Synnin olemus
Kuolemansynnit & Suuret hyveet
Syntitesti
Seuraava ohjelma ja keskustelijat
Keskustelua
Tekijät
Palaute
|
Ylpeys
Ylpeys on sitä, että on ollakseen jotain muuta kuin mitä oikeasti on: ylpeä
rakentaa itsestään kuvan muiden ja itsensä ihailtavaksi. Ylpeyteen liittyy
myös pelko siitä, että muut eivät voi hyväksyä minua sellaisena kuin olen.
Siinä mielessä monet ylpeät ihmiset ovat hyvin epävarmoja itsestään.
Ylpeyttä on myös se, että asettaa itsensä muiden ja kaiken arvostelun
yläpuolelle: Mikä SINÄ olet minulle mitään sanomaan!
Ylpeyttä on näissä ilmiöissä:
- nationalismi, heimouho, rasismi, fasismi
- uskonsodat, kunniamurhat, verikosto, mafia
- kiekkouho, jalkapallofanius (-fanaattisuus)
- ikärasismi, sovinismi
- ylenkatse, elitismi, kurjistumisen hyväksyminen (Heikot sortuu elon tiellä -ajattelu)
- kovasydämisyys hädänalaisten auttamisessa - esim. pakolaispolitiikassa
- hybris, ylennetyn ylpeys, pomottaminen, pompottelu, tittelitärkeys
- jonon ohittajat, "ettekö tiedä kuka minä olen" -ajattelu, eteen kiilaajat
- raharikkaan ylpeys: suomalaiset neukuissa tai Virossa
- poliitikkojen vaihtoehdottomuus, keskustelun kieltäminen ("Tässä ei tarvita tunteita, vaan faktoja!")
- virkamiesten ylimielisyys ja tärkeily, huono asiakaspalvelu
- besserwisserit, halveksujat
- tekopyhät, "kunnon ihmiset", käräyttelijät, paheksujat
- hyväntekeväisyysgaalaan osallistuvat julkkikset
- parannuksen tehneet, toisten käännyttäjät, jehovat, lähetyssaarnaajat
- tunnustusten tekeminen lehdistössä, julkinen nöyryys
- marttyyrit
- tyhmänylpeys: MINÄ en lue käyttöohjeita
Katso myös vastahyve: Urhoollisuus
Ahneus
Ahneus on kaupantekoa sellaisilla asioilla, jotka eivät sovellu
kauppatavaraksi. Ahne ihminen tekee esimerkiksi liikaa töitä, vaikka ruumis
ja sielu huutaisivat lepoa. Ahne voi myös lykätä elämälleen tärkeitä
päätöksiä kuten lasten tekoa tai puolison valintaa varmistaakseen, että
"kaikki on sitten täydellistä". Ahneutta on myös se, että mikään ei riitä:
aina pitäisi saada lisää liksaa/tuottoa/voittoja. On sanottu, että rikas ei
ole se, jolla on rahaa, vaan se, joka ei enää kaipaa mitään.
Ahneutta piilee mm. seuraavissa asioissa:
- kun kaikkea mitataan rahassa: löysät pois, tulosvastuu, bisnesajattelu esim. kulttuuritoiminnassa
- edistystä ei ole ilman ahneutta ?ajattelu: kun joku saa, kaikki saavat enemmän
- voitonhimo, kilpailun himo
- aika on rahaa -ajattelu, tehokkuuden vaatimus
- ainainen kiire, rauhattomuus, nukkumattomuus, unettomuus
- uurastuksen ihannointi, työn palvonta
- loppuun palaminen
- järkeily, oman sisäisen äänen tukahduttaminen ulkoisten päämäärien saavuttamiseksi
- sitten kun -ajattelu, eläminen vasta eläkkeellä, lasten laitto vasta vanhana
- järkiavioliitot, "lapsetkin ovat sijoitus" -ajattelu
- vallanhimo, tehtävien haaliminen, pyrky piireihin
- kuuluisuuden, tunnustusten ja ihailun tavoittelu
- kuolemanpelko, "ikuisen elämän" tavoittelu ikuisen nuoruuden illuusion kautta (tai lasten kautta)
- saituus, koronkiskonta, kieltäytyä lainaamasta, luopumisen pelko
- keltään ei saa ottaa pois mitään, saavutetut edut
- eläminen "ilmaiseksi": etuisuuksilla eläminen
- tässäkö tämä olikin -ihmissuhdeajattelu: heti kun suhde ei ole sexy, hip ja cool, se saa mennä
- onnellisuuden metsästys: "ei voi olla onnellinen, jos jossain/jonkun kanssa voisi olla ehkä vielä onnellisempi"
- äitien vallanhalu: Älkää tulko tänne keittiöön sotkemaan! Pyykit kuuluu ripustaa näin! Sukat kuuluu tänne!
