YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Ville Salminen elokuvassa
Salminen Ville

Ville Salminen on suomalaisista elokuvantekijöistä lähinnä sitä, mitä tarkoitamme sanan parhaassa mielessä Hollywood-ammattilaisella.

Alunperin maalarina ja elokuvan piirissä lavastajana toiminut Salminen ohjasi noin kolmekymmentä elokuvaa, ja vain yhden niistä, 50-luvun puolivälin Evakon, Salminen muisti todella toivomanaan työtehtävänä. Salminen ohjasi sitä mitä "systeemi" pisti eteen, liikkui suvereenisti eri lajeista toiseen. Jokaisesta elokuvasta löytyy yleensä jakso, jossa välähtää visuaalisen mestarin käsiala.

Niinpä esimerkiksi Etelä Amerikkaan lavastetun Rion yön (1951) tanssijaksot ovat fantastisia, täynnä suuren maailman hehkua (joka on syntynyt enemmän mielikuvituksesta kuin rahalla) ja kuitenkin jotain supisuomalaista kosketusta. Kansanomaiset balladit
(Kaunis Veera, 1950) nousivat Salmisen käsissä lähelle luovan hulluuden tasoa. Vain tuotanto-olosuhteet erottivat Salmisen siitä
mahdollisuudesta että hänen käsistään olisi tullut aivan uudentasoista suomalaista elokuvaviihdettä.

Traaginen muisto

Karjalan rajaseudulle, suomalaisen eksentrismin ja
runollisuuden sadunomaisille maille, sijoittuvat Anu ja Mikko,
Säkkijärven polkka ja Evakko osoittivat Salmisen taidotlopullisesti. Näiden Fennada-tuotantojen polttopisteessä on Karjala, Suomen ja Venäjän omaperäinen ja legendan aseman saavuttanut rajamaa, johon sotien jälkeen liittyy menetyksen ja historiallisen tragediansävyjä. Evakko (1956) käsittelee juuri tätä asiaa: ihmisten ja perheiden pakollista lähtöä Karjalasta. Sellaisena se on intiimi teos: "suuria
asioita pienellä muodolla". Kuva veneestä ja lumesta jota putoaa isoina hiutaleina, kuva kissasta hangella: tällaiset ovat elokuvan avaimia.

Teosta hallitsee hienon kuvallisesti hahmotettu
painajaismainen, unenomainen tunnelma surumieli, josta on sanottu että "se on yhtä syvä kuin yön pimeys."

Salminen palasi SF:n leipiin 60-luvun alussa mutta teki silloin enää aika vasenkätisiä teoksia, aivan kuten Särkkä edellyttikin. Hän jätti elokuva-alan, kun studioiden aikakausi loppui; sen jälkeen hän toimi vielä MTV:n tv teatterin päällikkönä.

Peter von Bagh

Tuotanto/Ura

Kiinnityksiä

1932-1938 lavastaja ja näyttelijä Kotkassa, Porissa ja Helsingissä
1938-1943 lavastaja ja näyttelijä Suomi-Filmi Oy:ssa
1947-1953, 1957-1961 Oy Suomen Filmiteollisuuden ohjaaja
1953-1956 Fennada-filmi oy:n ohjaaja
1956-1957 Taskuteatterin johtaja
1961-1963 Mainos-Television tuotantopäällikkö
1963-1973 Mainos-Television teatteripäällikkö

Elokuvaohjauksia

1941 Viimeinen vieras
1949 Orpopojan valssi
1950 Kaunis Veera eli Balladi Saimaalta
1951 Rion yö
1951 Kenraalin morsian
1951 Tytön huivi
1952 Mitäs me taiteilijat
1952 Kipparikvartetti
1953 Lentävä kalakukko
1953 Pekka Puupää
1953 Lumikki ja 7 jätkää
1953 Alaston malli karkuteillä
1954 Laivan kannella
1955 Säkkijärven polkka
1956 Ecakko [Unto Salmisen keskeneräisen romaanin pohjalta]
1961 Toivelauluja

Kirjavinkit

Uusitalo, Kari: Hei, rillumarei! Suomalaisen elokuvan mimmiteollisuusvuodet 1949-1955. Suomen elokuvansäätiön julkaisusarja, 1978.

» Alkuun

Sivun sisältö

» Traaginen muisto
» Tuotanto/Ura
» Kirjavinkit
Henkilötiedot

Salminen, Veikko Oskari Ville
2.10.1908 - 28.11.1992

Ammatti:
näyttelijä, elokuvaohjaaja, tuottaja, teatteripäällikkö
Koulutus:
Turun taideyhdistyksen piirustuskoulu
1927-1930 Hannes Närhin lavastajaoppilas Turun Teatterissa
opintomatkoja Ranskaan (1931,1952), Englantiin (1931,1963), Neuvostoliittoon (1931),Italiaan (1952)






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema