GAIAN LAPSET
Epämuodostuneen lapsen syntymä on aina herättänyt vahvoja tunteita. Reaktiot vaihtelevat uteliaisuudesta ja myötätunnosta pelkoon, vastenmielisyyteen ja puhtaaseen aggressioon.Dokumentissa Gaian lapset (Gaias Boern) tarkastellaan sitä, kuinka epämuodostuneisiin ihmisiin on suhtauduttu kautta aikojen. Dokumentissa matkataan läpi historian tunnetun englantilaisen näyttelijän, Nabil Shabanin, seurassa, joka on itsekin fyysisesti vajavainen. Aika ajoin tämän matkan "keskeyttävät" neljä älykästä ja mielenkiintoista henkilöä, jotka kertovat omat tarinansa. Alison, Pernille, Christian ja Ulrich kertovat siitä, mitä fyysinen vajavaisuus merkitsee heille.
Dokumentti vie antiikin aikaan, jolloin epämuodostuneet ihmiset olivat roolimalleja kreikkalaisille ja roomalaisille jumalille. Keskiaika tunnetaan "järjen aikakautena", jolloin yritettiin löytää asioille järjellisiä selityksiä. Toinen maailmansota ja Hitlerin teoriat ihmisrodun parantamisesta olivat tuhoisia tuhansille fyysisesti vajavaisille.
Tänä päivänä meillä on käytössämme toisenlaiset aseet. Geeniteknologia ja äitiysajan diagnoosit ovat mahdollistaneet sen, että voimme estää epämuodostuneiden ihmisten syntymisen. Olemmeko täysin tietoisia seurauksista? Onko meillä oikeus riistää toiselta ihmiseltä oikeus elää vain siksi, että hän on erilainen? Epämuodostuneet ihmiset saattavat kuulua kaltaistensa viimeiseen sukupolveen.
"Joskus ihmiset kysyvät minulta, miksi olen ulkona. Minun pitäisi olla jossain instituutiossa, jossa voisin olla näkymätön. Mutta minä haluan olla näkyvissä! Haluan kommunikoida ihmisten kanssa - ja myös teen niin."
"Olen nainen siinä missä muutkin naiset. Minulla on naisen tunteet ja halut."
- Ohjaaja: Bente Milton
- Tuotanto: Milton Media, Tanska, 1998
In English In English In English
GAIA'S CHILDREN
This documentary is a film with a new approach to handicapped people. Most films on disabled people focus on their daily environment and how they manage. Milton has taken her subjects out of their environments and placed them in a museum of Greek statues with missing arms, heads and legs. As is said in the film, we think it is beautiful to look at statues with missing limbs, so why not people? The effect is that one concentrates on what the subjects actually have to say, especially on their experiences of how people look at them. The result is a film about their feelings and intelligence, not their daily routine.
- Director and producer: Hubert Sauper, France, 1998
Päivitys: 20.8.1998.U.E.
