ohjelma olisi käsitellyt vain aikuisia ihmisiä ja esitetty niin että kohderyhmä olisi ollut vain aikuiset (kuten esim. TV:n puolella monissa ohjelmissa selvästi merkittynä on), olisi helppo todeta, että ei tuossa mitään sellaista ollut jota ei aikuisen ihmisen tulisi kestää.

Vanhempana kuitenkin tulee mieleen, että mitä vaikutuksia ohjelmalla mahdollisesti on nousevaan polveen, kun ohjelmassa käsiteltiin aika lailla myös lapsia. Erilaiset syömishäiriöt ja niihin liittyvä aiheettomasti itsensä liikalihavaksi lukeminen kun eivät kuulemma ole lasten keskuudessa nykyään erityisen harvinaisia. Vähemmistövaltuutettu tuntuu nykyään hanakasti ottavan kantaa oman alueensa asioihin ja muistankohan oikein, että tuo oikeusjuttukin käynnistyi vähemmistövaltuutetun (tosin aiemman) toimesta. Lapsiasiavaltuutetulla ymmärtääkseni on keskustelevampi ote, joten ehkä asiaa voisi käsitellä rauhallisemmin. Olisi hienoa jos vaikka ohjelman tekijä voisi keskustella asiasta lapsiasiavaltuutetun kanssa ja kertoa, millaisia näkökulmia tuli esille.

Oikeata asiaa. Olen jo aikoja sitten ajatellut, että matkustajat ja laukut pitäisi punnita yhdessä. Saisin silloin kuljettaa vaikka norsunpoikasta mukanani ilman kuluja.

Itse "kärsin sellaisesta 3-4 kg liikapainosta, ja tiedän kokemuksesta kuinka vaikeata sen laihduttaminen on. Voin vaan siis kuvitella kuinka vaikeata on päästä eroon esim 50 kg ylipainosta. Liikunta ei paljon laihduta, ellei sitä harrasta raivokkaasti (kokemusta on) ja jos on valtava ylipaino, ei jaksakaan. Siis ainoa kelvollinen keino on, ettei alunperin edes lihoisi tuollaisiin kilomääriin.

Olen tässä eri mieltä Kirsi Virtasen kanssa, että se olisi niin pelkästään omasta halusta kiinni, että pääsee liioista kiloistaan eroon.

Mutta länsimaisen elämäntavan seurausta varmasti ja tulee olemaan melkoinen sairauspommi tulevaisuudessa kaikkine seurannaisineen.

Mielestäni olennainen kysymys on, miten lihavuudesta voi puhua. Lihavuus on julkisen mielipiteen mukaan ongelma, mutta lihavuuteen on vaikea puuttua, sillä on epäselvää, missä kulkee loukkauksen raja (ks. ensimmäinen kommentti). Asioista pitäisi voida puhua avoimesti ja siksipä olisi mukavaa, jos lihavat ottaisivat asiaan kantaa vaikkapa näissä kommenteissa. Miltä tuntuu olla lihava? Onko Kirsi oikeassa väittäessään, että on itseään niin paljon häpeäviä lihavia, etteivät ulos kotoa enää kehtaa lähteä, ja sellaisia lihavia, jotka palavat halusta näyttää kuinka sujut ovat kehonsa kanssa. Paljonko on sellaisia lihavia, jotka kokevat olevansa ihan normaaleita ihmisiä muiden joukossa?

Ja sitten on kysymys siitä, kenen syytä yleistyvä ja voimistuva lihavuus on ja miten siitä voidaan päästä eroon -- kaikkien ihmisten hyväksi. Elintarviketeollisuus ja sen tavoittelemat voitot ovat minun vastaukseni. Kun rahan tulo mittaa menestystä, muut seikat kuten ihmisten terveys voidaan jättää sivuun. Ehdottomasti en kannata ylimääräisiä maksuja lihaville ihmisille. Lihavat ovat minun nähdäkseni elintarviketeollisuuden markkinointistrategioiden ja elintason kasvun uhreja, ja vaikka heillä onkin mahdollisuus taistella omaa lihavuuttaan vastaan, on kohtuutonta vaatia sitä heiltä, sillä lihavuuden alkulähde on muualla. Lihavia ei voi vaatia korjaamaan sitä pahaa, minkä yritysten strategiat ovat aiheuttaneet, ja samalla sallia yritysten jatkaa juoniensa punomista.

Suomi on pullollaan itse aiheutettuja sairauksia. Jos ei muuten, niin elämällä niin vanhaksi, että varmasti joku vaiva tulee. Voimme tietysti poimia näitä vaivoja yksitellen tai yhteensä ja kuvitella, että kärjistävillä pakinoilla tuotetaan jotain positiivista. Mahtaakohan onnistua maassa, jossa suurin ongelma taitaa olla peräti runsaat, vakavasti masentuneet ihmiset. Käsitykseni mukaan suomalainen, siis alleviivatusti syntyperäinen suomalainen ei tee yhtään mitään oikein. Muistamani mukaan hän juo väärin, syö väärin, nukkuu liian vähän tai liian paljon, urheilee itsensä hengiltä tai istuu sohvassa itsensä hengiltä, tupakoi tai ainakin väärässä paikassa, liikkuu liikaa omalla autolla tai tunkeilee ruuhkabusseissa, harrastaa liikaa tai liian vähän, tienaa liikaa tai liian vähän, on kelvottoman kieroileva veronmaksaja tai onneton yhteiskunnan elätettävä köyhäläinen. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Itse olen jo aikaa tehnyt sen johtopäätöksen, että koko kansa on ihan väärä. Nyt vain reippaat toimittajat ja hallintomiehet poliitikkojen tuella etsimään parempaa kansaa.

Hyvä Kirsi Virtanen!

Olen pitkän elämäni aikana huomannut, että ihmisiä suututtaa kaikkein eniten kun heille sanoo totuuden. Varsinkin kun se koskettaa heitä itseään. Edellinen kirjoittaja tuntui olevan sitä mieltä, että läskiä ei saa sanoa läskiksi, ryssää ryssäksi, neekeriä neekeriksi jne jne. En ymmärrä sellaista kaksinaismoralistista kiemurtelua. (En suinkaan tarkoita, että lihavalle pitäisi sanoa päin naamaa "hei sä oot läski")Sinä puhut ohjelmassasi yleisellä tasolla kohdistamatta sitä kehenkään yksilöön!? Pidän tyylistäsi sanoa asiat halki!! Viimeviikkoinenkin ohjemsi oli hyvä!! Tähän maahan kaivataa suorien puheiden lisäksi suoria tekoja,lässyttelyn sijaan!