- korvaamattomuuden kuvittelu: enhän minä mitenkään voisi olla yhtä päivää pois!
- Painonvartijat: haluaa syödä hyvin ja laihtua samalla?
- liika kuntoilu tai harrastaminen (sauvakävelijä voi hiihtää onnensa ohi, kun ei malta kuljeskella, katsella ympärilleen, kuunnella ajatuksiaan...)
Katso myös vastahyve: Viisaus
Kateus
Kateus vaivaa kaikkein pahiten niitä, joilla on jo "kaikki" tai ainakin
paljon kaikkea. Kyse ei ole useinkaan halusta saada itselle sitä, mitä
toisella on, vaan toiselta pois se, mikä hänellä on. Tätä "käänteistä
kateutta" on ihmisen elämä täynnä hiekkalaatikolta työpaikkakiusaamiseen
saakka. Puhutaan myös venäläistyyppisestä (edellä kuvattu halu tuhota se,
mikä toisella on) ja amerikkalaistyyppisestä "kilpailukateudesta" (jossa
itse ryhdytään ponnistelemaan kaksin verroin, jotta saataisiin se, mikä
toisellakin on).
Kateutta on esimerkiksi:
- himoita toisen autoa, puolisoa, menestystä, lasten menestystä tai koiran saavutuksia - ja yleensä tutussa vertaisporukassa (suku, naapurit, kollegat, luokkakaverit)
- perinnönjakokiistat, joissa taistellaan kuolleiden rakkaudesta ja keskinäisestä sisarusarvovallasta)
- oireina katkeruus, itsesääli, vieraantuminen, vetäytyminen, vainoharha, tympääntyminen, "pitäkää perkele tunkkinne" -pessimismi, kostonhalu
- mutta myös: keskiluokka kadehtii salaa työttömien "vapautta"
- myös puolisot voivat kadehtia toisensa vapautta, mustasukkaisuus
- ilkeät kriitikot, jotka itsekin haluaisivat luoda, mutteivät uskalla
- juonittelu, mustamaalaus, kantelu, käräyttäminen, skandaalin paljastajat (moraalisesta närkästyksestä lienee 2% moraalia, 48% närkästystä ja 50% kateutta)
- haukkuminen, vinoilu, eristäminen, sabotaasi, huhujen levittäminen
- hapannaamat, ilonpilaajat: "Ei tuosta kuitenkaan mitään tule!"
- työpaikkakiusaaminen, koulukiusaaminen (kiusatut usein hyvin pärjääviä, mutta jollakin tapaa erilaisia)
- amerikkalaistyyppisen kateuden mallit tulevat usein mainosmaailmasta tai lehtien menestystarinoista - kohde voi olla aivan ventovieras
- kilpailuhenkisyys, jota hyödynnetään myös työelämän käyttövoimana ja hallinnan keinona: nimetään kuukauden työntekijä, annetaan tulospalkkioita, ylennetään, jaetaan arvonimiä
- "Inhottavaa olla toiseksi paras: mitä minusta oikein ajatellaan, kun tuokin ajaa ohi!"
- kunnianhimo, suosionosoitusten tavoittelu, tarve herättää kateutta muissa
- leuhkiminen, päteminen, nuoleskelu, kiitoksen kipeys
Katso myös vastahyve: Oikeudenmukaisuus
Vihamielisyys
Vihamielisyys on eri asia kuin vihastuminen. Vihastuminen tulee ja menee,
mutta Vihamielisyys on vihaan mielistymistä, siitä juopumista siten, että
siitä ei halua enää luopua. Vihamielinen haluaa tuhota, häiriköidä ja
kostaa - joskus myös itselleen. Vihamielisyys on usein myös naamioitua
pelkoa siitä, että minua ei rakasteta enkä ole minkään arvoinen.
