| |||||
|
|
||||
| |||||
|
Syntitesti Seuraava ohjelma ja keskustelijat Keskustelua Edelliset lähetykset Tekijät Palaute |
Osa 4: Vihamielisyys TV2 perjantaina 27.6.03 klo 22.05 uusinta sunnuntaina 29.6.03 klo 11.00 Tässsä osassa psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen, professori Mikko Lehtosen ja tutkija Heikki Mäki-Kulmalan valtaa Vihamielisyyden vimma.Taustapiruna keskustelussa häärää juontaja Mikko Malm. Sarjassa on tarkasteltu jo Ylpeyden, Ahneuden ja Kateuden syvintä olemusta. Synnit osoittautuvatkin yllättävän kiinnostaviksi, kun niitä tarkastelee lähietäisyydeltä ja ilman perinteistä uskonnollista paatosta. Synti voi nimittäin olla jotain sellaista, joka riivaa syntistä itseään - kuten Vihamielisyydestä nouseva itsetuho tai elämän pelko. Jokaiselle synnille on määritelty myös vastahyveet. Vihamielisyyden vastahyve on Anteeksianto. Siitä puhuu ohjelmassa valtiomies Harri Holkeri, joka ei ole aina tunnettu Suomen suvaitsevimpana miehenä. Ohjelman lopuksi päästetään irti Pate Mustajärvi ja Ari Kankaanpää. He laulavat siitä, mitä tapahtuu, kun suomalainen mies juo pullon viskiä eli Kannun Vaakunaa. Varoitus: syntien ja vastahyveiden tulkinnat eivät ole kovin perinteisiä! Keskustelijat: Heikki Mäki-Kulmala Tampereen yliopiston tutkija Heikki Mäki-Kulmala on Seinäjoella (1951) syntynyt, mutta sittemmin tamperelaistunut filosofian monialayrittäjä: tutkija, journalisti ja opettaja. Hänen tuorein julkaisunsa on keväällä 2002 ilmestynyt kirja Näin puhui Sarasvuo, jossa paneudutaan muodikkaiden selviytymis- ja valmennusoppien ihmeelliseen maailmaan. Mäki-Kulmalalta on valmistumassa myös neuvostomarxismia kriittisesti tarkasteleva väitöskirja sekä kirja Olavi Paavolaisesta, jonka syntymästä tulee syksyllä kuluneeksi sata vuotta. Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston soveltavan psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen oppituoli seisoo hänen omien sanojensa mukaan "psykosomatiikan tai mieluummin Behavioral Medicinen (käyttäytymislääketieteen) julkaisujen päällä." Psykosomatiikka tarkastelee mm. sitä miten persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat yhteydessä sairastumiseen ja sairastamiseen sekä millaisten mekanismien kautta psyyke lisää sairastumisriskiä. Liisa Keltikangas-Järvinen väitteli 1977 väkivaltarikollisten ja itsetuhoon taipuvaisten henkilöiden persoonallisuuspiirteitä käsittelevällä tutkimuksella. Samaa teemaa hän jatkoi kirjassaan Väkivalta ja itsetuho (1979). Keltikangas työryhmineen on tutkinut myös lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä, erityisesti aggression, motivaation ja sosiaalisen kognition eli tajunnan sisällön välisiä yhteyksiä. Uusimpiin tutkimuksiin kuuluu virolaisten ja suomalaisten nuorten moraalisen pohdinnan vertailu. Viime vuosien julkaisuja on myös kirja hyvästä itsetunnosta. Mikko Lehtonen Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1989, lisensiaatiksi vuonna 1991 ja tohtoriksi vuonna 1994 Tampereelta. Valmistumisen jälkeen on toiminut saman oppiaineen tuntiopettajana, assistenttina ja apulaisprofessorina. Yleisen kirjallisuustieteen dosentiksi Lehtonen nimitettiin vuonna 1995. Hän toimi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana 1.8.1999-31.7.2004. Lisäksi toiminut Tampereen yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin opintokokonaisuuden johtajana 1.4.1999-28.2.2002. Hänen teoksiaan ovat mm. Merkitysten maailma, Tutkainta vastaan, Post scriptum - kirja medioitumisen aikakaudella ja Syyskuun yhdennentoista merkitys. Vastahyve Anteeksianto Negatiiviset asiat eivät saa johtaa negatiivisiin reaktioihin. Harri Holkeri Todellinen anteeksianto on aina vaikeaa. Ihmiset antavat usein anteeksi, mutta eivät unohda. Tiukan paikan tullen vanha viha nousee pintaan. Valtiomies Harri Holkeri sanoo, että anteeksi antaminen on kuitenkin suhteellisen helppoa yksilötasolla. Hän on seurannut kansainvälisen rauhanneuvottelijan tehtävissään, miten kollektiivinen muisti varastoi asioita kostettaviksi myöhemmin. Harri Holkerin mukaan maailman uskonnot ja vaikkapa hyvä kirjallisuus lääkitsevät niin, että ihmiset selviytyvät kaiken elämään kuuluvan vihamielisyyden kanssa. Itse hän on aina hakenut voimia metsästä läkähdyksiin juoksemalla tai käpyjä potkimalla. |