Kiitos. Ihailija

Maailmassa kuolee jatkuvasti nälkään paljon ihmisiä sekä suuri joukko ihmisiä kärsii liikalihavuudesta. Populaa löytyy varsin paljon myös tuosta välistä. Länsimaisen yltäkylläisyyden syömätavoilla liian suuri populaatio on kuitenkin kaikkein pahin ongelma kokonaisuuden kannalta jos vaikka kaikki maapallon ruokavarat jaettaisiin täydellisen tasaisestikin.

Lihavuus on ongelma. Varmasti. Mutta ei vähiten lihaville itselleen. Tuskin kukaan lihava istuu kotona ja tyytyväisenä tuijottelee löllyvää lihaa hymyillen, että onpas mukava olla näin laiska ja iso.

Suurin osa lihavista kärsii lihavuudestaan ilman, että siitä joku asioikseen radiossa morkkaa. Ei lihavalle tarvitse ilmoittaa, että olet lihava ja se on epäterveellistä. Kyllä suurin osa lihavista osaa haukkua itse itsensä aamuisin peilin edessä.

Laihduttajiakin näistä "läskikasoista" löytyy. Ikäväkyllä pienentyminen ei ole helppoa, eikä niin kukaan varmaan odotakaan. Tupakoinnin lopettaminen on itselleni ollut sata kertaa helpompaa kuin laihduttaminen.

Tämä pakina oli kuin lapsuuden koulun piha, muille hauska, mutta "pullukalle" tuskallinen. Miten voimme kieltää lapsiamme kiduttamasta toisia, jos itse aikuisena sorrumme samaan kenenkään kieltämättä. Saahan asioista puhua, mutta asiallinen sävy olisi syytä säilyttää. Olikohan toimittaja kiusaaja jo koulussa?

Varmasti hoikentuminen tekisi ylipainoisille hyvää. Sitä en epäile. Olo varmasti paranee. Tämä ei kuitenkaan ole se keino, jolla tilannetta parannetaan. Omasta halusta ja tahdosta hoikistumisen pitää alkaa, eikä siinä riitä mikään syyllistämisen määrä.

Varmasti yhteiskunta säästäisi rahaa, jos lihavuudesta johtuvia tauteja ei olisi. Onneksi me ylipainoiset sentään älyämme kuolla nuorempana eläkettä nostamasta.

Eikä niitä XXXL kokoisia hameita ja paitoja yleensä ihan samalla hinnalla saa kuin pieniä. Erikoiskokoisesta mallistosta saa yleensä maksaa myös erikoishintaa. Eikä niiden vaatteiden tyylissäkään aina hurraamista ole.

Tämä radiojuttu kuulosti vähän parodialta. Toimittaja ottaa kuluneen aiheen, josta pakinoi käyttäen tietystä ihmisryhmästä mahdollisimman vastenmielisiä ja inhottavia ilmauksia, jonka lisäksi vielä syylistää tuota ryhmää. Tämä kaikki kohtuullisen pokerinaamaisesti, vailla huumoria. Eihän tällaista voi kukaan tosissaan tehdä? Eihän?

Toimittaja Virtaselle tiedoksi, että ihmisryhmä, josta hän pakinoi, tietää ongelmansa. Heille on kerrottu se esimerkiksi työterveydenhuollossa, kouluterveydenhuollossa ja tiedotusvälineissä. Monesti, monella eri tavalla. Pakinasi ei tuonut ahaa-elämyksiä tai mitään uutta tietoa muutenkaan.

Jos tämä juttu oli parodia, niin sitten tämä oli aika hyvä. Se oli sitten tosin tarkoitettu minua älykkäämmille.

Jotkut kommentoijat eivät ilmeisesti normaalisti kuuntele Kirsi Virtasta, koska luulevat hänen puhuvan tosissaan ja omasta näkökulmastaan. Olen ymmärtänyt, että pakinoissaan hän ei oikeasti puhu ollenkaan omasta puolestaan vaan esittää jonkun yleisen kliseen ja sitten puolustaa sitä. Mutta tässäkin jutussa tulee kyllä ilmi monta asiaa, jotka ovat Suomessa vialla. Esim. että on hirveästi painostetaan ihmisiä olemaan sellainen kuin itsensä oma standardi vaatii ja täydellinen suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan. Kuitenkin ihmisillä on paljon ongelmia, jotka eivät ole selvästi havaittavissa, mutta jotka tulevat yhteiskunnalle vähintään yhtä kalliiksi. Oliko esim. Jokelan koulumurhaaja läski, syrjäytyneestä perheestä, ym.? Nyt juuri on tullut selvääkin selvemmäksi, millaisia ongelmia Ilkka Kanervalla on. Ja epäilen kyllä, ettei Stubbkaan mikään niin loistava oikeasti ole: hänellä on perhe, mutta vaimon ja lasten on oltava valmis aina vaan uhrautumaan isän uran eteen. Kyllä nykyään pitäisi vaatia, että mies, joka rupeaa isäksi, myös panostaa siihen. Mutta uraansa ajavaa miestä ei nähdä ongelmana.
Eli ongelma on mielestäni tässä hyvin kaksinaismoraalisessa yhteiskunnassa. Joidenkin ongelmat ovat ilmeisiä, joidenkin niin piileviä, ettei niitä ongelmiksi uskoisi.
Lihavat eivät ole mikään vähemmistökansanryhmä enempää kuin laihat kuikelotkaan tai punatukkaiset tms. Ryssittely ja nekruttelu kylläkin on etnistä vähemmistöä kohtaan suunnattua.

