Aunus harmaasilmä 3/5. Suuren Suomen viehätys haihtui "Erään kolhoositalon vintiltä löydän rojun keskeltä ikonin, niin vanhan, että tuntuu kuin pitelisin käsissäni leipää ja multaa, siunauksen ja hedelmällisyyden ikivanhoja symboleja. Yhtä vanha - vanhempi kuin Suomessa - on täällä se usko, joka kerran tuotiin näihin tuulisten ja humisevien korpijärvien rannoilla nouseviin luostareihin..." Olavi Paavolainen, Vasojärvi 23.9.1941 Kirjailija Olavi Paavolainen osallistui innolla Aunuksen kylien ja maisemien kuvaamiseen kynällään. Syksyllä 1941 aikaa riitti myös kulkea Sakari Pälsin mukana keräämässä museoesineitä ja ikoneja kansallismuseon kokoelmiin. Esineet ovat yhä tallella, mutta niiden alkuperäinen tarkoitus osoittaa Itä-Karjalan kuuluvan Suomelle menetti merkityksensä. Paavolainen asui Nurmoilassa kasarmien ja lentokentän lähikylässä. Kentästä on jäljellä vain asfalttipainaumia, mutta kylä on säilynyt lähes muuttumattomana. Kuujärvi, Petroskoi ja Aleksanteri Syväriläisen luostari antoivat aihetta rintamakirjeenvaihtajien kirjoituksiin. Suur Suomi - into hiipui. Valtion tiedoituslaitokseen kerättiin salaisen urkintaverkoston avulla tietoja mielialaraporteiksi, joiden perusteella ohjattiin tiedonvälitystä. Valloitussotaan kyllästyneen kansan rauhoittamiseksi Itä-Karjalan asioita, kuten luonnonvaroja, kiellettiin käsittelemästä. Olavi Paavolainen siirrettiin kentältä päämajaan Mikkeliin. Sieltä hän teki matkan talvisodassa palaneen kotitalonsa raunioille Kivennavalle ystävänsä Ilmari Pimiän kanssa. Kaikki oli tuhoutunut. Jakson kuvauspaikkoja Karjalassa: 1920- rajan takaista Itä-Karjalaa: Nurmoila, Vaasen,Novinka, Prääsä, Petroskoi,Kuujärvi (Joensuu, Paloniemi), Aleksanteri Syväriläisen luostari, Syväri-joki. Suomen entiseltä alueelta: Kivennapa, Läskelän tehdas (Harlu), Salmi, Suur-Merijoen kartano (Viipurin mlk), Johannes, Riekkalansaari (Sortavala), Laatokkaa Harlun Joensuussa. Vienola  [Takaisin]	Kartta isompana