Virallinen Suomi odottaa maahanmuuttajista maan vinoutuneen ikärakenteen oikaisijoita ja vapautuvien töiden tekijöitä. Markku Heikkinen vieraineen tutkailee, millaista on kotoutumisen arki nyt joulun alla? Suomalaiskouluissa, joissa lapsista jo puolet on maahanmuuttajaperheistä?
Yhtäällä maahanmuuttajia pidetään uhkana, joka tuo työttömyyttä ja vie hyvinvoinnin. Tutkimusten mukaan uhkakuvat eivät pidä paikkaansa.
Toisaalla elätellään humaanimpaa lähestymistapaa, jota Suomen ratifioimat ihmisoikeusartiklat heijastelevat.
Suomi näyttää olevan valmistautumaton nykyistä mittavampaan ja aktiivisempaan maahanmuuttoon. Kansainvälisen arviointiraportin mukaan Helsingillä on parannettavaa maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Maahanmuuttajien kotouttaminen ei toimi. Hyvään kotouttamiseen tarvitaan koulutusta, kielen opetusta, työpaikkoja ja monenlaista sosiaalista ohjausta. Jollei tämä toimi, työhaluiset ja -kykyiset maahanmuuttajat jumittuvat erilaisiin jonoihin.
Maahanmuuttajien osuus Helsingin väestöstä on lähestymässä kymmentä prosenttia. Joissakin lähiöissä on ghettouttumisen merkkejä.
Suomessa on kaikkiaan noin 25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä asuu Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa ovat sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib, maahanmuuttoasioiden johtaja Mervi Virtanen ja opetuspäällikkö Marjo Kyllönen.
Hra Abib puhuu asiaa!
Poikani, siis syntyperältään ja kieleltään suomalainen, kävi ekaluokan Ranskassa, umpiranskalaisessa koulussa - ei siellä olisi voinut ottaa puheeksikaan että suomea puhuttaisiin tunnilla tai muutenkaan..
Ottakaa nyt jo kartta kauniiseen käteen ja katsokaa missä asumme ja mitä puhumme. Hienoa kuulla että onneksi edes maahanmuuttajilla on asenne ja ajatukset kohdallaan, kun viranomaiset leijailevat.