Tänään olisi hyvä päivä kuolla..., tuli mieleen tuota lihavuusesitelmää kuunnellessa. Ei tarvitisisi enää kokeilla temppua toisensa jälkeen, ei tarvitsisi elää vanhaksi, oikeanpainoiseksi, terveeksi seniiliksi, jolla ei ole mitään henkistä annettavaa tai otettavaa keneltäkään, ei tarvitsisi panikoida, selviääkö rakas lähimmäinen bulimiastaan hengissä, jaksaako rakentaa kovan kuoren tätä maailmaa vastaan, jossa tärkeintä on olla kansantaloudellinen lottopotti, ikuisesti nuori, positiivinen, ulospäin suuntautunut, sanavalmis, rehellinen, mitä naapurin vikoihin tulee ja kohtelias, mitä omiin tulee. Ei tarvitsisi olla täysin epäonnistunut, aina kaiken väärin valinnut, ikänsä ilmaista työtä tehnyt läski...Nyt olisi hyvä nukahtaa pois auringonpaisteeseen. Säästyisi kasa rahaa valtiolta.
Onneksi en ole yksinäinen ihminen. Minulla on ilman omaa ansiotani muutama sellainen ominaisuus, etteivät minua ihan kaikki kaihda. Pakko jaksaa.

Hei!
Kuuntelin tänään ohjelman lihavuudesta ja se oli mielestäni hyvä.
Haluan vain kommentoida jauhopussin hintaa. Paikallisessa marketissa nimittäin kahden kilon vehnäjauhopussi maksaa 0,85 ja kilon pussi päälle euron.

Kiitos kaikista Yle 1:n ohjelmista.

Terveisin
Senja Rannikko
Kotka

Huumorin on tarkoitus viihdyttää kaikkia. Tietenkin on ihmisiä, joihin tietty huumori ei pure. Mutta se ei ole huumoria, että sanomalla pyritään kohdistamaan negatiivista huomiota johonkin ihmisryhmään esim. parodian keinoin. Se on loukkaavaa, yksinkertaisesti.

Moni asia, jota haluaisin kommentoida, on jo edellä sanottukin. Mutta haluan vielä tuoda kuitenkin esille sen, että ulkonäkö on muodostunut sairaalloisen tärkeäksi. Tunnen muutamia nuoria tyttöjä, esiteinejä, joiden kanssa välit on hyvät, vaikka itse olenkin 20 kg ylipainoinen. Heillä JOKAISELLA on ainakin hieman häiriintynyt käsitys ulkonäöstään; pitää laihduttaa, maha on kauhea, jalat läskit jne. Minulle he puhuvat näitä, vaikka jalat on kuin tikut jo valmiiksi. Lisäksi tunnen kolme bulimikkoa! Olen kysynyt miten he voivat olla näin ison (en sano lihava) ihmisen seurassa, niin heidän kommenttinsa on, että kun olen kuulemma vaan niin kiva, ettei minua osata pitää isona. Ja minä en toimi lasten ja nuorten parissa työn puolesta. Nämä nuoret ovat omasta tuttava- ja naapurustopiiristäni!

Hmmm.. eli tuleeko totuus tässäkin tapauksessa lapsen (esiteininkin) suusta, eli he vielä osaavat arvostaa muita ihmisinä? Mutta me aikuiset omalla itsekeskeisellä maailman katsomuksellamme myrkytämme kasvavien lasten ja nuorten maailmaa? Näin juuri asia on minun mielestäni ja uskon monen muunkin olevan samaa mieltä.

Eikö tarpeellisempaa olisi alkaa tekemään ohjelmia aiheista, jotka edistävät henkisen hyvinvoinnin saavuttamista, avoimuutta, toisten hyväksymistä, jne? Ja riivittävää riittää varmasti poliittisellakin saralla, esim. kuinka toimeentulon varassa elävät toimeentulominimin alapuolella ja varaa on vain ostaa sitä rasvaista lenkkimakkaraa ruuaksi, koska se on vain euron kipale. Tämä oli vain nyt yksi esimerkki, aiheeseen liittäekseni.

Ei lihavuus ole vain laihduttamisesta kiinni. Jo taustalla voi olla monenlaista tekijää, jotka ovat aiheuttaneet lihavuuden. Henkinen painostus ei taatusti auta ja kaikkein naurettavinta on se, että hoikka ihminen, joka ei ole koskaan ollut ylipainoinen, antaa laihdutusneuvoja sellaisille, joilla on ylipainoa enemmäin kuin 5 kg.. Sama kuin flunssapotilas pelkillä flunssakokemuksillaan neuvoisi syöpäpotilasta itsensä hoidossa..

terveisin

Lihava kypsä nainen, joka on kuin onkin sinut itsensä kanssa ja jopa onnellinen :)

En kuullut juttua, joka on kirvoittanut näitä mielipiteitä, mutta itse, 20 kg ylipainoisena ja liikakilot työpaikkakiusaamisen uhrina itselleen kehittänyt, en ymmärrä että joku on kuvitellut pakinan olleen vitsin. Tai huumoriksi tarkoitetun. Huumori on kaukana, kun terveys murenee eikä väsyneenä jaksa "ottaa itseään niskasta kiinni". Yksinäisillä ihmisillä se on vielä vaikeampaa.

French living in Finland, understand quite well Finnish especially Kirsi Virtanen, which I have to honor her professionalism, is speaking crystal clear.

However, the ideas expressed during her column Wednesday 2nd are horrifying.

Humor, parody, satirical… you must understand that a great majority is taking what you are saying very seriously.
Your speech is proposing only discrimination and culpability.
In what world do you want us to live??
You suggest a place where overweight related diseases are not taken in charge.
You suggest a world where overweight people will pay more in the plane, are forbiden to buy chocolate, will pay more expensive clothes…etc, Jesus! You cannot imagine the strong images I have when I hear you, but I cannot express them, it will not pass the censorship and will hit your rights for free speech which is not acceptable.
The counter examples are endless, should our beautiful hockey player pay more their plane ticket?
What about the anorexic girl? let her die, she just needs to eat more.
What about the young men having a car accident? He was driving 5km/h too fast, siis itseaiheuttanut, let him die.
And suicide and…etc etc.

Please please we need little bit of humanity, tolerance, open mind ness, acceptance of others differences but still be able to point the problems and try to solve them, it’s so obvious but everybody wants to be thin, sporty and healthy.
Sami

Enpä ehtinyt kuuntelemaan lähetysaikaan, mutta ajattelin että eipä hätää kun on tuo Areena.
Mutta nyt kysyn, missä viipyy ohjelman mp3- versio?
Ei voi olla niin, että ohjelma siellä joskus on ja joskus ei.
Se joko on tai sitten ei.

