Kaikki ruuasta ja siitä mitä syöt.

Tämä laskutehtävä on varmaan tarkoitettu humalaisille.
Kirsi, oot ihana!!! Mä syön mustia banaaneita.
Tulevaisuudessa on pulaa ruuasta koska maailman
väkiluku kasvaa koko ajan. Ottaisin Sinut vaimokseni
jos olisit vapaa! Hik!

KV:n kokemus ns. laaturavintolasta vastaa melkoilailla omaani eräästä toisesta Helsinkiläisestä G:llä alkavasta huippuravintolasta. Palvelu oli juuri noin töykeänlaista ja ulkoa opeteteltujen litanioiden toistoa. Olihan se ruokakin syötävää mutta ei minusta mitenkään erikoista, mutta rehellisesti sanoen ylihintakerroin oli vähintään 4. Parhaat elämyksethän ruoasta saa, kun jossain viihtyisässä ja edullisessa pikkupaikassa saa "yllättävän" hyvää ruokaa. Suomessa tämä valitettavasti on harvinaista, ulkomailla ehkä yleisempää - toki sielläkin on monesti karvaasti pettynyt.

Ruuan myrkyllisyys on tosiasia, mutta tähän paras lääke on ns. terve maalaisjärki: syö monipuolista ruokaa ja kaikkea kohtuudella - itse asiassa parasta olisi syödä kaikkea hiukan niukasti.

Nyt tuli kyllä semmoista kauhutietoa,että syöminen on paras lopettaa, mutta siinä käy kuten ennen sanottiin: käy niin kuin mustalaisen hevosen: kun oppi olemaan syömättä kuoli! Eihän tuo ollut uutta , sillä media on täynnä tuota samaa; nyt tieto tuli vaan kerralla pakattuna ja Kirsimäisellä tyylillä.
Onnittelut Kirsi rohkeudesta: sinulla on neljä lasta, se jo vaatii rohkeutta, ja sitähän sinulta ei puutu eikä kai mieheltäsikään. Edellinen kommentaattori oli ihan myyty edessäsi!
Mahtaako Hans Välimäki sanoa sinulle vielä päivää? Siivotonta tämä meidän mässäily, mahan palvonta/nirsoilu on!

Kirsi Virtanen provosoi - varo provosoitumista.
Sananvapaus on hieno länsimainen arvo, mutta on muistettava, että näin sallitaan myös savolaistyylinen puhe - vastuu siirtyy kuulijalle. Tarkista ovatko asiat niin kuin olet kuullut. Tämä on erityisen vaikeaa kun on selvitettävä ruuan turvallisuutta kemikalisoituneessa maailmassamme, jossa on tutkittu yksittäisten kemikaalien terveysvaikutuksia, mutta ei tiedetä juuri mitään niiden yhteisvaikutuksista.
Ruuasta on niin paljon informaatiota, että tieto hukkuu sen syövereihin.
Voiko Kirsin puheenvuoron käsittää parodiaksi ruuan ympärillä riehuvasta infomyrskystä?

Ravintolaruuan arvo ei liki koskaan ole hinnan väärti.

Viime viikonloppuna söin seurueessa pienen kuhanviipaleen ja vähän rössypottua. Hinta 37 e. Jos olisin etukäteen tiennyt, olisin tyytynyt lasiin vettä...

Hei Kirsi,

miten teidän nelihenkinen perhe syö 350 eurolla kuussa? Meillä on ruokalasku noin kaksi kertaa noin suuri ja ollaan yritetty olla säästäväisiä ja vertailla hintoja. Ja neljä on meitäkin. Heitä muutama vinkki!

Moi Kirsi,

minusta olisi kiva kuulla sinun tyylilläsi kerrottuna se, miten aikuiset jopa ajokortilliset ihmiset käyttäytyvät, kun kadulla tulee vastaan lastenvaunut. Siis miten he kuvittelevat, että lastenvaunulla on kaikkien odotusten vastaisesti jalat eikä neljä pyörää. Miten se, toisin kuin vaikka auto, voisi astua askeleen sivulle.

