Muuttuuko musiikkiteollisuus?

Julkaistu Ke, 14/01/2009 - 12:55
  • Rahaa? (Kuva: Tapio Kantele)
  • Musiikkibisnes elää jatkuvaa muutoksen aikaa. Kotistudiot, nettikaupat, kopiosuojaukset, vertaisverkot ja uudet formaatit pitävät alan varpaillaan. Kuka tienaa nykyjärjestelmällä ja miten?

Levyjen hintakilpailu on nykyään globaalia. Hintaero kotimaisen kaupan ja ulkomaisen nettikaupan välillä on suuri. Promootiopomo Pekka Nieminen Warner Musicista uskoo enemmän markkinointiin ja kampanjoihin, kuin hinnan pysyvään alentamiseen: - Uskon että levyjen hinnat tulevan jonkin verran laskemaan lähitulevaisuudessa. Lisäksi kuluttajia hemmotellaan erilaisilla hintakampanjoilla kuten levy-yhtiöiden yhteinen levyale tammi- ja helmikuussa jossa tarjolla on myös uusinta uutta todella edulliseen hintaan.

Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry:n Tommi Kyyrä huomauttaa että hinnat ovat jo tulleet alaspäin. - Äänitemyynti on kehittynyt viime vuonna niin, että keskihinnat ovat laskeneet noin 5 prosenttia.

Hintoja ei kuitenkaan voi polkea loputtomasti. Rahaa tarvitaan myös tuotekehittelyyn, koska harvaa yhtyettä voi lähettää pystymetsästä suoraan studioon hittibiisejä äänittämään. - Briteissä on tutkittu levyteollisuuden käyttävän jopa 20% tuotoistaan tuotekehittelyyn. Se on enemmän kuin kuin lääketeollisuus käyttää, sanoo Kyyrä.

On sanottu että joka kymmenes albumi on myyntimenestys. Ja hyvin myyvät levyt maksavat yhdeksän muun albumin kustannukset. Eli tavallaan levy-yhtiöiden katteella kustannetaan "epäonnistuneet" levyt? - Tilanne ei isoissa levy-yhtiöissä ole ihan näin dramaattinen mutta kyllä tämä on edelleen riskibisnestä jossa levy-yhtiö ottaa ison taloudellisen riskin jokaisen artistisainauksen kohdalla, toppuuttelee Pekka Nieminen.

Syyttävää sormea osoitellaan usein isojen levy-yhtiöiden suuntaan, mutta nykytilanteessa kaikki osapuolet ovat suhteellisen ahtaalla. Tuotantoketju bändikellarista kuluttajan soittimeen on pitkä ja rahaa kuluu paljon. Mutta minne ne eurot katoavat? - Nämä ovat sopimusjuttuja, joten tarkkoja lukuja ei pysty antamaan. Mutta yleensä levy-yhtiö saa 7-11e myydystä levystä. Tästä maksetaan artistille 1-2 euroa. Sen lisäksi on 22% arvonlisävero, markkinointi, jakelu sekä erinäisiä korvauksia. Suuri osa loppusummasta menee albumin äänityskuluihin, summaa ÄKT:n Tommi Kyyrä.

Indie-levymerkkejä syntyy kuin sieniä sateella ja nykypäivän teknologia mahdollistaa levyjen tekemisen siedettävään hintaan.  Harvemmmin kuitenkaan omakustanteita julkaisemalla noustaan listoille, koska tehokkaaseen markkinointiin ei ole varaa. Pekka Nieminen on suorasanaisempi: - Omakustanteiden ongelmana on se että ne ovat usein niin huonoja etteivät kuluttajat niistä kiinnostu ja silloin ei ole myöskään merkitystä paljonko käyttää rahaa julkaisuihin.

Jotkut ovat jopa ennustaneet että tulevaisuudessa lauluista tulee promootiomateriaalia, joilla myydään keikkoja. - Lähtökohtaisesti artistin tuloista suurin osa tulee jo nyt keikkailusta. Päästääkseen keikoille tarvitaan hittejä ja sen vuoksi tehdään myös äänitteitä. Levyt ja keikat muodostavat toisiaan ruokkivan kehän, selittää Nieminen.

Muutoksia on lähitulevaisuudessa tulossa. Tänä vuonna lanseerataan Nokian Comes With Music -palvelu, jossa ideana on biisien liittäminen laitteen hintaan. Myös nettiin on kehitteillä tilauspalveluja, joissa kuukausimaksulla saa käyttöönsä valtavan musiikkikirjaston. Ehkäpä tulevaisuuden levyteollisuus myy biisit suoraan operaattoreille, joiden ylläpitämät tilauspalvelut jakavat materiaalin könttäsummalla asiakkaidensa puhelimiin.

 

Voi siis hyvinkin olla, että tulevaisuudessa artisti ei tienaa levymyynnillä, vaan keikkailemalla ja mahdollisella radiosoitolla. Hei, vähän niin kuin nyt!