Pettynyt :(

Mielestäni Kirsti Virtanen lihavuus ohjelmallaan on asunut yli kaikkien kohtuullisuuksien rajojen, eikä häntä tämän jälkeen pidä lähetykseen päästää! Näin törkeää tekstiä, joka tallasi yhden ihmisryhmän täysin lokaan, en ole ikinä kuullut!
Kirsti Virtasen arvot, ihmiskäsitys ja yleistietous ovat verrattavissa esim. natsien juutalaisvainoissaan esittämiin käsityksiin.
Kirsti Virtanen - Me olemme juuri ja ainoastaan sitä mitä pääkallomme sisältä löyty. Aivot määrittelevät minämme ja toimintamme ei ulkonäkö eivätkä läskit!

Minulla on sisar joka on elämänsä taistellut ja tarkoitan todella taistellut painonsa kanssa, ja on nytkin juuri sellainen henkilö, joita ääni inhosta väristen kuvasit ohjelmassasi. Kuitenkin hän on johtavassa asemassa työssään. Hän on hoitanut ja hoitaa tehtävänsä ja perheensä erinomaisesti. Hän on pidetty, arvostettu ja mielestäni aivan ihana ihminen. Istuisin ilomielin hänen viereensä bussissa, sillä hän saa kanssaihmisensä voimaan hyvin. Ei oksentamaan kuten sinä!
Olen iloinen että sisareni ei kuullut puhettasi, sillä sanomasi saattaa ajaa tarkoittamasi kelvottomat yksilöt itsemurhaan asti.

Yhteiskunnassa riittää todellisia ongelmia kuten mainitut itsemurhat, heikompiosaisten kohtalot, toisen ihmisen hyväksikäyttö eri tavoin...
Oma ohjelmasi oli samaa sarjaa. Käytit erään ihmisryhmän ongelmaa hyväksesi oman itsesi ja erinomaisuutesi korostamiseksi.

Yle1:n ja Radio Peilin kuuntelija

”Kirsi Virtanen aloitti nimikko-ohjelmansa Radio 1:ssä vuoden 2007 alussa. Palautetta ohjelma saa paljon: kuuntelijat käyvät ohjelmaa kuunnellessaan joko raivon partaalla tai ilon huipulla.

Kirsi onnistuu puhumaan tunnin tikustakin - mitään asiaa väheksymättä tai liikaa kunnioittamatta.

Liikoja kumartelematta, mutta lämmöllä ja huumorilla hän tarjoaa kuulijoilleen uutta tietoa - ja tuulettaa samalla rohkeasti vanhoja uskomuksia ja asenteita!”

YLE Radio 1:ssä keskiviikkoisin klo 9.06 - 10.00.

Hei !

NÄIN ON, kuten YLE:n sivustolla kuvaillaankin kyseistä ohjelmasisältöä.

Tsemppiä Kirsi!

~ Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ~

Elämää ei kannata ottaa niin vakavasti :)

YLE Radio 1:sen kyseisen kellonajan arkiaamuisista lähetyksistä, vielä jäljellä tämä, viikon mielenkiintoisin kuuntelunautinto ~ Iloinen purskahdus ~

Kaikki tuki Kirsille ~ jaksamista ~ ohjelmasi vankkoja kannattajiakin löytyy, vaikkakin positiivinen KIITOS jää liian usein sanomatta ja jää negatiivisen arvostelun varjoon, MEITÄ ON.

terveisin
~ Hannu ~ :)

Jk.
Kommentointi EI KOSKE nimenomaisesti juuri tätä keskiviikon 2.4.2008 klo 9.06 ohjamaa.

virtanen onnistuu. kuunnelkaa nyt hyvät ihmiset sitä ohjelmaa tarkemmin -siinä säälitään läskejä!

Hei.

Ohjelmasi ovat usein oivaltavia, joskaan en oikein pidä tavastasi puhua.

Lihavuus ON ongelma eikä hyväksi kellekään. Silti asiaa voi käsitellä inhimillisesti ja ihmistä arvostavasti.

En panisi pahakseni jos saisit tuosta viimeisimmästä vedostasi kenkää.

Se koira tosiaan älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Kirsi Virtanen heitti lihavuusohjelmassaan sellaisella kalikalla, että jotakin koiraa ei enää kenties tarvitse heitellä. Päälle vain korkeintaan kevyet mullat. Tai lihavat.

Miksi koiria pitää muuten heitellä kalikoilla? Ketä se palvelee? Kliseet eivät ainakaan palvele tasapuolisesti kommentoijaa ja kohdetta.

Hyvän artikkelin on kai tarkoituskin kirvoittaa keskustelua. Hyvä hyvä!
On todellakin jo aika puuttua ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen, joiden luulen olevan yksi suurimmista ongelmista tällä hetkellä!! Etenkin lasten ja nuorten keskuudessa.
Voisiko tällä olla myös ratkaisu kyseessä olevaan aiheeseen!?

menen ja syön ne sydänlääkkeet kerralla, kaikki 300. On Kirsi Virtasella hauskempi elämä, kun ainakin yksi läski hänen ansiostaan häipyi kansantaloutta rasittamassa.

Aivan samaa mieltä! Upeasti koottu! Lisää. Lisää!
Totuuden kertojilla ei ole ystäviä, mutten itseään sairaiksi syöneitä ja heidän tekohilpeyttään halua kuunnellakaan. :)

Olen joskus kokeillut, miten nopeasti ylikilot saa aikaiseksi. Ihmisen täytyy todellakin vetää ämpäritolkulla kaikkea mahdollista sairaalloisen paljon, jotta pysyvät makkararenkaat saa aikaiseksi! Joten olen päätellyt tästä, että sairaalloisen lihavat ihmiset syövät koko valveillaoloaikansa ja luulen, että he toimivat kuten alkoholistit --> syövät salaa ja piilottelevat syömisiään sekä valehtelevat syömisiensä oikean määrän. 'Halkopinossa on pimeä makkara ja leivos.'

Riippuvuus kuin riippuvuus, korvien välissä ---> hoitoon!

Sinä, joka uhkasit syödä 300 sydänlääkettä kerralla. Olet pateettinen. Ja sinulla on paha olo. Mutta älä pahasta olostasi Kirsiä syytä. Tekosyy tämä ohjelma sinulle on, jos 300 pilleriäsi syöt. Tekosyyn löydät aina. Koeta selvitä muuten.