Vihamielisyyttä on muun muassa:
- pahansuopuus, pahantahtoisuus: ei oikean asian puolesta tapahtuvaa vihastumista (vrt. Jeesus ja rahamiehet temppelissä), vaan tuhoamisen halua ja tietoista julmuutta
- sota tiettyä ryhmää tai kaikkia vastaan, "pal välii" asenne, epätoivo, "järjettömät" väkivallanteot, pitkävihaisuus
- uskonnon puolesta tappaminen, kunniamurhat, verikosto, pomminheittäjät, terrorismi, sisällissodat
- rasistinen ja fasistinen propaganda ja ennakkoluulojen lietsominen (joukossa asenne tiivistyy entisestään)
- silmä silmästä -periaate
- väkivalta, rankaisu, pakottaminen, "opettaminen"
- murha, raiskaus, hävittäminen, häpäisy, kidutus
- heitteille jätettyjen nuorten viha, häiriköinti
- koulunsa aloittavien ja alokkaiden simputus
- skandaalijuttujen julkaiseminen, pilkallisuus, nolaaminen, loanheitto
- vahingonilo, huonojen uutisten levittäminen
- kovasydämisyys toisen hädän edessä, heitteillejättö
- väkivaltapelit, väkivaltaviihde
- itsetuhoisuus: huumeiden käyttö, itsemurhayritykset, itsensä halveksunta
- ylenmääräinen loukkaantuminen toisten sanomisista tai tekemisistä
- toisten syyllistäminen
Katso myös vastahyve: Anteeksianto
Hekumallisuus
Hekumallisuus on kyltymättömyyttä. Se tarvitsee joka päivä uuden
todistuksen siitä (ja mielellään monta), että minä olen hyväksyttävä ja
haluttava. Hekumallinen haluaa muiden halua ja ihastuu muiden ihastumiseen.
Hän rakastaa rakkautta enemmän kuin rakkauden toista osapuolta. Hekumaa
hakeva on voinut jäädä vaille rakkautta jossain varhaisessa elämänsä
vaiheessa, esimerkiksi lapsuudenkodissaan.
Hekumallisuutta on:
- oman ruumiin ja nautinnon palvominen
- toisen ihmisen palvonnan palvominen, käydä kuumana, hinkua hurmiota
- kun seksi ei ole antamista tai saamista, vaan silkkaa ottamista
- ihastumiskierre eli -narkomania: kun ihastumiset seuraavat toisiaan kuin flunssat eikä niiden tarkoituksena ole kiintyä toiseen ihmiseen, vaan käyttää toista itsetehostuksen välineenä ja oman erinomaisuuden peilinä
- elämysten maksimointi, mielihyvämetsästys
- työnarkomania: tulla riippuvaiseksi työn antamasta mielihyvästä tai uurastuksen synnyttämistä endorfiineistä
- extreme-harrastukset: tulla riippuvaiseksi vaaran ja riskin ottamisen tunteesta
- sivuvaikutuksia: harkitsemattomuus, epävakaisuus, itserakkaus, syyllisyys, tulevaisuuden pelko
- jos aina hakee kaikesta uutta hekumaa/kicksejä, ei koskaan kasva oikealla tavalla aikuiseksi, vaan hakee toisista ihmisistä vain ihailevaa peiliä tai omista saavutuksista vain uutta todistetta omasta erinomaisuudesta
- sivuvaikutuksena syntyy myös tunne, että mikään ei tunnu oikein miltään? kyse on tavallaan huumeesta, jonka annoksia täytyy aina kasvattaa
- lopulta hurmio voi vaihtua jopa haluttomuudeksi!
Katso myös vastahyve: Rakkaus
Vatsan palvonta
Vatsan palvonnan syntiä on joskus nimitetty Mässäilyksi tai Juoppoudeksi.
