Sunnuntai 10.2. Aamu Regent Guest Housen pihalla

Tänään on vapaapäivä. Lasikupissa höyryää teetä. Täällä majatalossamme tarjoillaan pelkkää vihreää teetä. Leirillä kaadetaan kuppiin vihreää teetä kardemummalla maustettuna.

Likainen keltavalkoinen kissa kyyristelee keskeneräisen kioskirakennelman kupeessa kyttäämässä lintuja. Kioskista on lähiviikkoina tulossa Pepsi-baari, niin lupaavat kadun yli viritetyt sinivalkoiset mainokset.

Kadulla kulkee verkkaasti mopon päälle rakennettuja värikkäitä rikshoja. Kuljettajat ovat vielä tähän aikaan aamusta kietoutuneet isoon villaiseen shaaliin joka peittää puolet kasvoistakin. Shaali suojaa kylmältä, mutta myös kaikkialla leijuvalta pölyltä

Silloin tällöin klopsuttaa vierastalomme ohi hevonen kärryineen. Kyydissä istuu usein kolme naista, selkä menosuuntaan. Joskus naisilla on yllään vartalon ja pään peittävä sininen huppumainen kaapu, chadari (kuten afgaanit kokohuntua kutsuvat) eli burkha (kuten me olemme sitä tottuneet kutsumaan). Siinä on silmien kohdalla vain virkattu ristikko, jonka läpi nainen tarkastelee maailmaa. Kolmen suoraselkäisen mykän naisen näky laihan konin vetämän kärryn perässä on hämmentävä näky.

Toisinaan kyydissä keikkuu nauravia kukikkaisiin shalwar kamiz-asuun (mekko, alla leveät pitkät housut, iso huivi) pukeutuneita rouvia ostosnyytteineen ja lapsineen. Asuun kuuluva tavallinen iso liina, pitkulainen huivi, on afgaaneille chadar, pakistanilaisille dupatta.

Taitaa olla niin, että moporikshat ovat miesten kulkuvälinen ja hevonen naisten. Tai onko niin, että koska naiset liikkuvat yleensä isommalla porukalla, he käyttävät hevoskyytiä, sillä kärryille mahtuu enemmän naisia, lapsia ja ostoksia kuin rikshaan.

Kotikadullamme Old Jamrud Roadilla vaeltaa myös aaseja puukuormineen. Joskus ajaa poika vuohilaumaa eteenpäin pölyisellä kadullamme. Liikenne pysähtyy kunnes vuohet on saatu tien sivuun.

Tietenkin täällä liikkuu myös autoja. Ohi jyristää YK:n avustusjärjestöjen valkoisia neliveto-Toyotoja sekä muiden avustusjärjestöjen vankkoja kulkuneuvoja. Joku kulkee keinuvalla ruosteisella taksilla, joku toinen matkaa ilmastoidulla metallinhohtavalla henkilöautolla.

Likainen kissa jatkaa saalistamistaan. Lintuja on saaliiksi tarjolla runsaasti. Ne lentelevät, raakkuvat, laulavat ja sirkuttavat joka puolella. Ilma majatalomme ympärillä on täynnä lintujen aamulaulua.

Lintujen lisäksi pihamme ja kadunpätkämme ilmatilan täyttävät sähkö-, antenni- ja kaasujohdot. Tämän pöydän äärestä näen 43 erilaista johtoa risteilemässä erikokoisista pylväistä, kepeistä ja tolpista toisiinsa ja viereisiin taloihin.

Sunnuntai iltapäivä. Tänään saimme vihdoinkin DHL:n kautta lähettämämme tavarat eli kamerajalusta, työkalukalupakki jossa mikrofonijohtomme, neljä matkalaukullista koulutarvikkeita ja lahjoja koululaisille. Tavarat olivat matkalla Helsingin ja Peshawarin väliä 12 päivää! Pinna oli mennä moneen otteeseen Peshawarin DHL:n kanssa neuvotellessa. Välillä vaadittiin isoa tullausmaksua, välillä oli toimisto kiinni, välillä oli vain yleistä hitautta ja välinpitämättömyyttä.

Maanantaina kamerajalusta pääsee kuvauksiin ja kuvaaja-Anne on todella onnellinen!

Lukuvinkki: Oivallista tietoa pakistanilaisesta yhteiskunnasta ja elämäntavasta löytyy Eija Pulkkisen kirjasta JASMIINIKUKKA JA KALASHNIKOV, Tuokiokuvia Pakistanista. ISBN 952-90 - 5774-1

Tikke Tuura, Peshawar

P.S. Hyvä Puistolan ala-aste Helsingistä, Teppanan koulu Kajaanista ja Rudolf Steiner-koulu Helsingistä. Jaamme tuliaiset koululle tämän viikon lopussa tai ensi viikon alussa.

» Takaisin