|
|
Häntälän notkon lantiaiset
Pienet lantaa syövät lantiaiset toimivat laitumilla lantaläjien hajottajina. Ilman niitä laidun olisi yhtä suurta epämiellyttävää lantakasaa. Niiden tehtävä luonnon kierrossa on siis hyvin merkittävä.
 Katso video lantiaistutkimuksesta.
Maaperän eläinrunsaudella on tärkeä merkitys elämän kierrolle.
Tärkeimpiä hajottajia ovat bakteerit, sienet ja alkueläimet. Niitä on valtavasti. Yhden neliömetrin alueella on vähintään miljoona sukkulamatoa. Sen lisäksi on vielä hirmuinen joukko punkkeja, hyppyhäntäisiä, juoksujalkaisija, matoja, kovakuoriaisia jne.
Katso video
Ravintoketjut voivat olla hyvin erilaisia.
 Katso Klaffista miten koululuokka tutustuu akvaarion ravintoketjuun.
Erilaiset ravintoketjut:
Kasveja syövät toukat ja aikuiset hyönteiset ovat kuluttajia. Osa hyönteisistä on myös petoja, kuten esimerkiksi leppäkerttu. Nämä hyönteiset ovat kuluttajaportaassa ylempänä kuin pekkät kasvissyöjät. Petohyönteiset päätyvät kuitenkin usein muiden eläinten ravinnoksi. Kirjosieppo tai joku muu hyönteissyöjälintu nappaa hyönteisen. Kirjosieposta tulee myös ravintoketjun jatkoa kun varpushaukka iskee.
Ravintoketjun huono puoli
Myyrä hyödyntää tehokkaasti kasvien tarjoamaa ravintoa. Samalla myyrä todennäköisesti ohimennen nappaa myös pieniä hyönteisiä kasvien varsilta. Myyrä on siis toisen asteen kuluttaja. Yksittäisen myyrän elämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä se on vain yksi lenkki ravintoketjussa. Tuulihaukka lentelee pellon yllä ja odottaa, että se pääsee iskemään varomattoman myyrän. Poikueaikaan tuulihaukan on tuotava runsaasti myyriä nälkäisille poikasille. Myyrät ovat hyvää ravintoa poikasille, mutta ravintoketjun mukana siirtyy myös haitta-aineita. Jos myyrät ovat syöneet kasvimyrkyillä kyllästettyä ravintoa, tuulihaukan poikaset saavat ne elimistöönsä. Siinä on ravintoketjun huono puoli. Myrkyt päätyvät ravintoketjun ylimmälle asteelle moninkertaisina. |
|
|
 |
|
|