Vatsaansa voi kuitenkin palvoa monella tavalla: vaikka vahtimalla, ettei se
kasva liian suureksi. Vatsan palvontaa on se, että syömisestä ja juomisesta
tulee uskonto: jos suuhunsa ei voi esimerkiksi panna mitään ilman tiukkaa
tuoteselosteen tutkimista (eikä kyse ole allergiasta). Toinen ääripää
samasta synnistä on se, että ruokailu menettää kokonaan merkityksensä: joko
tankataan roskaruokaa tai ei syödä ollenkaan.
Vatsan palvonnan ilmentymiä:
- oma ruumis saa ylikorostuneen merkityksen: kun ruokavalio, ulkonäkö, kunto tai terveydentila tulevat tärkeimmiksi asioiksi elämässä
- syömishäiriöt, jatkuva ylensyöminen tai laihduttaminen
- numeron tekeminen ruuan koostumuksesta, terveysruualla tai paastoamisella elämöinti
- terveysfasismi ja lihavuuden halveksunta: "Lihava on luuseri."
- kulttuurin kaksijakoisuus: naistenlehdissä annetaan reseptejä ja laihdutusvinkkejä peräkanaa
- myös ruuan liian vähäinen kunnioittaminen: välipala-automaatit, pikaruoka, roskaruoka, ruuan nopea tankkaaminen missä tahansa
- juoppous, "alkoholin suurkulutus"
- ruuan tuhlaus, hyvän ruuan heittäminen kaatopaikalle, ruuan epätasainen jako
- kaikki tarpeeton kulutus
- ylenmääräinen kuntoilu, maratoonaus, bodaaminen
- ikuisen nuoruuden tavoittelu, kauneusleikkaukset, botuliinipistokset
Katso myös vastahyve: Kohtuus
Hengen velttous
Hengen velttous iskee silloin, kun on saavuttanut kaiken sen, minkä on
ajatellut elämässään saavuttamisen arvoiseksi: "Tässäkö tämä nyt kaikki
olikin?". Sen välittämää ahdistuksen viestiä kannattaa kuunnella, sillä se
voi olla merkki muutoksen tarpeesta elämässä. Hengen velttous on myös
tympiintymistä, haluttomuutta nähdä vaivaa, innostuksen lerpahtamista heti,
kun ei olekaan enää kivaa.
Hengen velttoutta esiintyy mm. näissä ilmiöissä:
- yli menemistä sieltä, missä aita on matalin: ei halua nähdä vaivaa tai viitsi innostua mistään
- ikävystyminen, kärsimättömyys, intohimottomuus, haluttomuus, huolimattomuus
- kun ei kykene iloitsemaan eikä innostumaan elämästään - eikä siten myöskään tekemään kenellekään mitään hyvää
- "minä tiedän kaiken/olen jo kaiken nähnyt" tyypit
- ekspertismi: "Mulle ei tarvi tulla kertomaan."
- vastuun pelko ja pakoilu: kaverivanhemmuus, laatuaika, elämysten antaminen, ei puututa vieraiden lasten tekemisiin eikä muutenkaan muiden tekemisiin, annetaan marinalle periksi, ostetaan viikonloppukaljat valmiiksi, uhataan narisevia opettajia raastuvalla
- ei haluta syyllistyä eikä alistaa omia arvoja kenenkään tarkasteluun eikä tarkastella niitä itse
- arvorelativismi: "Kaikki on okei, kunhan se ei mua koske."
- hengen jäykkyys saman ilmiön toinen ääripää: puritaaninen ihminen kieltäytyy arvioimasta omia päähänpinttymiään
- toisen alistaminen ja tasapäistäminen oman ajattelun tasolle
- tapauskovaisuus, sääntöjen noudattaminen vain rangaistusten välttämiseksi (vrt. Jeesus joka aiheutti koko ajan närää sen ajan uskovaisissa)
- myös pyhimysten ja erakoiden synti: onko tässä kaikessa vaivannäössä mitään järkeä?
