Tietoinen turpeen korjuualuevalinta vähentää hiilidioksidipäästöjä kolmanneksella
 Skenaario osoittaa, että nykytilaansa jätetty turvesuo aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt.
Ruotsin Ympäristötutkimuslaitoksen (IVL) tekemien laskelmien mukaan energiaturpeen aiheuttamaa ilmastovaikutusta voidaan tuntuvasti alentaa valitsemalla turvetuotantoon tietoisesti sellaisia soita, jotka nykytilassaan ovat kasvihuonekaasujen lähteitä. Laskelmat myös osoittavat, että näiden soiden jättäminen nykytilaansa johtaa merkittävästi suurempaan ilmastovaikutukseen verrattuna vastaavien soiden korjuun ja energiakäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.
|
Kristina Holmgren. Kuva: Magnus Holmgren
| Alla tiivistelmä Kristina Holmgrenin suorittaman tutkimuksen tuloksista. Täydellinen raportti tästä tutkimuksesta on saatavilla ruotsiksi nimellä “Uthållig torvproduktion och jämförelse med trädbränsle”, Holmgren, K. & Zetterberg, L. 2005.
Ruotsissa on jo usean vuoden ajan käyty keskustelua energiaturpeesta ja sen roolista osana kansallista kestävän kehityksen energiataloutta. Ruotsin Ympäristötutkimuslaitos (IVL) on aikaisemmin tehnyt useita tutkimuksia, jotka ovat liittyneet energiaturvetuotannon ja –käytön ilmastovaikutuksiin.
Turveskenaariot Nilsson & Nilsson (2004) ja tässä tutkimuksessa tarkasteltavat kasvihuonekaasut ovat: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O) eli ilokaasu.
Turveskenaariot käsittävät koko tuotanto- ja käyttöketjun ennen korjuun aloittamista aina suon jälkihoitoon saakka. Jokaisessa skenaariossa on otettu huomioon kaikkien kolmen kasvihuonekaasun päästöt ja sitoutuminen:
R = ennen turvetuotannon aloittamista (referenssiskenaario)
D = kuivatusvaiheen aikana ennen turpeen korjuun aloittamista
H = turpeen korjuun aikana (turpeen normaali korjuuaika Ruotsissa on 20 vuotta)
C = energiaturpeen polton aiheuttamat
A = jälkikäyttöalueella (metsittäminen tai uudelleen soistaminen)
Jokainen skenaario on laskettu kaavalla D + H + C + A – R.
Päästöt/sitoutuminen ennen turvetuotannon aloittamista siis vähennetään turvetuotannon aiheuttamista, koska nämä alkuperäiset päästöt/sitoutuminen katsotaan ”vältetyiksi”. Ilman turvetuotantoa nämä referenssiskenaarion (R) päästöt/sitoutuminen olisivat tapahtuneet, mutta nyt ne on ”vältetty” tai korvattu turpeen korjuun ja käytön aiheuttamilla päästöillä/sitoutumisella. Täten jokainen skenaario osoittaa ilmastovaikutuksen eron soiden nykytilassa säilyttämisen ja turvetuotannon kokonaisketjun välillä.
Luonnontilaisilla soilla typpioksiduulipäästöt ovat lähes merkityksettömiä, kun taas ojitetuilla, metsitetyillä tai maataloudessa käytetyillä soilla niiden merkitys on huomattava.
Ilmastovaikutusta vähentävä turvetuotantojärjestelmä Skenaarioissa nimeltä ”ilmastovaikutusta minimoiva turvetuotantojärjestelmä”, Ruotsin nykyistä energiaturvetuotannossa olevaa suotyyppijakaumaa2 on muutettu siten, että uudessa jakaumassa on mukana 25% maatalouskäytössä olevia ojitettuja soita, 50% ojitettuja metsäisiä soita ja 25% vanhoja, hylättyjä turvetuotantoalueita. Kaikissa näissä skenaarioissa energiaturpeen tuotantomäärät ovat samat kuin tämän päivän toteutuvassa energiaturvetuotannossa.
Tulokset osoittavat, että sadan vuoden aikajaksolla voitaisiin tietoisella turpeen korjuualueiden valinnalla vähentää ilmastovaikutusta kolmanneksella verrattuna nykyisillä suoalueilla tapahtuvan turvetuotannon ja –käytön vaikutuksiin.
Hakkuutähteiden käytön vertailu Olemme tehneet myös vertailevaa tutkimusta ilmastovaikutuksen osalta, mikäli hakkuutähteitä käytettäisiin energiatuotantoon. Käytetyt skenaariot ovat analogisia turveskenaarioiden kanssa siten, että vertailtavina ovat mallit, joissa ilmastovaikutusta tutkitaan joko jättämällä hakkuutähteet maatumaan hakkuualueille tai vaihtoehtoisesti korjaamalla ja polttamalla ne energiaksi. Myös tuotettu energiamäärä ja tuotannon aikaskaala ovat samat.
75-120 vuoden jälkeen ”ilmastovaikutusta minimoivan turvetuotantojärjestelmän” ja hakkuutähdeskenaarion välittömät säteilypakotteet ovat samaa suuruusluokkaa keskenään. Tämän jälkeen ”ilmastovaikutusta minimoivan turvetuotantojärjestelmän” välitön säteilypakote saavuttaa negatiivia arvoja tarkoittaen, että välitön vaikutus on ilmakehää viilentävä. Kun kumuloituvaa säteilypakotetta osoittava käyrä saavuttaa negatiivisia arvoja, se tarkoittaa, että toiminnan (tässä: turvetuotanto) kokonaisvaikutus säteilytaseeseen toiminnan alkamisesta lähtien tarkasteltuna on ilmakehää viilentävä4.
Johtopäätökset · nykyisten turvetuotantoalueiden ilmastovaikutus on 80-90% verrattuna siihen, että vastaava tuotanto korvattaisiin kivihiilellä (100 vuoden tarkastelujakso)
· ilmastovaikutusta minimoivan turvetuotantojärjestelmän käyttöönotolla voitaisiin alentaa energiaturpeen tuotannosta ja –käytöstä aiheutuvaa ilmastovaikutusta 35-40% sadan vuoden tarkastelujaksolla
· ilmastovaikutusta minimoivien turvetuotanto- ja käyttömenetelmien skenaarioiden referenssitiloilla on merkittävä ilmastovaikutus. Skenaariossa käytettyjen soiden jättäminen nykytilaansa aiheuttaa merkittävän ilmakehää lämmittävän vaikutuksen
Lisähuomautukset
- Nykyisin Ruotsissa energiaturvetuotantoon varattujen soiden estimoitu jakauma on: 28% luonnontilaisia, 8% maatalouskäyttöön ojitettuja soita, 21% ojitettuja ja metsitettyjä soita sekä 42% vanhoja turpeen korjuualueita
- Ruotsissa keskimääräinen turpeen korjuuaika on 20 vuotta
|
