Tuleeko tallennetusta musiikista promotuote?

Julkaistu Ma, 23/03/2009 - 12:55
  • Nuotit (Kuva: Kuva: Yngve Nilssen @ Flickr)
  • Onko ilmaisuus vääjäämätön trendi, josta tulee lopulta vallitseva todellisuus? Mitä tapahtuu jos ja kun musiikkia jaetaan ilmaiseksi?

Kuluttajille ilmaisuus on ainakin aluksi hieno juttu. Jo nyt eletään aikaa, jolloin ilmaista musiikkia saa hyväksyttyjä ja sallittuja reittejä. Fyysinen omistaminen ei enää ole niin tärkeää, kun Spotify, Myspacen ja Last.fm ovat tehneet kuuntelusta tarpeeksi helppoa.

Last.fm:n mobiilipalvelu ja Spotifyn tuleva kännykkäsovellus tulevat muuttamaan tilannetta lähitulevaisuudessa vielä enemmän ilmaisuuden suuntaan.

Artisti maksaa

Musiikintekijöille tietotekniikka ja internet ovat verrattomia työkaluja. Musiikin tekeminen on halpaa, julkaisu ilmaista ja levittäminen helppoa. Jossain vaiheessa artisti kuitenkin olisi varmasti mielissään pienestä korvauksesta. Mutta missä vaiheessa ja miten ilmaisesta musiikista voi saada rahaa?

Ehkäpä tallennettu musiikki on jatkossa puhtaasti promootiotuote, jolla myydään rahakkaita keikkoja. Kaikki eivät tosin pysty keikkailemalla ansaitsemaan riittävästi tullakseen toimeen, saati rahoittamaan albumin tekemistä. No, onneksi tekniikka on nykyään halpaa ja levyn voi periaatteessa tehdä omassa makuuhuoneessa.

Mutta klassikkoja harvemmin tehdään kellaristudioissa kengännauhabudjetilla.

Freewars – mitä jos kaikki on ilmaista?

- Ilmaiset tuotteet käynnistävät “ilmaissodan” – freewars’n. Ensin tuote annetaan ilmaiseksi ja seuraavaksi sitä joutuu markkinoimaan voimallisesti, selittää Miikka Leinonen blogissaan.

- Musiikkibisnes on ensimmäinen ala, joka on ajautunut freewars’iin. Uudet yhtyeet joutuvat antamaan musiikkinsa ilmaiseksi käyttöön, koska kilpailu on todella kovaa, Leinonen arvioi.

- Jos asetelma on sellainen ettei musiikista voi millään saada tuloja, niin ammattimainen musiikin tekeminen tulee mahdottomaksi, ennustaa Viola-yhtyeen ja If Society - levy-yhtiön Tommi Forsström.

- En usko että musiikki kuolee, mutta moni klassikkoalbumi jää tulevaisuudessa tekemättä, jatkaa Forsström.

Vaikea yhtälö

Madonna, Britney Spears ja vastaavat löytävät varmasti keinot ansaita hyvät hillot populaarikulttuurimarkkinoilta. Rahat eivät luultavasti tule jatkossa niinkään albumimyynnistä, vaan keikkailusta ja sponsorisopimuksista. Kaikilla artisteilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta rahoittaa albumien tekemistä kolajuoman sponssaamalla kiertueella.

Ehkäpä Spotifyn malli, jossa kuunnelluista kappaleista tilitetään pieni korvaus artisteille, tulee elvyttämään alaa. Toisaalta korvaus lienee niin pieni, ettei siitä käytännössä hyödy juurikaan muut, kuin valtavirrassa uiskentelevat isot yhtyeet.

Ei ilmaisuus rajoitu pelkästään musiikkiin. Elokuvat, pelit, kirjat, lehdet ja televisio ovat siirtymässä yhä enemmän verkkoon. Eikä netissä ole totuttu maksamaan sisällöstä.