YLE YLE Oppiminen opettaja.tv
Ekolokero
Ekolokero
Ekolokero
Ohjaamo Katsomo Treenaamo

Etusivu
Sää
Ihan pihalla

E-kortit
Palaute
Open paja
Ohje

Kasvien lisääntymiskeinot ovat mitä moninaisimpia
Kasvien on saatava siemenensä mahdollisimman kauas. Jos kasvin siemenet putoavat emoyksilönsä välittömään läheisyyteen, joutuvat ne kilpailemaan seuraavana keväänä keskenään elintilasta. Tätä tarkoitusta varten on luonto kehittänyt varsin mielenkiintoisia menetelmiä.

Siemeniä voi kuljettaa yhtä hyvin tuuli, kuin vesikin. Osa kasveista käyttää levittäytymiseensä hyödykseen myös ihmisiä ja eläimiä. Jotkin kasvit suorastaan ampuvat siemenensä liikkeelle.

Herkullisuudestakin on hyötyä, kun monet lintulajit, kuten tilhet ja rastaat ahmivat pihlajanmarjoja tai kun karhut ja monet muut nisäkkäät syövät lakkoja ja levittävät kasvin siemeniä jätöksissään.

Lehtivihreä, eli klorofylli on kasvien lehdissä oleva arvokas aine
Lehtivihreän avulla kasvit yhteyttävät. Auringonvalon vähetessä alkavat kasvit ottamaan sitä talteen ja varastoivat sen juuristoonsa seuraavaa kevättä varten.

Lehtivihreän vähetessä lehdissä paljastuu siinä olevat muut värit. Ne saavat puut hehkumaan upeassa loistossa värien vaihdellessa keltaisen eri sävyistä aina syvään punaiseen. Ilmiö tunnetaan nimellä ruska.

Mäntykukka ja leppä
Suomessa on viisi lähes lehtivihreätöntä metsäkasvia: mäntykukka, suomukka, pesäjuuri, metsänemä ja harajuuri. Mäntykukka edustaa erikoisten lisääntymis- ja elintapojensa johdosta melko harvinaista lajia Suomessa. Käy Katsomossa tutustumassa tähän outoon kasviin.

Lepät ovat saapuneet Suomeen ensimmäisten metsäpuiden mukana jo pian jääkauden jälkeen. Tervaleppä kasvaa kosteilla ja ravinteisilla paikoilla ja viihtyy siksi merten ja järvien rannoilla. Harmaaleppä tulee toimeen kuivemmissakin olosuhteissa. Molemmilla on selkeät tuntomerkit. Katsomossa voit tutustua leppälajeihin paremmin.

Erilaisilla tavoilla siemeniä levittävä kasviyksilö varmistaa levittäytymisen ohella myös oman selviytymisensä.

Lehtivihreän vähetessä lehdissä paljastuu siinä olevat muut värit.

Mäntykukka voi piilotella useita vuosia maan alla ja kun se vihdoin työntyy esiin, voi kokematon luonnonystävä luulla sitä sieneksi.


Koostamo
Koostetut