|
|
|
|
Tämän lahjan hän anteliaasti jakoi kaikille suomalaisille aikana jona sitä eniten tarvittiin. Elettiin sodan vuosia, kun tango "Syyspihlajan alle" toi pulan ja surujen tyrmistyttämälle kansalle viestin toisesta, paremmasta elämästä. Komeasti alkanut ura jatkui pitkään - 1980-luvulla Theel oli maan vanhin yhä työn tuoksinassa vaikuttanut viihteen veteraani.
|
|
Eksoottinen viesti
Ihmeellinen ääni oli ymmärrettävästi sotien vuosikymmenen suosituin, sitä suuremmalla syyllä siksi että siihen ja sitä kantavaan hahmoon aina liittyi enemmän kuin pirskaus eksotiikkaa. Henry Theel oli Suomen aito Tino Rossi, jonka laulamana kaukaiset maisemat - Panamat ja Caprit - tulivat väkevämmäksi hengenominaisuudeksi kuin konsanaan myöhemmin, kun suomalaisilla seiväsmatkalaisina oli aivan oikea mahdollisuus matkustaa vaikka kuinka kauas.
|
|
Muistojen mahtia
Sinisessä laulussa on sodanaikaisen aseveli-illan katkelma, joka tallentaa Henry Theelin karisman ikimuistettavasti: kamera näyttää ensin täpötäyden Messuhallin ja nousee sitten orkesterin ohitse ja päätyy nuoreen Henry Theeliin laulamassa "Muistoja Sorrentosta" kappaletta. Tuota hetkeä kouriintuntuvammin suomalainen kevyen musiikin yleisö on tuskin voinut kokea onnellista harhaa kuulumisesta ahtaita rajojamme avarampaan maailmankokonaisuuteen.
|
|
Peter von Bagh
|
|
Tuotanto/Ura
Ura
Yli 500 levytystä Elokuvarooleja
Tunnetuimpia levytyksiä
Syyspihlajan alla, 1942 Liljankukka, 1945 Anna-Liisa, 1947 Marja-Leena, 1949 Köyhä laulaja, 1950 Satumaa, 1955 Kuinka voit unhoittaa, 1963 Metsätorpan Marjatta, 1963
|
» Alkuun
|
|