Turha syyllistyä pikkupuheista. Hieno ohjelma!

Hyvinvoiva ihminen ei ulkoista sisäistä pahaa oloaan tuolla tavoin. Vahinkokaan tämä ei ollut. Iso kasa tietämättömyyttä ja pystynokkaista toisten mielten tarpeetonta pahoittamista. (R)(F)asismia. Yleltä limbo.

Minustakin ohjelma ylitti hyvän maun rajan, esimerkiksi toistuva nimittely oli asiatonta. Mutta toisaalta siinä vain ylitettiin normaali korrektius, joka tosin on kullankallis arkielämässä.

Toisekseen sairaalloinen lihavuus (tyyliin jenkkilihava, jota harvemmin Suomessa näkee) on oikeasti yhteiskunnallinen ongelma ja kertoo paljon nykymaailmasta.

Mutta te ohjelmasta loukkaantuneet... jospa ohjelma olisikin käsitellyt vaikka narkomaaneja, jotka ovat yhtälailla yhteiskunnallinen ongelma ja jotka yhtälailla ovat riippuvaisia huumeestaan ja siksi aiheuttavat paljon kaaosta ympärillään. Olisiko teillä riittänyt sympatiaa heille?
Tai jos ohjelma olisikin käsitellyt syömishäiriöitä sairastavia, johon tosin liiallinen syöminenkin lasketaan. Kyllä heitäkin ruoskitaan mediassa ja yleisen mielipiteen turvin aika ronskistikin välillä. Esimerkkejä on vaikka kuinka, mutta jokaisella on omat kipupisteensä.
Ja lihavien lasten ja koululiikunnan suhteen Kirsi oli oikeassa!

Lentokone-esimerkissä tuli taas tällainen sananmuoto vastaan: "...ja kun lentoaika Thaimaaseen on yli 10 tuntia..." Thaimaaseen? Sehän on ThaiMAA, siis esim. englanniksi Thailand. Emmehän sano matkustavamme "Swazimaaseenkaan", tai "Alankomaaseen", tai mitä näitä maita nyt sitten onkaan. Vastaavaan muotoon törmää kylläkin yllättävän usein erilaisissa yhteyksissä.

Itse tuota "läskikysymystä" en aio tällä kertaa kommentoida, paljonhan siitä onkin jo näköjään juttua riittänyt...

Aika paljon meni ohjelma-ajasta "räjähtämäisillään olevan läski-ihramakkaraämmän" sun muiden sanojen tavaamiseen.
Onnea valitsemallasi tiellä. Jatka samaan malliin. Todella hyvin osaat näytellä. Ohjelmasi on ehdottomasti parhain hupi-ohjelmia Ylellä. Tällaista laadukkaasti tehtyä hömppää lisää kiitos!

Nyt vasta oivalsin, miksi nykyajan viihde- ja huumoriohjemat ovat yleensä niin idioottimaista pelleilyä: siksi tietenkin, että typerä kansa ymmärtäisi, ettei niitä kuulu ottaa tosissaan.

Nyt, kun mainio toimittaja Kirsi Virtanen tekee melko hyvää ei-idioottimaista viihdettä, jossa pääteesiä ei sanota suoraan ja jossa viihde pitää kaivaa syvempää, typerä kansa ei sitä huumoria tietenkään löydä. Se alkaa huutaa suutuksissaan, vaatia kirjoittajaa syytteeseen ja jopa uhata itsemurhalla! Huh huh!

Olen itse lievästi ylipainoinen, ja nuorempana minulla oli ylipainoa enemmän. Omassa ystäväpiirissäni on normaalipainoisia, ylipainoisia ja alipainoisia ihmisiä, eikä minulla ole asenne- eikä muitakaan ongelmia minkään ihmisryhmien kanssa. Luulen, että suurin syy tähän on hyvä itsetunto ja maalaisjärki. Itsetunto ja maalaisjärki estivät minua myös vetämästä minkäänlaisia palkokasveja hengityselimiini Virtasen radio-ohjelman vuoksi.

Minä olen 30-vuotias n.40kg ylipainoinen nainen. Olen sairastanut keskivaikea depression ja siihen liittyneen ahmimishäiriön, jonka seurauksena painoni nousi jyrkästi. Depressio saatiin hoidettua, se on taakse jäänyttä elämää ja voin nykyään oikein hyvin.
Mutta kilot jäivät ja niistä on aivan hirvittävän vaikea päästä eroon.

Mielestäni olen kärsinyt tarpeeksi. Jos minua tästä veilä verottaa tai sakottaa alettaisiin, olisi se kyllä epäoikeudenmukaisuuden huippu! Uskomatonta törkeyttä edes ehdotella moista.

Tällaisia loppuun asti harkitsemattomia kommentteja ei pitäisi ilmoille heitellä ollenkaan. Ylipainon kertymiseenkin voi olla monia syitä ja usein syy sille että ihminen syö yli tarpeensa löytyy syy jostain syvemmältä, taustalla olevista ongelmista tms.

Olen itse kahden lapsen äiti, lapseni ovat hoikkia, samoin mieheni. Lapsilleni en ikinä haluaisi opettaa tuollaista maailmankatsomusta - että erilaisia syrjitään ja sakotetaan erilaisuudestaan! Miten kovaksi sitä voi ihmisen maailmankatsomus mennä? Missä on suvaitsevaisuus? Lähimmäisen rakkaus? Lähimmäisen auttaminen? Ja jos aloitteen tekijä ikinä väittäisi tämän aloitteensa olevan lähimmäisen auttamista, hän valehtelisi - kahdesta syystä: ensinnäkin hän itse kysyi, että "pitäsiikö laihojen jotenkin hyötyä siitä että he ovat tahdoltaan lujia", eli omaa etua tavoitellaan ja toisekseen ongelmista rankaisu ei ole auttamista.

Veroni se maksan minäkin - ja minun maksamistani veroista hoidetaan esim. tupakoijien ja alkoholistien sairauksia, itseaiheutettuja nekin, mutta minä en valita vaikka verorahojani siihen käytetäänkin. Ristinsä on kullakin kannettavana - autetaan toinen toisiamme, lämpimästi ja ymmärtäen, ei syyllistäen ja rankaisten.