- mukautuvaisuus, mukavuudenhalu: hymistely, konsensus, fatalismi, katteettomat lupaukset
- omaksutaan ulkopuolelta annetut arvot, säännöt, muodit, mielipiteet niitä sen kummemmin pohtimatta
- mediat ja kulttuuri, jotka eivät kyseenalaista, vaan tarjoavat vain kivaa viihtymistä
- yleissivistyksen puute
- pojat, jotka eivät lue kirjoja (tai lehtiäkään) ja vanhemmat, jotka antavat sen tapahtua
- myös ylenmääräinen häärääminen tai toimeliaisuus, joka estää järkevän ajattelun ja oman äänen kuulemisen
- äärimmäisten kokemusten tavoittelu
- onnen etsintä aina uudesta ihmissuhteesta
Katso myös vastahyve: Jalo joutilaisuus
Murehtiminen
Murehtija haluaisi saada maailman valmiiksi ja kaikki muut onnellisiksi.
Kun hän ei tässä sitten onnistu, hän syyttää siitä itseään. Murehtija ottaa
kaikkien taakat kannettavakseen eikä tunnista omia jaksamisen rajojaan. Hän
painaa hommia hulluna loppuun saakka ja romahtaa sitten. Murehtija ei osaa
sanoa ei ja luulee, että hänen omilla tunteillaan ei ole mitään arvoa.
Murehtijaa voivat luonnehtia seuraavat seikat:
- menneiden murehtiminen, tulevien pelkääminen, nykyhetken stressaaminen
- koko ajan huolehtiminen jostakin
- marina, napina: jatkuva valitus, vaikka kaikki on hyvin
- ennen oli paremmin, pessimismin lietsominen
- raskasmielisyys, synkkyys, voimattomuus, horros
- elämänilon kadottaminen
- syvä pettymys siihen, että elämä ei menekään niin kuin on ajatellut ja että se ei olekaan aina hallinnassa
- suru ei ole syntiä, ellei siihen jää makaamaan - tai sure asioita, joissa ei ole mitään suremista
- depressio on sairaus, joka estää yhteyteen pääsemisen maailman ja ihmisten kanssa, eristäytymistä omaan häpeään ja pelkoon, kun omat voimat eivät riitä niiden kohtaamiseen, mutta siitäkin voi parantua
- pingottaminen, liialliset yritykset täyttää toisten odotukset, jännittäminen, paniikkihäiriö
- uhraukset, marttyyrius, itsensä loppuun polttaminen
Katso myös vastahyve: Pyhä huolettomuus
Välinpitämättömyys
Välinpitämättömyys on sitä, että sulkeutuu itseensä (vastakohta
solidaariselle, joka ajattelee olevansa osa joukkoa). Välinpitämätön
välittää vain itsestään ja vähät muista. Perhe-elämässä tai työpaikallakin
se voi olla yksi henkisen väkivallan muoto. Välinpitämättömyys voi olla
myös suojatumiskeino silloin, kun paineet kasvavat syystä tai toisesta
liian suuriksi.
Välinpitämättömyys ilmenee näissä ilmiöissä:
- Suomessa on edelleen 300 00 työtöntä
- pätkätyöt ja silpputyöt eli ns. epätyypilliset työsuhteet alkavat tulla tyypillisiksi
- joka kolmas suomalainen tekee kotona töitä ilman ylityökorvausta
- tiimit ja projektit pakottavat ihmiset keinotekoiseen yhteistyöhön ja toisten kontrolliin
- työtahti kiihtyy koko ajan
- yli puolet palkansaajista on sitä mieltä, että heidän työpaikallaan on liian vähän työntekijöitä
- vaikka kaikki sanovat perheen olevan tärkein asia elämässä, sille ei tahdo löytyä aikaa
- lapset tekevät ylipitkää työpäivää täyteenahdetuissa päiväkodeissa, joiden hoitajat vaihtuvat
- sairaitakin lapsia kärrätään tarhaan, kun vanhemmat eivät voi jäädä pois töistä
- koululaiset jätetään edelleen oman onnensa nojaan pitkiksi iltapäiviksi
- lapsia kasvatetaan videoilla tai tietokoneilla eivätkä vanhemmat aina tiedä, mitä lapset katsovat tai pelaavat
- kouluikäiset joutuvat olemaan pitkiäkin aikoja yksin kotona vanhempien työmatkojen vuoksi
- ja me annamme tämän kaiken tapahtua!
