2003 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Onko ruoho vihreämpää?
Keskiviikko 12.11.2003
TV2
Sanna Liinamaan elokuva inkeriläisistä maahanmuuttajista Eräät poliitikot haluaisivat lopettaa inkeriläisten paluumuuton maahamme. On kiistelty siitä, etteivät inkerinsuomalaiset ole tänne sopeutuneet, eivät osaa suomea, käyttävät heroiinia… Osa suomalaisista pitää tulokkaita venäläisinä. "Suomalaisiin ei voi tutustua", sanoo dokumenttielokuvan Onko ruoho vihreämpää päähenkilö, 22-vuotias Lempi Inno vuoden Suomessa asuttuaan. Vielä Venäjällä asuessaan Lempi kertoi tuntevansa suomalaiset läheisiksi itselleen ja haluavansa tulla heidän kaltaisekseen. Lempin isä Leo on vakaan varma suomalaisesta identiteetistään. Hänen molemmat vanhempansa olivat suomenkielisiä inkeriläisiä. Luonteiltaan Leo ja Lempi muistuttavat toisiaan. Moni suomalaisiin yhdistettävä luonteenpiirre tuntuu heidän kohdallaan täyttyvän. He ovat vähäpuheisia ja omatahtoisia. Lempi opiskelee lakia Pietarin yliopistossa. Leo on ahkera työmies. Perheen äiti taas on hersyvä venäläisnainen. Poika muistuttaa äitiään. Tämä asetelma on pohjana elokuvalle, jossa Innojen perhe hajoaa isän ja tyttären muuttaessa Suomeen. Dokumentissa seurataan perheen elämää puoli vuotta ennen Suomeen lähtöä Venäjällä ja reilun vuoden verran Suomessa. Suomeen pääsy on Innoille haaveiden täyttymys. Hämmennys alussa on kuitenkin suuri, ja Lempin huonon kielitaidon vuoksi isä on ensin hänen mukanaan kaikkialla. Sitten Lempi löytää muita maanmuuttaneita venäläisiä ystävikseen. Inkerinsuomalaisia on maassamme n. 26 000. Maahanpääsyä odottaa n. 19 000 henkeä. Muuton hillintä on johtanut siihen, että viimeisten jonottajien on arvioitu pääsevän Suomeen neljän kymmenen vuoden kuluttua. Prosessi alkoi vuonna 1990, kun presidentti Mauno Koivisto nimesi inkeriläiset paluumuuttajiksi. Taustalla oli pelko työvoimapulasta. Työvoimapulaa ei tullut. Tuli lama. Toinen syy rajojen avaamiseen oli kunniavelka. Se kumpusi häpeästä, joka syntyi II-maailmansodan jälkeen, kun Suomi palautti alueelleen evakuoidut inkeriläiset Neuvostoliittoon. Sota-aikana Suomeen muutti 63 000 inkeriläistä. Osa miehistä liittyi Suomen armeijan riveihin taisteluun Neuvostoliittoa vastaan. Heidätkin palautettiin. Suomi sai rauhansopimuksessa Neuvostoliitolta lupauksen, että inkeriläisen saisivat palata entisiin koteihinsa. Näin ei tapahtunut. Passeihinsa inkeriläiset saivat merkinnän: "epäluotettava", ja junat kiidättivät heidät Siperiaan. Dokumentissa inkeriläisten historiaa hipaistaan Leon vanhempien tarinan kautta. He elivät sota-ajan Suomessa ja kokivat palautuksen. Vanhemmat pelasti Siperiaan joutumiselta Leon syntymä. Perheet, joilla oli vastasyntyneitä päästettiin pois junasta matkan varrella. Vuonna 2002 Leo katsoo suomalaista televisiota, jossa pääministeri Lipponen kyseenalaista kunniavelkamme. Onko sitä koskaan ollutkaan? Oliko Lempin ja Leon Suomeen muutto oikea ratkaisu - Onko meidän ruohomme vihreämpää? Olisitko Sinä valmis itärajan takaa tulleen ystäväksi? Elokuvan on tuottanut Jaakko Ilkka Productions Oy
Lisätietoja inkeriläisten ja inkeriläiskysymyksen taustoista mm.
Kuva: TV2 Tiedotus
|