Minua ei ainakaan sen enempää kannusta laihduttamaan se, että minua ylipainostani sakotettaisiin tai verotettaisiin - se tekisi minut vain vihaiseksi!
Meitä mahtuu tänne maailmaan monenlaisia, pitkiä ja pätkiä, hoikkia ja isokokoisia, vaaleita ja tummia, tupakoivia ja ei-tupakoivia jne jne jne.
Se, joka haluaa omiin ongelmiinsa apua, toivottavasti sitä saa. Mutta ei syyllistetä ja rankaista ihmisiä ongelmistaan! Siitä ei totta vie seuraa mitään hyvää.

Mihin siis johtavat monet rajoitukset, joita ylipainoinen kohtaa. Niistä mainittakoon sairaaloiden tutkimuskoneet (kestävät tietyn kilomäärän, eikä siten voida tutkia), verinäytteitten huono saanti (ronkkimista verinäytteitä otettaessa), lääkeannosten epämääräisyys aineenvaihdunnan määrittämisen vaikeuduttua jne. Riski todellakin sairastua kaikenkarvaisiin nivelvaivoihin (estää liikunnan), sokeritautiin (rajoittaa elämää), lähes kaikkiin muihinkin sairauksiin. Voidaanko lihavuus määritellä masennuksesta johtuvaksi elämänhalun huonoksi motivaatioksi, kuten tupakointi, alkoholin käyttö, kala-allergisen kalansyönti ym. ym. Missä veteenpiirretty viiva sitten piilee, se taitaa olla veden alla, liekö suorastaan jäässä!? Lt

MOI!

Itsekin noin 20 kg ylipainoisena tiedän, että ylipainoiset sairastavat paljon enemmän. Itselläni ei vielä ole diabetes-, verenpaine- yms. lääkkeitä, mutta riski on suuri. Vaikka minä ja kaltaiseni maksamme veroja, niin kulutamme verovaroja runsaasti terveyspalveluina tms.

Minäkin painoin vuosi sitten 10 kg vähemmän, mutta nyt on jotenkin lipsahtanut... Ystäväni kanssa tapaamme kerran viikossa; asumme lähekkäin. Punnitsemme toisemme ja mittaamme vyötärönympärykset. Halpaa painonvartiointia, suosittelen muillekin.

Olen laiska liikkuja, mutta pyöräilen päivittäin työmatkani, noin 8 km päivässä. Helppoa ja halpaa! Lisäksi käyn jonkun verran kävelyllä.

Hyvää syksyä ja kohtuullsesti pikkujoulusyömisiä ja -juomisia kaikille kohtalotovereille!

Eirene

Minusta oli ihan mukava kuunnella tärkeää tietoa huumorilla höystäen.Kyllä pani miettimään omaa syömistä ja liikkumista. Ei pitäisi loukkaantua eikä syyllistyä, sillä hyvää asiaahan tuo oli.Ei kaikki pysty painoa hallitsemaan, sillehän ei voi mitään.Yritetään!

"Riippuvuus kuin riippuvuus, korvien välissä ---> hoitoon!"

Mutta eikös se hoito maksa ja sehän kuluttaa verovaroja.... Huh huh.

Yksi asia kannattaa pitää mielessään - ihmiset lihovat hyvin hyvin erilailla, aineenvaihduntoja ja elimistöjä on erilaisia. Minä olen ylipainoinen, mutta en todellakaan syö koko valveillaoloaikaani enkä piilottele ruokaa!
Laiha mieheni voi syödä suuria määriä ja vaikka minkälaista ruokaa, mutta paino hänellä ei tuppaa nousta... Hän ei harrasta liikuntaa, eli siitäkään ei ole kyse. Päivämme vietämme aika lailla samalla aktiivisuudella, paitsi että mieheni on istumatyössä ja minä seisomatyössä. Hän on ollut koko lapsuutensa ja nuoruutensa alipainoinen, nyt reilu kolmekymppisenä on jo normaalipainon puolella, mutta edelleen hyvin laiha - ja syö kuin hevonen. Minusta tuntuu joskus ettei minun tarvitse kuin katsoa suklaapatukkaa, niin jo se löytyy lanteiltani... Painoni heittelee paljon ja helposti ja sitä kertyy nopeasti.

Yritänkö nyt todistella sinulle, että en syö liikaa? En tietenkään! Kun kerran olen ylipainoinen, niin selvästikin olen syönyt omaan kulutukseeni nähden liikaa. Mutta se että sinä olet kokeillut kuinka vaikeaa sinun on lihoa, ei tarkoita sitä että voisit tuloksesi yleistää meihin kaikkiin, se ei vain mene niin!
Toiset myös laihtuvat helpommin kuin toiset. Joskus kilot ovat niin pirun sitkeässä ja tuntuu järkyttävältä laskea kaloreita jne viikkotolkulla ja tulos on 200g miinusta....joskus se menee niin. Joskus taas lähtee kilo viikossa. Mutta motivaation ylläpito jumivaiheissa on usein vaikeaa.

Sokeririippuvuus on tosiasia, sen olen minäkin huomannut, mutta apkkohoitoon tässä ei ketään voi alkaa viemään. Itse on apua koitettava hakea...on muuten yllättävän vaikeaa, minä olen apua esim. terveydenhuollonpiiristä hakiessani kohdannut hirveän paljon vain olkien kohauttelua ja käsien levittelyä.

Tuomitseminen ja haukkuminen ei ratkaise mitään! Tällaisten kommenttien kirjoittajan maailmankatsomuksen täytyy olla säälittävän kapea... "Kun en minä liho muuten kuin syömällä ämpäreittäin, niin ei kukaan muukaan..." Voi voi...me kun ei kaikki olla samanlaisia.

Aaaah, rasistisia loukkaavia kommentteja ja "suoria tekoja" - kyllä sitten kelpaisi ja olisi meillä parempi maailma, niinkö? Hohhoi...
Ja kun niitä suoria tekoja kaipasit ja tätä "toimittajaa" ylistit, niin hän ehkä puhuu ja provosoi, mutta teot...? Not likely...

Täysin samoilla raiteilla ajatukset täällä! Kyllä ylipainoinen usein ihan itse itseään morkkaa ja itseinho on läsnä joka päivä - itseinho on yksi suuri syy diettien epäonnistumiseen! Miten se auttaa että vielä oikein radiossa haukutaan???

