Emma-Liisa on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipolitiikka. Heti valmistumisensa jälkeen hän pääsi töihin työministeriöön ja on sarjan alkaessa edennyt vakinaiseksi erikoissuunnittelijaksi pakolaisten kotoutustiimiin. Emma-Liisa tietää kyllä, ettei olisi edennyt urallaan näin nopeasti, ellei hänen isänsä sattuisi olemaan työministeriön maahanmuuttotiimin johtaja Ilkka Saario.

Emma-Liisa ottaa vastaan isänsä tarjoaman paikan vastaanottokeskuksen johtajana ja on innoissaan uusista haasteista ja mahdollisuudesta tehdä konkreettisesta humanitääristä työtä. Emma-Liisa joutuu kuitenkin huomaamaan, että työ on huomattavasti rankempaa kuin hän kuvitteli. Sisäministeriön taholta tulevat paineet ja isän neuvot saavat Emma-Liisan tinkimään humaanista linjastaan. Hän alkaa vetää keskuksessa kovempaa linjaa, jottei pakolaisten vastaanottotoimintaa siirrettäisi sisäministeriön alaisuuteen ja vastaanottokeskuksista tehtäisi säilöönottoyksikköjen kaltaisia vankiloita.

Emma-Liisasta kasvaa voimakassieluinen johtaja, joka onnistuu voittamaan henkilökuntansa ja asiakkaidensa luottamuksen – ja osoittautuu sen arvoiseksi uskaltamalla taistella omiensa puolesta, jopa isäänsä vastaan.