Nyt kun olen hoitovapaalla, kuuntelen radiota paljon, ja samalla tämä lastenvaunuasia on ajankohtainen. Ulkona liikkuessa joskus mietin itkeäkö vai nauraa.

Tuo, että suomalaisissa ruokakaupoissa heitetään aivan hyvää ruokaa pois siksi, että se ei ole samana päivänä leivottua tai ei ole enää tuoreista tuoreinta, on aivan täyttä totta.

Olin opiskeluaikoina suuressa marketissa siivoamassa ruokakaupan puolella ja sain joka ainoa päivä todistaa sitä, kuinka kymmeniä kiloja syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitettiin pois ja puristettiin lukolla ja suojaaidalla turvattuun roskapuristimeen, jotta dyykkarit eivät pääsisi apajille.

Hirvittävää tuhlausta ja ruuan väheksyntää. Köyhälle opiskelijalle tuli paha olla.

Eu:n myötä piti ruuan hinta laskea. Kävi päinvastoin. Nyt ollaan sellaisissa lukemissa, että meikäläinen olisi valmis kokeilemaan tippapulloa telineineen. Vettä saa toistaiseksi ilmaiseksi.

Kyllä nykyaikana Suomessa ravintolapalvelu on pääsääntöisesti sen tasoista kuin asiakas ansaitseekin. Etenkin paikoissa, jotka ovat kansainvälisesti noteerattuja.

Jos olet käyttäytynyt ravintolassa samalla provosoivalla -jos haluaa välttää sanaa ivallisella- tyylilläsi, jolla radiossa esiinnyt, en ihmettele olenkaan jos palvelu on ollut hiukan nuivaa.

Miksiköhän näin hienoja kolumneja ei saateta suuren yleisön kuuluville? Olishan hienoa että suuret massat joutuisivat myös kyseenalaistamaan "kalkkeutunutta" ajatteluaan. Kirsi Virtanen on loistava!

On mahdollista pärjätä. Itse olen ex-opiskelija ja nykyinen työtön. Kela ei anna asumistukea. Mulla jää vuokran ja laskujen jälkeen noin 80 euroa käteen, Miehellä saman verran. Me syödään tuolla noin satasella kuukausi, siis 2 ihmistä. Käydään LIDLIssä ja ostetaan vaan tarjouksia ja halpoja vihanneksia. IDätetään siemeniä ja herneitä, kaikki leivät leivotaan itse. Levitteet tehdään pavuista leivän päälle, juustoon ei ole varaa ellei se ole erikoistarjouksessa. Joskus dyykataan, eli haetaan ruokaa kaupan roskisesta. Esim. Herne on todella halpa (kuivatut) ja ravinto-arvoltaan suuri. Siitä tehty hernekeittokin maistuu. Ja kun niitä herneitä liottaa, niitä voi käyttää muihin ruokiin.

Valmisruokateollisuus on rappeuttanut suomalaisten ruoanlaittokykyä ja luonut illuusion siitä että itse raaka-aineista tehty ruoka on sekä hankalaa että vaarallista. Itsetehty ruoka on oikeasti terveellisempää, sitä ei tarvitse kyllästää E-aineilla ja ruoanlaitto voi olla mukavaa tekemistä myös koko perheen kesken.

Painotan sitä että ota selvää mitkä raaka-aineet ovat oikeasti terveellisiä, mitkä sellaisia, että niistä on luotu mielikuva. Itse en syö kurkkua, tomaattia enkä salaattia. Jos teen salaatin käytän siihen porkkanaraastetta tai varhaiskaalta, en kasvihuoneessa kemikaaleilla kyllästettyjä tuotteita.

Tämä vaati minultakin opettelua. Olen ensimmäistä mikroruokasukupolvea, mutta mulla alkoi vaan mennä terveys teini-iässä. Suosittelisin siis että huomioisitte minkälaista ruokaa lapsillenne syötätte. Se kun on ruumiin rakennusainetta, eikä ollenkaan toisarvoinen asia.