Ja erittäin hyvä pointti tuo kiusaaminen... Minuakin kiusattiin koulussa lapsena ja siitä jää tuskalliset muistot ja pysyviä jälkiä itsetuntoon. Nyt kahden lapsen äitinä haluan opettaa lapseni siihen että "te ette saa kiusata ketään ja kellään ei ole oikeutta kiusata teitä." Mutta millaista esimerkkiä näyttää aikuiset??? Oikein julkisesti haukutaan ja arvostellaan! Opeta siinä sitten lapselle, että kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa...

Erittäin hyvä tieteispakina, kuten Kirsin ohjelmat yleensäkin.
Lihavuus ( & alkoholismi) on kansamme suuria ja yhä lissäntyviä itseaiheutettuja yhteiskunnalle erittäin kalliiksi käyviä sairauksia. Siinä ei hyssyttely auta vaan potkut persuuksiin. Hyssyttely ei ole todellista välittämistä näiden ongelmien kanssa painivia kanssaihmisiä kohtaan. Todellista välittämistä on ensinnäkin nimittää asioita oikeilla nimillä, puhua ongelmista ja asettaa rajat syömiselle (juomiselle) sekä ravintokäyttäytymiselle. Syyllistäminen on todellista välittämistä. Syöppöjen (ja juoppojen) elämä on vaillinaista, epämukavaa, epäterveellistä ja päättyy usein ennenaikaiseen kuolemaan. Näitä ongelmaisia tulee auttaa todella ei hyssytellä.Onhan olemassa helpot keinot ongelmien ratkaisuun.

Selvä se

Ihminen syö ja lihoo, mutta asiaan vaikuttaa koko elämäntilanne, psyyke ja henkinen jaksaminen. Miten kukakin itseään hoivaa. Syö, juo, rakastaa, pelaa,,,,

Se että on reilusti ylipainoinen ei kerro ihmisestä mitään, kun elimistöön on häiriötila syntynyt on sen korjaaminen laihduttamalla ja painonhallinnalla aivan toinen asia kuin +-5 kg. Moni reilusti ylipainoinen on laihduttanut elämänsä aikana satoja kiloja, -20 tai -30 kg voi olla aivan mahdollista saavuttaa. Esittämäsi pakkolaihdutuskeskukset saattaisivat olla hyvinkin suosittuja reilusti ylipainoisten keskuudessa. Nykyään ei tällaisia täyshoito-ohjelmia ole olemassakaan kuin päihteidenkäyttäjille. Ongelma on kuitenkin terveydellisesti ja kansantaloudellisesti sekä yksilön kärsimysten suhteen samaa luokkaa, joissain tapauksissa.

Harmi todella ettei ihmisen laihdutushistoriaa voida lukea ulkoapäin, vaan kaikki lihavat ovat laiskoja ja itsestään piittaamattomia...

Kyllä lihavuus on kaikissa tapauksissa itse hankittua ja johtuu varmaankin monista eri syistä. Kuitenkin lihaviksi tullaan ja lihavina pysytään vain suun kautta nautitun ravinnon energiapitoisuuden ollessa liian suuri. Liikunnalla ei normaali ihminen voi paljoakaan tilannetta parantaa paitsi mitä tulee aineenvaihdunnallisiin ja ajankäyttöön liittyviin tekijöihin. Kun liikkuu ei ole ainakaan silloin syömässä. Pitkä kävelylenkki voi jo itsessään olla dieettinen.

Paras neuvoni liikalihavuudesta kärsiville onkin, että vähintään 5 tuntia ennen nukkumaan menoa pidättäydytään kaikesta muuta ravinnosta paitsi kalorittomista juomista ja 1-2 hedelmästä. On selvää, että nukkuva ihminen ei kuluta. Siksi yötä vasten tankkaaminen ei ole järkevää. Varsinkin hitaasti sulavia ja rasvaisia ruokia on vältettävä jopa 8 tuntia ennen yöpuulle asettautumista. Jos niitä nyt ylipäätäänkään kovin usein on järkevää syödä. Aamulla saa sitten jo nauttia ihan kunnollisen aamupalan ja näin saa pidettyä sokeritasonsa kunnossa läpi päivän.

jos nuo väärät ruokasuositukset ja älytön lisäaineeineshiilarimössö tarjonta olisikin yksi syy lihavuuteen ja lisääntyvään lihavuuteen diabetekseen. Minäkin olen tapellut älyttömien ravitsemusterapeuttien kanssa, jotka sitä kevyt roinaa aina tarjoaa. Hiilihydraattitietoinen ruokavalio pittää timmissä ilman älytöntä itsensä kiduttamista. Pekka Puska on johtanut kansaa harhaan...

Syyllistäminen on todella kaukana välittämisestä! Huomaa että tämän kirjoittajan kokemus tällaisten ongelmien henkisestä puolesta on todella vajaa... Hyssytellä ei pidä ja asioista saa ja pitää puhua, mutta syylisyyttä knataa mukanaan hyvin moni ylipainoinen - raskasta syyllisyyttä - ja se ei auta mitään. Se vain on henkistä painolastia ja luo itseinhoa, joka ei myöskään auta mitään. Ylipainoiset usein syyllistävät itse itseään niin raskaasti...mutta se ei auta heitä laihtumaan. Eikä ulkopuolelta tuleva syyllistäminen auta sen enempää.

Itse en tuota liikalihavuuteen tai lihavuuteen liittyvää ohjelmaa kuullut.

Itse kuulun nykyään ihmisryhmään, jolla paino heittelehtii vähän niinkuin jojo narun päässä. Välillä lihoo, välillä laihtuu.
Mutta kyllä syömisen määrä ja mitä syö, liikunnan vähyys, tietokone, auto ja kännykkä ovat ne tekijät, jotka ovat edistäneet omaa lihomistani. Eli omalta osaltani voin sanoa, että omilla valinnoilla ja tekemisillä on osuutta lihomiseen.