Katso myös vastahyve: Lojaalius
Tietämättömyys
Tietämättömyys tai typeryys ei ole tiedon puutetta tai älyn kömpelyyttä
vaan kuviteltua (kaikki)tietävyyttä. Tietämättömyyden syntiin syyllistyvä
voi tietää paljon, mutta kaikki hänen tietämänsä ei ole tietämisen
arvoista. Tietämätön voi myös halveksia muita, koska nämä eivät ole yhtä
tietäväisiä. Omasta hiljaisesta tiedostaan hänellä ei ole usein
aavistustakaan.
Tietämättömyyttä voivat olla esimerkiksi:
- tietotyön ja tietoyhteiskunnan ihannoiminen: ohjelmistoalalla tehdään paljon sutta suurella laskutuksella
- tietoyhteiskunta ei koidu kaikkien yhteiseksi hyvinvoinniksi (vaikka Pekka Himanen ja Manuel Castells antavat niin ymmärtää), vaan pikemminkin jakaa kansaa pärjääjiin ja putoajiin ja kiihdyttää voitontavoittelua entisestään
- IT-yritysten työkulttuuri: painetaan pitkää päivää eikä muuta elämää juuri ole
- ymmärtämättömyys fysiologisista perustarpeista kuten levosta tai työn tauottamisesta: ihminen kykenee tekemään keskittyneesti työtä 4-6 tuntia putkeen. Aivot ja varsinkin näköjärjestelmä ylirasittuvat nopeasti liiasta informaatiosta ja monia vaivaa krooninen univaje
- ymmärtämättömyys oman perheen tarpeista: monien nuorten miesten vaimot ovat bittileskiä ja lapset bittiorpoja
- aivojen kuormittaminen jatkuvasti liialla tiedolla tai informaatiolla: hukkua infoähkyyn tai tiedon valtateille
- sähköpostitulva: tarpeettomat viestit ja sähköpostin jatkuva tsekkaus
- aivojen kuormittaminen kaikenlaisella inforoskalla eli jonninjoutavilla radio-ohjelmilla, lehdillä, nettisivuilla
- lasten kasvattaminen tietokoneella tai jatkuvalla videoiden virralla
- television talk showt, joissa on tärkeää se, miten sanotaan (ja miten nokkelasti ja nopeasti) eikä se, mitä sanotaan
- tiedon merkityksen ylikorostaminen ihmisen oman "hiljaisen tiedon" arvostamisen sijaan
- kykenemättömyys hiljentyä ja kuunnella itseään
- ihmiset valittavat kaiken puutetta, mutta kukaan ei koskaan oman järkensä vähäisyyttä!
Katso myös vastahyve: Hiljainen tieto
Huumorintajuttomuus
Huumorintajuton ihminen elää abstraktioiden maailmassa. Vaikka abstraktiot
ovat usein ankaria ja totisia, ne eivät ole tosia. Todellisuus on nimittäin
aina konkreettinen. Huumorintajun puute on usein varma merkki
todellisuuden- ja suhteellisuudentajun puutteesta.
Huumorintajuttomuutta ovat ainakin:
- "älkää tulko mulle sanomaan, miten tämä pitää tehdä!" -ekspertit
- "jos suostumme pyyntöösi, niin kohta täällä ovat kaikki mankumassa -päälliköt
- "sukat on nyt kerta kaikkiaan ripustettava kuivumaan tällä tavalla ja sillä selvä!" -perheenäidit
- "tuota ei voi ajatellakaan, täällä ei ole koskaan tehty vastaavaa -byrokraatit
- "kukaan muu ei ole valittanut annoksestaan" -tarjoilijat
- "asiaa ei voi auttaa" -asiakaspalvelijat
- "näin täällä on aina tehty" -työntekijät
- "niin muako tarkotit?" -pöytäseurueen jäsenet
- "toi on tosi lapsellista!" -tuttavat
Katso myös vastahyve: Suhteellisuuden taju
|
|