(YLE Radio 1 ti 22.4. klo 9.06 - 10.00)
Markku Heikkinen vieraineen kysyy mielialalääkkeiden laajenevan käytön yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Mukana keskustelussa ovat psykiatrian professori, ylilääkäri Erkki Isometsä, "Hoidossa vai heitteillä"- kirjan kirjoittaja Leena Vähäkylä sekä ruohonjuuritason mielenterveysjärjestön Helmin aktiivinen jäsen Olli Ståhlström.
Monella työpaikalla ja ystäväporukassa vitsaillaan tänään, että onko jonkun työkaverin tai kaveri lääkitys kohdallaan, kun toinen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.
400 000 suomalaista turvautuu tänäänkin mielialalääkkeisiin selviytyäkseen työ- ja perhe-elämästä ja olemassaolostaan.
Suomessa mielialalääkkeet ovat kaikkien ostetuin lääkeryhmä.
Jos puoli kansaa on pienessä pillerihumalassa, niin ei ole kai ihme, että suomalaiset ovat tutkimusten mukaan yksi Euroopan onnellisimmista kansoista. Eri asia on näytämmekö me siltä.
Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisteri paljastaa, että vuodesta 1990 mielialalääkkeiden kulutus on noin kahdeksankertaistunut.
Modernit mielialalääkkeet leikkaavat tunnerekisteriä niin, että paha olo ja ahdistus eivät tunnu enää niin pahalta. Myöskään suru ei tunnu enää niin suruisalta eikä vihan niin vaativalta.
Mitä mielialalääkkeiden popsiminen kertoo yhteiskunnastamme?
British Medical Journalissa käydään vilkasta mielipiteiden vaihtoa masennuslääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että lääkitys on melko tehotonta ja että maallikoille ja potilaille on annettu aivan väärä käsitys lääkityksen tehosta.
Yhdysvaltain psykiatriyhdistksen julkaisema lääkäreille tarkoitettu opaskirja Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders ei puolestaan mainitse masennuksen tai minkään muunkaan mielitaudin johtuvan serotoniinin puutteesta.
Kuitenkin meitä täällä Suomessakin manipuloidaan lääketeollisuuden talutusnuorassa olevien lääkäreiden taholta ajattelemaan, että mielenterveyden häiriöt johtuvat aivojen neurokemian epätasapainosta.
Esimerkiksi asperiini lievittää päänsärkyä, mutta päänsärky ei johdu aivojen aspiriinin puutteesta. Miksi masennus johtuisi serotoniinin puutteesta?
Kuka vetää linssiin ketä, kuka kerää voitot ja kuka kantaa vastuun ihmisten sisimmän elämän manipuloinnista?
Hyvää mielialalääkettä ja taidetta kansalle!
Nyt juhlitaan jaksamista ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä korostavaa Hyvän mielen viikkoa.
HIENOA, sanoisi kyynisempi kulkija.
Viikon kulttuuritapahtumien tavoitteena on herättää julkista kansalaiskeskustelua terveyden, mielenterveyden ja taiteellisen ilmaisun suhteista. Tiedän itse monta kulttuurialan työntekijää (itseni mukaanlukien), jotka ovat käyttäneet ja käyttävät mielialalääkkeitä. Mitenköhän lääkkeet vaikuttavat taiteen tai kulttuurin viestiin? Vai onkohan tämä turhan romanttinen näkökulma, että ahistuksesta ja paineissa jotain kestävää ja jaloa syntyisi?
Markku Heikkinen