Kyllähän kaikki itse tietävät tai ainakin aavistavat itse, ovatko lihavia,laihoja vai normaaleja.
Mutta mitäs sen väliä, mihin ryhmään kuulut, jos on "tasapainossa itsesi kanssa". Ja usein ongelma piilee juuri siinä...ei ylipainossa vaan huonossa itsetunnossa

Minusta Kirsi Virtasen ohjelma on hyvä. On hyvä, että sanotaan suoraan...ohjelmassahan ei ketään yksittäistä henkilöä morkata, mutta näyttää siltä, että moni tunnistaa itsensä Virtasen jutuista...ja loukkaantuu ihan syyttä..mutta kannattaa kääntää se positiiviseksi asiaksi...se saattaa olla hyvä sysäys myös itsetutkiskeluun
ko. ongelman suhteen.

Ja sehän on päivän selvää, että kukaan muu ei saa lihavaa laihduttamaan,ei lääkärin sanonomiset tai ne jotka haukkuvat läskiksi.... se "tahto" laihtua tulee lihavalta itseltään.

voi harmi miten meni kirsi nyt metsikköön...
äänensävyä myöten ei kirsi ollut tasoaan...

yksinkertaista ja typerää yläasteikäisen
uhoamista tärkeästä aiheesta...

tietysti kirsi provoili mutta nyt ei vain
ollut tasokasta provoilua vaan lähinnä
tuli mieleen että kirsuliinin ote alkaa kirvota...

noh toivotaan ettei tason alamäki jatku...
aihe olisi ollut herkullinen...
on tainnut kirsiä joku pullero joskus töniä
kun on traumat läskejä kohtaan näin jäänyt...

Aikamoista tuubaa monet kommentit. Sekä se, että lihavuudesta pitäisi rangaista koska se on vain tahdovoiman puutetta kuin sekin, että tuosta kovin verisesti maksaisi vaivaa loukkaantua. Liekö vain maistunut tekijästä niin nokkelan hyvältä omat sanakäänteet, ettei itsekuri toiminut, vaan innostui ahmimaan aihetta..?

Suurinta tuubaa on kuitenkin koko virallisterveellinen ravintokäsitys ja ruoan elintarvikkeistuminen. Ihan yhtä lailla kuin alkoholismi on aivokemiaa eikä alkoholisti siksi voi hallita juomistaan (on siis eri asia juoda paljon tai olla alkoholisti), niin samoin nykyruoka aiheuttaa ihmisille "ruokaholismia". Valtavan moni on tietämättään sokeri- ja hiilarikoukussa ja silloin syöminen on hyvin vaikeasti tahdonvoimalla hallittavissa. Myös lukematon määrä hoikkia on tässä jamassa jojoilemassa: väsyttää etenkin aterioiden jälkeen, jatkuvia mielitekoja, paino ja mieliala heittelee. Ihminen voi syödä pääpiirteittäin ihan niin kuin on opetettu, mutta lihoa silti.

Minusta tämä kansa on lihotettu perunalla, leivällä, sokerilla ja höttöeineksillä. Hyvä ruokavalio jos pitää saada vähällä rahalla paljon vatsantäytettä isolle joukolle, mutta ei jos pitäisi saada HYVINvointiyhteikunnan ihmiset laihtumaan ja voimaan oikeasti hyvin. Itse lähdin kyseenalaistamaan lautasmallia ja lopetin lähes kokonaan viljan, perunan, eineksien ja sokeripitoisen ravinnon syömisen (kuten monet hedelmät). Jotenkin kummassa se "tahdonvoima" alkoikin toimia ja olo koheni kohisten, vaikka muut kauhistelivat ruokavalion "vaarallisuutta".

Nähty on kuinka hminen on lihonut ja kärsinyt väsymyksestä 1500 kalorin päiväsaannilla ja myöhemmin laihtuntu ja voinut hyvin 3000 kalorilla eli koko ravinto-opin 1+1=2 kaloriajattelu pitäisi kyseenalaistaa ja korvata aineenvaihdunnan kokonaisvaltaisella ymmärtämisellä. "Syö vähemmän kuin kulutat" voitaisiin korvata vaihtoehdolla "Älä varastoi jos et kuluta", jolloin loppuisi se jojoilua aiheuttava kituuttaminen. Ja hyvät raaka-aineet kunniaan eli alv-remontilla alennusta lihan ja kasvisten hintaan, einekset, karkit ja limpparit taas maksakoon "haittaveroa" kuten viina ja tupakkakin! Ei syyllistäisi ketään, vaan ohjaisi kulutusta kuten edellisilläkin.

Lihavuus on siis ongelma, jota pitäisi kansallisella tasolla lähestyä aivan uudesta näkökulmasta ja tarjota ihan muuta apua kuin että pidä itseäsi nälässä niin kauan että 30 kg on lähtenyt. Itse olen aina ollut iloinen, lihava, toimelias ja liikkuva ihminen, mutta laihtumisen avuksi ei terveydenhuolto tai valistus ole koskaan tarjonnut muuta kuin epäonnistumisia. Yhden totuuden puhujat sanovat, että syö vähemmän ja kevyempää, älä syö illalla, vältä rasvaa, syö perunaa... Ei auttanut. Sen sijaan laihduin kaloreita laskematta, syömällä kun sopivalta tuntui, lisäämällä hyvälaatuisen rasvan määrää ja syömällä aidosti ravinteikasta ruokaa. Paino tippui, kolesteroli tykkäsi, vointi loistava. Meitä on jo melkoinen joukko, jotka voivat vahvistaa vuosien kamppailun jälkeen, että virallisten suositusten mukainen ruokavalio vain ei toimi meille. Milloinkahan suositusten antajat alkaisivat miettiä, miksi valistus ei pure kevyttuotteiden pauloissa olevan kansakunnan lihavuus- tai diabetesongelmaan? Pitäisikö oikeasti tehdä jotain muuta kuin hyssytellä tai syyllistää - joko uskallettaisiin tarjota vaihtoehtoja?

Olen todella lihava, ylpainoa ainakin 40kg. Olen onnellinen liikakiloistani huolimatta, enkä aio laihduttaa ikinä. Suosittelen kaikille pientä ylensyömistä, koska siitä tulee niin hyvä olo. Sitäpaitsi suklaa on todella hyvää..nam. En ymmärrä miksi lihavuudesta puhutaan ongelmana, minulle se ei ole ongelma vaan onnen lähde.

Kaikke hyvää Kirsille ja viimeisellä tuomiolla tavataan!